On selvä että mainosmies ajaa autolla töihin siksi että hän tarvitsee sitä autoaan työmaalla, ei siksi että hän nyrpistää nenäänsä joukkoliikenteelle.
Miten niin tämä on selvää? ”Tarvitsen autoa töissäni” lienee yksi suurista liikenteen kliseistä, kuten ”olen keskimääräistä parempi autoilija” joita on 90 % kaikista vastanneita. Ei juuri kukaan halua vastata menevänsä autolla töihin siksi, että on laiska, haluaa tupakoida työmatkalla, ei ole koskaan kokeillutkaan joukkoliikennettä tai vierastaa joutumista muiden ihmisten joukkoon.
Arvaan, että varsin moni autoilija ei ole edes kokeillut joukkoliikennettä, eikä tiedä miten halpaa on joukkoliikenne ja miten kallista autoilu. Ja yleistä ihmisille on luulla, että kaikki muut ovat samanlaisia kuin on itse, myös asenteiltaan. Siksi autoilijat tyrmäävät kahvipöydässä Laajasalon ratikkasillan ja vaativat keskustatunnelia. Ratikkasilta on heille täysin vieras ja siten tarpeeton asia, keskustatunneli taas osa heidän arkeansa, jota on aikaa miettiä liikenneruuhkassa ratin takana.
Sellaisella henkilöllä ei olis tarveta keskustatunneliin vaan suoraan metroyhteyteen itä-Helsingistä etelä-Espooseen.
Yksittäiset esimerkit eivät edusta todellisuutta, mutta ovat joskus kumminkin aika kuvaavia. Minulla on täällä naapuri, joka on töissä Keilaniemessä kohtalaisen hyvässä asemassa. Hän kulki ensi kerran töihin joukkoliikenteellä joulun jälkeen, kun viikon vanha ajokortti ruttasi auton lunastuskuntoon. Ja kulkee edelleen, eikä ole ollut kiire uuden auton ostossa, kun ”ei osaa päättää, minkä ostaisi”. Tämä siitä huolimatta, että meni pari kuukautta, ennen kuin tuli asiat puheeksi ja kerroin, että osta ihmeessa kuukausilippu.
Ei tähän(kään) tarvita ”suoraa metroyhteyttä”, jota ei edes koskaan tule, eikä sellaista ole olemassakaan kuin asemien välillä. Espoon metron rakentaminen tulee heikentämään hänen(kin) joukkoliikennepalveluita, kun kävelymatka toisessa päässä pitenee olennaisesti.
Nyt on vaan kysymys siitä että millaisten henkilöiden ehdolilla joukoliikennettä pyöritetään, sellaisten jotka eivät tarvitse sitä ollenkaan vai sellaiset jotka tarvitsevat sitä.
Kuinka se tarvitseminen määritellään? Luultavasti naapurini ”tarvitsi” keskustatunnelia viime jouluun saakka, mutta ei tarvitse enään. Eikä tarvitse Espoon metroakaan.
Ei liikennettä voi suunnitella sen mukaan, mitä ihmiset eivät tiedä eivätkä ymmärrä. Kun on 1000 autoilijaa jonottamassa motarin seisovassa ruuhkassa, niistä ei kukaan yksittäinen ”tarvitse” joukkoliikennettä. Jokainen vain ajattelee, että nuo toiset voisivat mennä vaikka bussilla, jotta itse saisin kaahata vapaasti. Ja nuo toiset voivat vallan hyvin maksaa keskustatunnelin, jotta minun ei tarvitse seistä tässä pörisemässä.
Sitten kun pantaisiin asetelma niin, että saat keskustatunnelin, kun maksat siitä itse 20.000 €, niin ”tarpeet” muuttuvat oitis. Jos oikein muistan, keskustan kauppiaat ja kauppakamari todistelivat aikanaan tunnelin tarvetta kovasti. Mutta tarve poistui, kun tarjottiin mahdollisuutta rahoittaa se kauppiaiden rahalla.
Antero
