Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)

HS:n tiedot: HSL:n työntekijä painosti ratikoiden hankinnassa ja sai siksi potkut
Yksi henkilö on saanut HS:n tietojen mukaan potkut Helsingin seudun liikenteestä (HSL) painostuksen vuoksi uusien ratikkavaunujen kilpailutuksen yhteydessä. HSL:n sisällä oli havaittu asiatonta painostusta ratikkahankinnassa Škodan hyväksi.
--
Kaupunkiliikenteen tiistaisessa info-tilaisuudessa hallituksen puheenjohtaja Eetu Kinnunen (sd) kertoi, että Kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja Juha Hakavuori oli kutsuttu taustatilaisuuteen, joka paikan päällä paljastuikin Škoda Transtechin vaikuttamisyritykseksi.
Hesari on saanut ainakin jotain selville näistä painostusyrityksistä. Yksi HSL:n työntekijä on saanut kenkää, ja KLOY:n toimaria on yritetty painostaa.
 
HKL:n olisi kannattanut säilyttää Variotram -vaununsa koska niitä olisi voitu käyttää pikaraitioteillä.
Olisiko todella? Moneen kertaan korjattuna?
Tämä on ajatuksena mielenkiintoinen. Muistelen, että foorumilla on joskus vuosia sitten keskusteltu siitäkin, että Varioista, moduulivaunuja kun ovat, olisi voinut myös kasata 20 kaksisuuntavaunua kohtalaisen helposti. Kyllä ne jokeriradalla paremmin olisivat kulkeneet kuin kantakaupungissa, mutta kaarteita olisivat kuluttaneet ihan yhtä lailla ja todennäköisesti vaihteiden kieliäkin. Lisäksi ne olivat niin rikkirevittyjä joka puolelta, että olisiko niistä enää ollut luotettavaan jokeriliikenteeseenkään?

Tässä pitää muistaa myös, että Bombardier yritti tarjota niitä eri puolille Eurooppaa, mutta minnekään ne eivät kelvanneet vaikka olivat teoriassa elinkaarensa puolivälissä.
 
Onko nyt jopa niin, että siellä on itsekin tajuttu, että ei mennyt ihan reilaan:
Yhtiön mukaan se on täyttänyt pakolliset tekniset vaatimukset, ja yhtiö jopa tarkentanut tarjoustaan. Tarkennuksia ei otettu huomioon.
Tarkennuksia ei tarvitse, eikä aina edes saakaan ottaa huomioon. Kuntaliitolla on hankintojen koukeroihin liittyen mainio, jopa lähes selkeäkielinen sivusto, jossa tuotakin asiaa on raotettu.
 
Miksi niin monen mielestä Škoda on oikeassa tässä? Harva kun tietää mitään koko asiasta ja sen taustoista.
Eiköhän ainakin julkisuudessa ole muodostunut sellainen kuva, että suomalainen valmistaja on suljettu ulos ulkomaalaisen valmistajan kustannuksella, ja PSKL ihan ilkeydestään haluaa vähentää suomalaisia työpaikkoja jne jne. Sympatiat sitten seuraavat tuosta ajatuksesta. Tällä foorumilla tuntuu, että asiasta tietävät osaavat kyllä käsitellä koko tapausta melko neutraalisti.
 
KLOY:n hallituksen puheenjohtaja on Linkedin-keskustelussa kertonut tuosta toimitusjohtajaan kohdistuneesta vaikuttamisyrityksestä näin:

Epäasiallista vaikuttamista oli mm. se, että KLOY:n toimitusjohtaja kutsuttiin tapaamiseen, jonka aiheeksi oli ilmoitettu Kruunuvuorenrannan ratikoiden toimitukset. Keskustelun aikana tehtiin selväksi, että mikäli uusi hankinta ei kohdistu Skodaan, jo tilattuja vaunuja ei kyetä toimittamaan aikataulussa. Seurauksena tj:stä tuli jäävi asian käsittelyyn.
 
Eiköhän ainakin julkisuudessa ole muodostunut sellainen kuva, että suomalainen valmistaja on suljettu ulos ulkomaalaisen valmistajan kustannuksella, ja PSKL ihan ilkeydestään haluaa vähentää suomalaisia työpaikkoja jne jne. Sympatiat sitten seuraavat tuosta ajatuksesta. Tällä foorumilla tuntuu, että asiasta tietävät osaavat kyllä käsitellä koko tapausta melko neutraalisti.
Niin eikös se mene niin että jos on ulkomaalaisia valmistajia tarjolla niin eikö sillon oo kiellettyä suosimasta suomalaista valmistajaa? (Tai jotai vastaavaa)
 
Mutta Škodan tarjoama vaunut ei lienee sen kaltainen Artic kuin viime vuosikymmenellä toimitetut vaunut vaan jotain ihan muuta.
Tästä minulla on nyt jo varmaa tietoa sikäli, että tarjouspyyntö on saamani tiedon mukaan laadittu niin, ettei Artic suoraan sen ehtoja täytä.
Jos Helsingin ratikkahankinnat näyttäytyvät joka kerta hankalina oikeustaisteluina, äänenpainot sitä vastaan saattavat voimistua.
En ajattelisi ihan näin negatiivisesti. Variotramit olivat luku sinänsä, seuraava vaunukauppa meni oikein sujuvasti. Nyt ei ole sujuvaa, mutta vähän riippuen siitä mitä MO päättää nii ei tässä vielä minkään katastrofin edessä olla. Valitukset ovat aika rutiinijuttu lopulta, ainakin jos ne hylätään.

Toisaalta mä ajattelen myös niin, ettei raitioliikenne tämän hankinnan jälkeen tule enää juuri laajenemaan. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että buumi päättyy Vantaan ja Vihdintien hankkeisiin, ja nythän jo valtuustokin "siunasi mielipiteeni" toteamalla kohteliaasti, että Viikin ratikkaa ei tehdä. Mun ajatukseni tulevat ensisijaisesti historiasta, ei ratikkabuumi ole missään koskaan kestänyt niin kauaa. Toisin sanoen verkko on aika lailla valmis, kun Vantaa ja Vihdintie on tehty. Sitten ei tarvita uutta kalustoakaan 15–20 vuoteen, ja kun tarvitaan, ovat kaikki ihmiset ehtineet jo vaihtua ja muistot haalistua. Aloitetaan puhtaalta pöydältä.
Miksi niin monen mielestä Škoda on oikeassa tässä? Harva kun tietää mitään koko asiasta ja sen taustoista.
Tunteet ovat sellaisia. Minusta täällä jlf:llä ei laajasti ajatella noin, mutta lehtien kommenttipalstoilla kyllä, ja tietysti poliitikkojen puheissa. Onhan niissä ajatuksissa sinänsä logiikkaakin:
- tilattiin saksalaisia matalalattiavaunuja, jotka eivät toimineet ja kauppa purettiin
- sitten tilattiin kotimaisia vaunuja, jotka toimivat hienosti
- tästä seuraa johtopäätös, että kotimaista pitää olla, jämpti on näin

Näiden ajatusten esittäjät eivät tiedosta, etteivät Variotramin ongelmat johtuneet valmistusmaasta, vaan keskeneräisestä teknologiasta. Eivät kaksiakselisista kiinteistä pyöristä kootut pitkät vaunut missään ole toimineet, vaan valmistajasta ja kaupungista riippumatta ongelmia oli joka paikassa, rataverkosta riippuen enemmän tai vähemmän. Variotramitkin pantiin kokoon Suomessa. Niiden kanssa tehtiin se perusvirhe, että haluttiin liian aikaisin jotain sellaista, josta ei vielä ollut riittävästi kokemusta. Pohjimmiltaan ongelma on sama mistä olen kritisoinut Höselin bussipuolta: ei pidä haaskata rahaa joihinkin Linkker-kokeiluihin tai pystytellä latausmastoja ympäri kaupunkia, vaan odotella rauhassa muutama vuosi ja antaa muiden tehdä kokeilut, ja hankkia sitten kelvollista valmista tavaraa. Näin olisi pitänyt tehdä myös raitiovaunupuolella. Jos oli pakko hankkia uusia vaunuja 90-luvun lopussa, olisi pitänyt ostaa perinteisiä korkealattiaisia tai edes vain osamatalia, eikä hankkia keskeneräistä, josta ei ollut kokemusta. Tai sitten tekohengittää vanhaa kalustoa kymmenen vuotta ja katsoa tilannetta uudelleen.

Virheestä otettiin opiksi ja seuraava kauppa oli monella tavalla ainutlaatuinen, ja hyvin onnistunut. Silloin on maallikon loogista ajatella, että kun kaupunki on täynnä hyvin toimivia vaunuja, niin niitä pitää ostaa lisää. Tuollaisen ajatuksen esittäjä ei kuitenkaan tiedä sitä, että Otanmäki lienee menossa kiinni joka tapauksessa eikä sitäkään, että tarjouskilpailun ehdot oli laadittu sellaisiksi, ettei samanlaisia Articeja edes voinut tarjota.

Onko Škoda nyt sitten oikeassa, ja missä asiassa? Täysin objektiivisesti tarkasteltuna voidaan sanoa, että kilpailu ei ole onnistunut kovin hyvin, jos se on kestänyt yli neljä vuotta, sinä aikana kertaalleen keskeytetty ja aloitettu uudelleen ja jos ylipitkän kisan lopputulos on se, että tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia on saatu vain yksi. Meillähän on tästä jopa PSKL:n hallituksen pj:n lausuntokin, jossa hän toteaa, että intressissä on, että kilpailutuksiin osallistuu mahdollisimman monta tarjoajaa. No, eipä osallistunut. Kun kilpailu siis on tältä osin epäonnistunut, siitä varmaan seuraa se johtopäätös, että kilpailua kritisoivan (eli Škodan) voi fiilispohjalta, mutei faktapohjalta, sanoa olevan oikeassa.

Mutta ydin on tietysti se, onko 1) Škoda suljettu ulos väärin vai oikein perustein ja 2) olisiko Škodan tarjoa vaunu ollut parempi vai huonompi, 3) kalliimpi vai halvempi kuin Stadlerin. Ykköseen emme vielä tiedä vastausta. PSKL on vähän raottanut omaa käsitystään asiasta, MO sen meille sitten aikanaan kertoo. 2) on huhujen varassa ja niiden huhujen mukaan Škodan vaunu ei olisi parempi kuin Stadlerin, 3) alkaa Hesarin tänäisen artikkelin perusteella varmistua siten, että Škodan vaunu olisi halvempi ja Stadlerin kalliimpi, kun valtuustoilta pitää saada lisää rahaakin. Mutta kukaan tuskin on sitä mieltä, että tässä pitää mennä hinta edellä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Tämä on ajatuksena mielenkiintoinen. Muistelen, että foorumilla on joskus vuosia sitten keskusteltu siitäkin, että Varioista, moduulivaunuja kun ovat, olisi voinut myös kasata 20 kaksisuuntavaunua kohtalaisen helposti. Kyllä ne jokeriradalla paremmin olisivat kulkeneet kuin kantakaupungissa, mutta kaarteita olisivat kuluttaneet ihan yhtä lailla ja todennäköisesti vaihteiden kieliäkin. Lisäksi ne olivat niin rikkirevittyjä joka puolelta, että olisiko niistä enää ollut luotettavaan jokeriliikenteeseenkään?

Tässä pitää muistaa myös, että Bombardier yritti tarjota niitä eri puolille Eurooppaa, mutta minnekään ne eivät kelvanneet vaikka olivat teoriassa elinkaarensa puolivälissä.
No, hyvä että nyt selvisi niiden kohtalo. Harmi kun olivat mukavia vaunuja matkustaa.
 
KLOY:n hallituksen puheenjohtaja on Linkedin-keskustelussa kertonut tuosta toimitusjohtajaan kohdistuneesta vaikuttamisyrityksestä näin:
Tämä kuulostaa aikamoisen hurjalta mafiameiningiltä. "Kuule Juha, se on nyt sellainen juttu, että jos et sä järkkää tätä kisaa meidän hyväksi, niin ei meitä kiinnosta noi sun Kruunuvuoren vaunut. Ajetaan firma konkkaan ja jätetään niistä puolet tekemättä. Että miten on?"

Mutta ensijärkytyksen jälkeen tätä voi tarkastella toisinkin. En ole ollut paikalla, en tiedä keskustelun sävyä enkä esitettyjä perusteluja. Mutta jos Škodan/Transtechin edustaja on sanonut esimerkiksi näin, onko se epäasiallista vaikuttamista: "Kuule Juha, me ollaan suoraan sanoen aikamoisessa liemessä täällä Otanmäessä. Sähän tiedät, että meidän talous on ihan retuperällä. Nyt on niin, että Tšekeistä tuli tieto, etteivät suostu meitä enää rahoittamaan. Meillä menee pillit pussiin ja Kruunuvuoren ratikoista jää puolet tekemättä. Pankkikaan ei suostu enää lainoittamaan. Pankista kuitenkin sanottiin, että tilanne muuttuu, jos saadaan suuri tilaus joltain luotettavalta tilaajalta. Silloin saadaan lainaa niin, että kyetään hoitamaan ne Kruunuvuorenkin ratikat aikataulussa ja pystytään jatkamaan toimintaa."

