Niin sanottua objektivista tietoa ei ole olemassakaan.
Periaatteessa olet oikeassa. Totuuden selittäminen taitaa olla yksi filosofian ala. Tarkoitan siis totuuden määrittelyä.
Mutta eivät kaikki tapaukset ole rajatapauksia, joissa on tulkinnan varaa. Louko on itse sanomalehdessä (HBL) myöntänyt keksineensä joitain summia, joita säästöiksi väittää, ja sanonut hänen keksintöjensä olevan pätevämpiä kuin mitkään konsulttiselvitykset. On siis täysin selvää, etteivät samat luvut Espoon kaupungin tiedotteessa tai HS:n jutussa ole minkäänlaista tietoa metrorakentamisen kustannuksista, eikä niitä pidä sellaisena esittää. Mutta toimittaja Marja Salmelan eduksi on sanottava, että ei hän väitä lukuja tosiksi. Hänen jutussaan lukee näin:
Marja Salmela HS sanoi:
...arvioidaan saavutettavan 120–200 miljoonan euron säästöt.
Sanon kuitenkin, että tämä on huonoa journalismia. ”Arvioidaan” antaa asiasta aivan eri kuvan kuin esim. ”Louko väittää ilman perusteita".
Huonoa journalismia syntyy tahattomasti ja tahallaan. Siitä voi tässä tapauksessa olla sitten eri mieltä kukin omien lähtökohtiensa mukaan.
Objektiivisesti voisi tehdä tutkimuksen siitä, miten media on metroa käsitellyt. Ilman tällaisen tutkimuksen tulosta aika monella on sellainen käsitys, että enimmäkseen metrosta on kerrottu myönteisesti ja soveltamatta minkäänlaista kritiikkiä. Minun käsitykseni mukaan asetelma on HBL ja muu media, eli HBL on ainoa, joka suhtautuu metroon kuten kaikkeen muuhunkin. Eli esim. noudattaa journalistin ohjeita lähdekriittisyydestä.
Mutta itse asiasta, Kivenlahden metron kustannuksista ja mahdollisuuksista säästää louhintakuluissa. Hankesuunnitelman kustannusarvio on 767 M€. Louhintatöiden osuutta ei ole eritelty, mutta lienevät suhteessa samat kuin Matinkylän metrossa eli 33 %. Se on 254 M€. Ja Loukon mukaan tästä voi säästää 200 M€. Onko tässä isokin pohtiminen objektiivisesta tiedosta?
Antero