Keskustatunnelin vaikutus kävelykeskustaan

Keskustatunnelin vastustajilla on varmasti sijoituksia kehäteiden ostosparatiiseihin.
Niin, ja ne omistavat rakentamatonta maata muualla kuin kantakaupungissa, jossa rakentamatonta maata ei taida omistaa enää kuin kaupunki ja valtio. Eikä niillä vastustajilla ole kalliourakointifirmaa. Ne, joilla on, noudattavat ”maan tapaa” ja saavat menestyvän tavaratalonkin rakennuttamaan parkkiluolan, jonka jokainen autopaikka tuottaa tappiota.

Ylsinkö ollenkaan Hylkeen sarkaismin tasoon? :(

Antero
 
Mitä sillä kapasiteetilla tekee, kun siellä metrotunnelissa ei pääse omalla autolla?

Pistänkö tähän nyt vitsinä, että autonkuljetusvaunu metroon, vai äityykö siitä joku semmoista oikeasti esittämään... saatais lamakaudella Transtechille tilaus... kun ei löydy valmiina maailmalta...
 
Pistänkö tähän nyt vitsinä, että autonkuljetusvaunu metroon, vai äityykö siitä joku semmoista oikeasti esittämään... saatais lamakaudella Transtechille tilaus... kun ei löydy valmiina maailmalta...
Joo, hei, ton pitäisi toimia hyvin! :biggrin:

Jos ajatellaan liityntäpysäköintipaikkojen käyttömäärää, metroon tulee autolla vissiin luokkaa 2-3 matkustajaa per junavuoro. Yhteen 20-metriseen metrovaunuun mahtuu 4 autoa. Joka vuoroon siis yksi autovaunu. Espoon puolellahan ei ole matkustajia per juna paljon muutenkaan, niin siellä tämä toimii erinomaisen hyvin. Ja louhittavaakin tulee lisää, mistä alan teollisuus ja heidän tukeaan saavat päättäjät ovat vain mielissään.

Parannetaan palvelua vielä ympäristöystävällisesti siten, että vaunuissa on latauspaikat sähköautoille. Sähköähän on sähkökäyttöisessä junassa tyrkyllä tietenkin yllin kyllin.

Keskustan metroasemilta sitten vain suorat tunneliyhteydet keskustan lukuisiin parkkiluoliin ja avot!

Antero
 
Keskusta näivettyy, kun sinne ei pääse autolla. Siksi pitää olla keskustatunneli. Keskusta näivettyy, kun sinne ei pääse autolla. Siksi kävelykeskusta on hukkaprojekti. Keskusta näivettyy, kun sinne ei pääse autolla. Siksi kävelykaduillekin saa mennä autolla.

Tämän päiväisessä Metro-lehdessä sivulla 4 oli artikkeli otsikolla "Kauppa käy sunnuntaisin", jonka lopussa Kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson toteaa seuraavasti:"Sunnuntain merkitys kauppapäivänä tulee kasvamaan, halusivat ihmiset sitä tai eivät. Tänne tullaan tekemään näyteikkunaostoksia, viettämään aikaa ja samalla myös ostamaan. Totuus on, että kun ihmiset liikkuvat kauppakeskuksissa, aina ne jotain myös ostavat."

Koskahan kävelykeskustaa vastustavat yrittäjät ja Kauppakamari tajuavat, että autoton kävelykeskusta olisi käytännössä iso ulkoilmakauppakeskus. Erona tosin se että säät vaihtelevat ja tyhjää ilmaa on vähemmän lämmitettäväksi ja vartijat eivät voi häätää epäsosiaalista ainesta ulos (eivätkä huomautta kuvaamisesta jne.). Raitiovaunu kaltainen kiskoilla ennakoitavasti kulkeva laite sinne tosin sopii erinomaisesti, koska se toimii eräänlaisena liukukäytävänä, josta voi mm. katsella näyteikkunoita. Eikä raitiovaunu rajoita tilankäyttöä samalla tavalla kuin liukukäytävä.

Eihän Itäkeskuksessakaan asiakkaiden tarvitse päästä autolla oven eteen, eikä myöskään jakeluautojen. Miksi siis kävelykeskustassa tarvitsisi päästä?

Vai pettääkö minulla logiikka jossain...? :cool:
 
Vai pettääkö minulla logiikka jossain...? :cool:
Ei sinulla, vaan näillä kauppaneroilla. Milläs Sukari mainostaa ideaparkkejaan? Sillä, että ne ovat kaupunkeja. Milläs Iso omena on mainostanut itseään? Pienenä kaupunkina. Mitä Isossa omenassa on, mitä ei ole muissa kauppakeskuksissa? Asuntoja.