Eli onko tämä nyt sitten kiristystä, uhkailua vai tosiasioiden avointa kertomista?
 
Tästä minulla on nyt jo varmaa tietoa sikäli, että tarjouspyyntö on saamani tiedon mukaan laadittu niin, ettei Artic suoraan sen ehtoja täytä.
En näiden ratikoiden rakenteellisista ratkaisuista mitään ymmärrä, mutta hieman erikoiselta kuulostaa, että toimivaksi todettu rakenne on suljettu kilpailun ulkopuolelle?

Tuossa Hesarin artikkelissa markkinaoikeuteen valittamisesta (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011572347.html) on mielestäni mielenkiintoinen kohta:
Kaupunkiliikenne toteaa tiedotteessaan myös, että Škodan poissulkemiseen vaikutti myös kaksi muutakin tekijää.

”Niitä olivat olemassa oleviin sopimuksiin liittyvät toimitusvaikeudet ja käynnissä olevaan hankintaan liittyvät epäasianmukaiset vaikuttamisyritykset sekä suoraan hankintayksikköön että julkisuuden kautta.”
En julkisista hankinnoistakaan juuri mitään ymmärrä, mutta tämä iski silmään, kun käsittääkseni tarjous pitäisi hylätä jo siitä syystä, jos se ei kerta täytä niitä pakollisia vaatimuksia, kuten artikkelissa myös kerrotaan. Tällaisen toissijaisen lisäsyyn kertomisesta jää kyllä tuntuma, etteivät nuo pakolliset vaatimukset olleetkaan niin pakollisia, jolloin tuo markkinaoikeuden tutkinta lienee ihan paikallaan.
 
Niin eikös se mene niin että jos on ulkomaalaisia valmistajia tarjolla niin eikö sillon oo kiellettyä suosimasta suomalaista valmistajaa? (Tai jotai vastaavaa)
EU:ssa kaikki maat ovat "kotimaata" eli ei voi asettaa sellaisia ehtoja, että suosittaisiin suomalaista tai tietynmaalaista. Vähän siihen kallellaan olevaa voi tehdä, vaatia esim. todisteita tietyntyyppisistä talviominaisuuksista, mutta nekään eivät saa olla niin läpinäkyviä, että sulkevat pois kaikki tai lähes kaikki muut valmistajat kuin sen halutun. Voi siis vaatia esim. kokemusta tiettyihin ilmasto-olosuhteisiin valmistetusta kalustosta, kunhan vaatimukset ovat kohtuullisia.

Jos on hyvin taitava hankkija, niin voi laatia sellaisia ehtoja, joiden tosiasiallinen tarkoitus on sulkea pois valmistajia ja suosia tiettyä, mutta se on kyettävä tekemään niin, etteivät häviäjät voi menestyksekkäästi siihen tarttua valituksissaan.
 
Tällaisen toissijaisen lisäsyyn kertomisesta jää kyllä tuntuma, etteivät nuo pakolliset vaatimukset olleetkaan niin pakollisia, jolloin tuo markkinaoikeuden tutkinta lienee ihan paikallaan.
Minusta tämä toissijainen lisäsyy yhdistettynä tuohon Helsingin Sanomien juttuun minusta kyllä viittaa siihen suuntaan siltä, että Skoda olisi yrittänyt lahjoa hankintaan osallisia ja samaan aikaan kiristää edellisen sopimuksen toimitusten viivyttämisellä jos uusi hankinta ei kohdistu Skodaan.

Tuossa HS:n jutussa sanotaan, että HSL:n työntekijä on irtisanottu liittyen Skodan vaikuttamisyritykseen. Syytä ei mainita, mutta lahjonta olisi tuohon irtisanomiseen selvästi loogisin selitys. Sanaa lahjonta ei toki tuossa suoraan mainita, koska oikeuteen asti ei olla menty.

Jos Skoda on oikeasti harrastanut lahjontaa, lahjonnan yrityksiä ja kiristämistä, kyllähän senkin nyt jo senkin pitäisi jo olla yksi tarjouksen hylkäysperuste. On toki lakiteknisesti kinkkistä tulkita, onko hyvän tavan vastainen kauppatapa jo suoraan laillinen hylkäysperuste tai kuinka paljon näyttöä epäasiallisesta toiminnasta tarvitaan julkisissa hankinnoissa, jotta tarjous voidaan hylätä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös