Sitä, onko metro vaikuttanut joukkoliikenteen käyttöasteeseen positiivisesti vai negatiiviseti (mikä on eri asia kuin se, ovatko matkustajamäärät lisääntyneet vai eivät) ei voi päätellä tähän mennessä annetuista tilastoista. Käytännössä tässä kinassa näyttäisivät molemmat osapuolet taas heittelevän enemmänkin mielipiteitä ja oletuksia kuin faktoja pöytään.
Jotta voisimme verrata metron vaikutusta Itä-Helsingin matkustajamääriin, meidän tulisi verrata Anteron linkkaamaa diagrammia Kulosaaren sillan ylittäjistä (http://jlf.fi/attachments/f20/1572-kivenlahden-metro-kulosaari_xls.gif) vastaavaan diagrammiin sellaisesta paikasta, jonka takana rakennuskanta on vastaavaa kuin itä-Helsingissä, mutta metroa ei ole. Mikähän osuisi? Jakomäen suunta ehkä, vaikka se on kai jo liiankin ääribetonia. Olisiko koko reitti keskustasta sinne kuitenkin kokonaisuutena verrattavissa Itäväylän varteen ja Kontulan-Mellunmäen suuntaan? Löytyisikö tuollaista tilastoa?
Siitä, miten käyrien kulku eroaa toisistaan noiden eri alueiden kesken, näkee nimittäin sen, mikä metron todellinen vaikutus on ollut. Merkityksellistä ei ole niinkään matkustajamäärien absoluuttinen muutos sinänsä, vaan enemmänkin muutos verrattuna siihen, millainen muutos muilla alueilla on tapahtunut samoihin aikoihin.
Tilastoa voisi ehkä konstruoida myöskin paikallisjunalinjaston pohjalta. Ensin verrataan matkustajamääriä Helsingin sisällä olevilla rataosuuksilla matkustajamääriin sillä metron rataosuudella, joka yltää minuutteina laskettuna korkeintaan yhtä kauas Helsingin keskustasta kuin Malminkartano ja Puistola, jolloin saadaan selville kerroin, jolla lähijunan matkustajamääristä saadaan laskettua metron matkustajamäärätilaston kanssa yhteismitallista dataa. Sitten katsotaan, miten paljon tariffiraja vaikuttaa matkustajamääriin muualla (eli mikä on pudotus esim. väleillä Puistola-Tikkurila, Malminkartano-Myyrmäki ja ehkäpä vielä Hämeenlinnanväylän bussien matkustajamäärissä) ja painotetaan lukua vielä tuon tiedon pohjalta. Ja lopulta katsotaan, miten Länsiväylän varren kulkumuoto-osuudet vertautuvat tähän tilastoon.
Toisaalta, puhuttaessa siitä, kannattaisiko kulunvalvontajärjestelmän tilaamista koskeva sopimus purkaa ja kehittää tilalle uusi vai ei, on itse asiassa ihan sama, miten hyödyllinen metro sinänsä on.
Tärkeää on se, että kuntia ei voi johtaa tavalla, jossa rahankulusta ei ole mitään tietoa. Jos sopimus puretaan nyt, on olemassa riski sadan miljoonan euron tappiosta. Se riski nykytiedon mukaan toteutuu todennäköisesti, mutta ei välttämättä. Kyseessä on suuruusluokaltaan reilun kymmenen prosentin kokoinen kulu metrohankinnan kokonaishinnasta. Se, että annetaan toimittajan käytännössä päättää tuotteen hinta itse, eikä neuvotella asiasta etukäteen, voi hyvin todennäköisesti nostaa tuotteen lopullista hintaa enemmän kuin 10-20% prosenttia. Käytännössä siis ollaan tilanteessa, jossa pelin viheltäminen poikki saattaisi mahdollisesti aiheuttaa kahdeksannumeroisen euromäärän verran lisäkuluja ja pelin jatkaminen saattaisi mahdollisesti aiheuttaa kahdeksannumeroisen euromäärän lisäkuluja.
Koska kummankin näistä vaihtoehdoista tiedetään voivan toteutua ja kummankin todennäköisyys on nykytiedon mukaan tuntematon, ne voidaan käytännössä olettaa yhtä todennäköisiksi, jolloin ne kumoavat toisensa. Niinpä sopimuksen purkamisesta mahdollisesti koituvia purkukustannuksia ei kannata huomioida päätettäessä sopimuksen purkamisesta, koska samat lisäkustannukset koituvat yhtä todennäköisesti maksettaviksi myös, jos sopimusta ei pureta.
Ja tällöinhän kulunvalvonnan uusimista koskeva sopimus (jollainen automatisointisopimus on) hyvin yksiselitteisesti tulisi tällaisessa tilanteessa purkaa, oli metron vaikutus Itä-Helsingille aikanaan ollut mikä hyvänsä.
Jotta voisimme verrata metron vaikutusta Itä-Helsingin matkustajamääriin, meidän tulisi verrata Anteron linkkaamaa diagrammia Kulosaaren sillan ylittäjistä (http://jlf.fi/attachments/f20/1572-kivenlahden-metro-kulosaari_xls.gif) vastaavaan diagrammiin sellaisesta paikasta, jonka takana rakennuskanta on vastaavaa kuin itä-Helsingissä, mutta metroa ei ole. Mikähän osuisi? Jakomäen suunta ehkä, vaikka se on kai jo liiankin ääribetonia. Olisiko koko reitti keskustasta sinne kuitenkin kokonaisuutena verrattavissa Itäväylän varteen ja Kontulan-Mellunmäen suuntaan? Löytyisikö tuollaista tilastoa?
Siitä, miten käyrien kulku eroaa toisistaan noiden eri alueiden kesken, näkee nimittäin sen, mikä metron todellinen vaikutus on ollut. Merkityksellistä ei ole niinkään matkustajamäärien absoluuttinen muutos sinänsä, vaan enemmänkin muutos verrattuna siihen, millainen muutos muilla alueilla on tapahtunut samoihin aikoihin.
Tilastoa voisi ehkä konstruoida myöskin paikallisjunalinjaston pohjalta. Ensin verrataan matkustajamääriä Helsingin sisällä olevilla rataosuuksilla matkustajamääriin sillä metron rataosuudella, joka yltää minuutteina laskettuna korkeintaan yhtä kauas Helsingin keskustasta kuin Malminkartano ja Puistola, jolloin saadaan selville kerroin, jolla lähijunan matkustajamääristä saadaan laskettua metron matkustajamäärätilaston kanssa yhteismitallista dataa. Sitten katsotaan, miten paljon tariffiraja vaikuttaa matkustajamääriin muualla (eli mikä on pudotus esim. väleillä Puistola-Tikkurila, Malminkartano-Myyrmäki ja ehkäpä vielä Hämeenlinnanväylän bussien matkustajamäärissä) ja painotetaan lukua vielä tuon tiedon pohjalta. Ja lopulta katsotaan, miten Länsiväylän varren kulkumuoto-osuudet vertautuvat tähän tilastoon.
Toisaalta, puhuttaessa siitä, kannattaisiko kulunvalvontajärjestelmän tilaamista koskeva sopimus purkaa ja kehittää tilalle uusi vai ei, on itse asiassa ihan sama, miten hyödyllinen metro sinänsä on.
Tärkeää on se, että kuntia ei voi johtaa tavalla, jossa rahankulusta ei ole mitään tietoa. Jos sopimus puretaan nyt, on olemassa riski sadan miljoonan euron tappiosta. Se riski nykytiedon mukaan toteutuu todennäköisesti, mutta ei välttämättä. Kyseessä on suuruusluokaltaan reilun kymmenen prosentin kokoinen kulu metrohankinnan kokonaishinnasta. Se, että annetaan toimittajan käytännössä päättää tuotteen hinta itse, eikä neuvotella asiasta etukäteen, voi hyvin todennäköisesti nostaa tuotteen lopullista hintaa enemmän kuin 10-20% prosenttia. Käytännössä siis ollaan tilanteessa, jossa pelin viheltäminen poikki saattaisi mahdollisesti aiheuttaa kahdeksannumeroisen euromäärän verran lisäkuluja ja pelin jatkaminen saattaisi mahdollisesti aiheuttaa kahdeksannumeroisen euromäärän lisäkuluja.
Koska kummankin näistä vaihtoehdoista tiedetään voivan toteutua ja kummankin todennäköisyys on nykytiedon mukaan tuntematon, ne voidaan käytännössä olettaa yhtä todennäköisiksi, jolloin ne kumoavat toisensa. Niinpä sopimuksen purkamisesta mahdollisesti koituvia purkukustannuksia ei kannata huomioida päätettäessä sopimuksen purkamisesta, koska samat lisäkustannukset koituvat yhtä todennäköisesti maksettaviksi myös, jos sopimusta ei pureta.
Ja tällöinhän kulunvalvonnan uusimista koskeva sopimus (jollainen automatisointisopimus on) hyvin yksiselitteisesti tulisi tällaisessa tilanteessa purkaa, oli metron vaikutus Itä-Helsingille aikanaan ollut mikä hyvänsä.