Koko kauppakeskuksen idea on ”löytää” uudelleen vanha kunnon kaupunkikeskusta, jossa ei ole autoja. Lämpimissä maissa on jo oivallettu jättää kauppakeskuksista kattoja pois, jotta ne eivät olisi niin tunkkaisia paikkoja. Kyllä tämä sama tulee vielä meillekin, sateista huolimatta. Sillä kauppiaat keksivät uudelleen erkkerin eli tilan, joka on ulkona, mutta johon ei sada.

Erkkeri on jo ikivanha keksinto keskiaikaisista kaupungeista. Nykyään Keski-Euroopassa on mm. läpinäkyviä katoksia katujen yllä tai terassien päällä. Tai sitten läpinäkymättömiä, sillä monissa maissa ongelma ei ole sade vaan auringonpaahde.

Tämä ulkotila tulee kuvioon sen vuoksi, että kauppakeskuksilla on painetta kasvaa ja väistämättä tulee vastaan se, ettei voi tehdä järkevästi neliökilometrien kokoista rakennusta, joka ei ole rakennus vaan monta rakennusta, ja jossa pitää voida liikkua pitkien matkojen vuoksi muutenkin kuin jalan. Vaikkapa sillä ratikalla, koska se soveltuu sinne kävelytilaan.

Antero
 
Itseasiassa ostoskeskus nimenomaan on kaupungin kopio alunperinkin, ongelma on vaan puolen vuosisadan modernistinen harharetki jossa yritettiin kehittää parempi kaupunki ja tulos oli huonompi kaupunki. Pikkuhiljaa aletaan jopa Suomessa uskoa ettei kaupungissa ole mitään vikaa. Mainiosta artikkelista johon palaan yhä uudestaan yhden ensimmäisistä todellista kauppakeskuksista arkkitehdista:

The New Yorker sanoi:
Planning and control were of even greater importance to Gruen. He was, after all, a socialist—and he was Viennese. In the middle of the nineteenth century, Vienna had demolished the walls and other fortifications that had ringed the city since medieval times, and in the resulting open space built the Ringstrasse—a meticulously articulated addition to the old city. Architects and urban planners solemnly outlined their ideas. There were apartment blocks, and public squares and government buildings, and shopping arcades, each executed in what was thought to be the historically appropriate style. The Rathaus was done in high Gothic; the Burgtheatre in early Baroque; the University was pure Renaissance; and the Parliament was classical Greek. It was all part of the official Viennese response to the populist uprisings of 1848: if Austria was to remake itself as a liberal democracy, Vienna had to be physically remade along democratic lines. The Parliament now faced directly onto the street. The walls that separated the élite of Vienna from the unwashed in the suburbs were torn down. And, most important, a ring road, or Ringstrasse—a grand mall—was built around the city, with wide sidewalks and expansive urban views, where Viennese of all backgrounds could mingle freely on their Sunday afternoon stroll. To the Viennese reformers of the time, the quality of civic life was a function of the quality of the built environment, and Gruen thought that principle applied just as clearly to the American suburbs.

Not long after Southdale was built, Gruen gave the keynote address at a Progressive Architecture awards ceremony in New Orleans, and he took the occasion to lash out at American suburbia, whose roads, he said, were “avenues of horror,” “flanked by the greatest collection of vulgarity—billboards, motels, gas stations, shanties, car lots, miscellaneous industrial equipment, hot dog stands, wayside stores—ever collected by mankind.” American suburbia was chaos, and the only solution to chaos was planning. When Gruen first drew up the plans for Southdale, he placed the shopping center at the heart of a tidy four-hundred-and-sixty-three-acre development, complete with apartment buildings, houses, schools, a medical center, a park, and a lake. Southdale was not a suburban alternative to downtown Minneapolis. It was the Minneapolis downtown you would get if you started over and corrected all the mistakes that were made the first time around. “There is nothing suburban about Southdale except its location,” Architectural Record stated when it reviewed Gruen’s new creation. It is

"an imaginative distillation of what makes downtown magnetic: the variety, the individuality, the lights, the color, even the crowds—for Southdale’s pedestrian-scale spaces insure a busyness and a bustle. Added to this essence of existing downtowns are all kinds of things that ought to be there if downtown weren’t so noisy and dirty and chaotic—sidewalk cafés, art, islands of planting, pretty paving. Other shopping centers, however pleasant, seem provincial in contrast with the real thing—the city downtown. But in Minneapolis, it is the downtown that appears pokey and provincial in contrast with Southdale’s metropolitan character. "

One person who wasn’t dazzled by Southdale was Frank Lloyd Wright. “What is this, a railroad station or a bus station?” he asked, when he came for a tour. “You’ve got a garden court that has all the evils of the village street and none of its charm.” But no one much listened to Frank Lloyd Wright. When it came to malls, it was only Victor Gruen’s vision that mattered.

Victor Gruen’s grand plan for Southdale was never realized. There were no parks or schools or apartment buildings—just that big box in a sea of parking.
http://www.newyorker.com/archive/2004/03/15/040315fa_fact1?currentPage=4

---------- Viesti lisätty kello 13:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:33 ----------

Niissä lasikatetuissa tiloissa on Suomessa edelleenkin se ongelma että meillä luonnonvalo tulee pikemminkin sivulta kuin ylhäältä. Ja tämä on uusi ja ihmeellinen asia yhä uusille arkkitehtisukupolville, tosin nykyään syytän pikemminkin rakennuttajian maailmalta apinoimia malleja. Vanha esimerkki on muuten hyvä Töölön taidehalli, jossa on korkea sali ja kattoikkunat. Jos se olisi Firenzen korkeudella, niin valo valuisi verhomaisesti ylhäältä alas niin kuin Ufficissa joka on hieno ja vanha efekto, mutta kun se on Helsingissä niin salin yläosa on valaistu ja alaosa pimeä. Vastaavasti uusista rakennuksista esimerkiksi Sanomatalo on valoa täynnä vaikka isot ikkunapinnat on pohjoiseen koska ne ovat rakennuksen sivussa, Itäkeskus taas tarvitsee runsaasti keinovaloa vaikka katto on lasia.
 
Eihän Itäkeskuksessakaan asiakkaiden tarvitse päästä autolla oven eteen, eikä myöskään jakeluautojen. Miksi siis kävelykeskustassa tarvitsisi päästä?

Vai pettääkö minulla logiikka jossain...? :cool:

Pettää varmaan siinä, että itäkeskuksessa, sellossa, ompussa jne. ne asiakkaat ja jakeluautot pääsevät sinne ostosparasiitin alle tai päälle josta on sitten näpsäkkä matka kulkea ostosten kanssa, kävelykeskustassa sama ei ihan onnistu kun taulutelkkari pitäisi saada kulkemaan siinä ratikassa ehjänä (ja omassa hallinnassa) kotiin asti.

Muusta olen kanssasi täysin samaa mieltä.
 
Pettää varmaan siinä, että itäkeskuksessa, sellossa, ompussa jne. ne asiakkaat ja jakeluautot pääsevät sinne ostosparasiitin alle tai päälle josta on sitten näpsäkkä matka kulkea ostosten kanssa, kävelykeskustassa sama ei ihan onnistu kun taulutelkkari pitäisi saada kulkemaan siinä ratikassa ehjänä (ja omassa hallinnassa) kotiin asti.

Tässä on sitten tehty se ratkaiseva virhe, että vaikka ostosparatiiseihin pääsee joukkoliikenteellä melko lähelle kaupan ovea, niin keskustasta, jossa pääsee suoraan kaupan oven eteen, ei pääse joukkoliikenteellä kotiin. Tämä olisikin aikamoinen parannus, mutta ilmeisesti se olisi taas sitten joltain pois, jos vaikka espoolaiset olisivat saaneet tällä tavalla hoidetun raideliikenteen.

Toivottavasti nyt vaikkapa laajasalolaisia onnistaa tässä asiassa, niin onpahan edes yksi kaupunginosa, jossa on pienen pieni mahdollisuus siihen "Euroopan parhaaseen".
 
Tänään ilmestynyt HS:n Kuukausiliite esittää oivalluksen, joka on ollut tiedossa mutta yleisöltä piilossa jo pitkään: Helsingin ali pääsee jo nyt keskustatunnelia pitkin. Keskustatunnelin muodostavat Stockmannin parkkiin johtava ajotunneli Ruoholahdesta alkaen ja parkkiluolista itään Fabianinkadun päähän Kaisaniemeen päättyvä ajotunneli.

Lupaa reitin käyttöön ei kuitenkaan ole, vaikka reitti onkin olemassa. Huoltoliikennetunnelit eivät ole kaiken kansan käytössä. Kaikelle kansalle hintalappu on vähintänä puoli miljardia.

Mutta entäpä jos yhteys avattaisiinkin kokeeksi, mutta maksullisena. Tätä ehdottaa jopa HS! Maksulaitteethan ovat jo olemassa ja autoilijat osaavat niitä käyttää. Eivätkä edes pullikoi vastaan, vaan ihan kiltisti maksavat jo nyt. Ostamalla puomilta tunnelilipun lippu avaa pääsyn huoltotunneliin josta pääsee Fabarin poistumistunnelille ja toisessa suunnassa päin vastoin. Läpiajavan liikenteen määrää on helppo hallita hinnoittelulla, eli saadaan saman tien myös empiiristä tietoa maksuhalukkuudesta tälle reitille.

Tiedän kyllä, ettei tällaista voi meidän eritysiolosuhteissamme tehdä. Joten ajatukseni hautatuu tänne JLF:n unohdettuihin viestiketjuihin ja HS:n yllättävään artikkeliin. Jään ihmettelemään, miksi artikkelissa ei kerrota, että Herttoniemestä Espooseen autoilevaa mainosmiestä odottaa jo metron onni. Ihmettelen myös sitä, ettei artikkeli pönkitä toisen keskustatunnelin rakentamista.

Antero
 
Tiedän kyllä, ettei tällaista voi meidän eritysiolosuhteissamme tehdä.

Meidän erityisolosuhteissamme kuten muuallakin tunneleilla on nykyään kovat turvallisuusvaatimukset. Pidit niitä taannoin Länsimetron yhteydessä näkyvästi esillä, joten silloin ne ainakin taisivat kiinnostaa. Huoltotunnelin turvallisuusjärjestelyt on mitoitettu varsin pienelle liikennemäärälle, kuten artikkelissakin mainitaan. Yksiaukkoisessa tunnelissa ei ole tulipalon sattuessa turvallista suuntaa poistaa savua. Poistumisreittien kapasiteetti ei sekään riitä kovin monelle.

Voihan niitä autoja tietysti päästää turvallisen vähän. Jos tunneli vetäisi tunnissa vaikka sata tai kaksisataa autoa, vaikutus katuverkon kuormitukseen olisi olematon eli mistään ei päästäisi tällä perustein karsimaan. Vaan olisipahan saatu hitusen lisää kapasiteettia autoilulle keskustaan. Ehkä se on toivottavaa?
 
Meidän erityisolosuhteissamme kuten muuallakin tunneleilla on nykyään kovat turvallisuusvaatimukset. Pidit niitä taannoin Länsimetron yhteydessä näkyvästi esillä, joten silloin ne ainakin taisivat kiinnostaa. Huoltotunnelin turvallisuusjärjestelyt on mitoitettu varsin pienelle liikennemäärälle, kuten artikkelissakin mainitaan.
Ruoholahden ja Kaisaniemen välisestä tunnelista erittäin pieni osuus on yleiseltä liikenteeltä nyt suljettua huoltotunnelia. Ja olen kuullut luotettavana pitämästäni lähteestä, että ahtaus on tarkoituksella suunniteltua, jotta kenellekään ei tulisi mieleen torpata oikeata keskustatunnelia sillä perusteella, että keskustatunneli on asiallisesti ottaen jo tehty.

Eli oletan, että yleiselle liikenteelle avoimien osuuksien kohdalla täytetään turvamääräykset, jotka eivät riipu siitä, ajetaanko läpi vai parkkiluolaan. Itä- ja länsipuolen yhdistävästä välistä on tarkoituksella tehty tulppa, vaikka yhtä hyvin olisi voitu tehdä siitäkin ”normaali” tunneli. Siitä olen varma, ettei tätä tulla koskaan julkisuudessa myöntämään.

Keskustatunneliahan sanotaan tehtävän parantamaan keskustan saavutettavuutta autoilla. Tunneli ei voi tarkoittaa muuta kuin keskustan parkkiluolien saavutettavuutta, sillä katutasohan saavutetaan menemättä tunneliin. Nyt tehdystä tunnelista saavutetaan kekustan parkkiluolat paremmin kuin oikean keskustatunnelin linjaukselta. Joten tavoite on saavutettu, itse asiassa riippumatta siitä, ajetaanko läpi vai ei.

Jos tunneli vetäisi tunnissa vaikka sata tai kaksisataa autoa, vaikutus katuverkon kuormitukseen olisi olematon eli mistään ei päästäisi tällä perustein karsimaan. Vaan olisipahan saatu hitusen lisää kapasiteettia autoilulle keskustaan. Ehkä se on toivottavaa?
Ei kai tällaiset ajoneuvomäärät tee tarpeelliseksi nykyisten tunneleiden tekemistä, joten tuskin mitoitus näin vaatimatonta on. Nyt on tehty kaksikaistaiset tunnelit. Niiden geometria ei liene yhtä sujuva kuin keskustatunnelilla, mutta 2-kaistaiseksi sitäkin sanotaan.

Mutta minä en kytkekään keskustatunnelia keskustan autoliikenteen vähentämiseen vaan lisäämiseen. Nythän kapasiteetin tarjontaa on jo lisätty, mikä varmasti on ollut toivottu tavoite. Siellä, missä meidän erityisolosuhteemme eivät ole voimassa, voidaan tehdä ja on tehty autottomia keskustoja ilman keskustatunneleita. Eniten olen itse nähnyt keskustatunneleita Brysselissä, jossa autoille sallitut kadut ovat ääriään myöten täynnä. Tunneleista huolimatta vaiko niiden ansiosta?

Antero
 
No mitä ne turvallisuuspuutteet sitten on? Ei kai nyt joku savunpoistokuilu niin paljoa maksa.

Kaivokadulla on muistaakseni jotain reilu 20 000 autoa päivässä joka ei nyt ole vielä niin hirveän paljon. (Olen huonon verkkoyhteyden päässä eli en valittevasti voi tarkistaa). Kaivokadun sulkeminen henkilöautoilta olisi monessa mielessä erinomainen asia. Ei sinänsä että se mitään tunnelia edellyttää, mutta olisi helpompi perustella.
 
No mitä ne turvallisuuspuutteet sitten on? Ei kai nyt joku savunpoistokuilu niin paljoa maksa.
En ole autoliikenteen asiantuntija, mutta arvatenkin merkittävin vaatimus on ihmisten evakuointimahdollisuus. Periaate on, että noin 2 minuutissa pitäisi kaikkien päästä turvaan, joka tarkoittaa paloluokitellun oven toiselle puolelle. Ja sieltä pitää tietenkin päästä vielä jotenkin pois, mutta sitten ei ole enää 2 minuutin kiire.

Mitä enemmän autoja, sitä enemmän ihmisiä ja sitä isommat evakuointijärjestelyt. Esimerkiksi oikean keskustatunnelin suunnittelussa otettiin turvasyistä lähtökohdaksi, ettei tunnelissa ajeta kuorma-autoja eikä busseja. Kuorma-autot ovat suurin paloriski, bussit tuovat eniten henkilökuormaa.

Kaivokadulla on muistaakseni jotain reilu 20 000 autoa päivässä joka ei nyt ole vielä niin hirveän paljon. (Olen huonon verkkoyhteyden päässä eli en valittevasti voi tarkistaa). Kaivokadun sulkeminen henkilöautoilta olisi monessa mielessä erinomainen asia. Ei sinänsä että se mitään tunnelia edellyttää, mutta olisi helpompi perustella.
Oikein muistelet. Vaan aivan kuten arvelet itsekin, ei Kaivokadun autoliikenteen lopettamiseen tarvita miljardin keskustatunnelia, vaan Kaivokadun sulkeminen autoilta. Mikä ei maksa käytännössä mitään. Kaivokadun liikenne hakeutuu muille reiteille, lähinnä Töölönöahden pohjoispuolelle, ja osa liikenteestä katoaa. Toki on syytä sulkea Espa saman tien, sillä muuten pieni osa liikenteestä hakeutuu myös sinne. Mutta ei suuri, koska ei Espalle paljon nykyistä enempää enää mahdu ruuhka-aikana.

Antero
 
->Jos keskustatunneli joskus rakennetaan, oleellista on mielestäni estää läpiajo. Vaikka sitten niin, että toisen pään puomeista ei pääse läpi, jos on tunnin sisällä tullut toisesta päästä sisään. Läpiajotunnelia ei voi perustella keskustan elinvoimaisuuden lisäämisellä, vaan ainoastaan yksityisautoilun suosimisena. Sille ei pitäisi nykyaikana olla hyviä perusteita.

Tästä näkökulmasta kävelykeskustan laajentamiselle ei pitäisi olla esteitä tälläkään hetkellä, sillä ennen ydinkeskustaa pääsee sen alle parkkihalliin sekä idästä, lännestä että pohjoisesta tultaessa. Voiko asiaintilasta päätellä muuta kuin että kävelykeskustan laajentaminen on kiinni faktuaalisesti ottaen nimeomaan keskustan läpiajotunnelin puuttumisesta?
 
Jään ihmettelemään, miksi artikkelissa ei kerrota, että Herttoniemestä Espooseen autoilevaa mainosmiestä odottaa jo metron onni.

Minä taas en ihmettele ollenkaan koska HS Kuukausiliite on journalistiselta laadultaan lähinnä Pirkka-lehden tasoa. Joka kerta kun avaan sen niin petyn sen juttuihin, se selvästi aliarvioi lukijaa.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös