Kivenlahden metro

Mutta kylteriläiset tai naisvaltaiset atskilaiset sattavat kaivata nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä, varsinkin jos osa opinnoista on suoritettava kaupungin toisella laidalla.

Vaan ajattele jos vuonna 2006 olisi päätetty toisin, ja jo elokuusta 2013 alkaen olisi kulkenut merinäköaloin ja kangasverhoilluin penkein varustettu raitiovaunulinja Otaniemi–Aleksanterinkatu–Kumpula–Viikki (verkoston laajennokset 200–300 M€). Säästyneillä rahoilla olisi voitu vaikka laittaa vaunuun ilmainen kahvitarjoilu, jolloin eilenkin joku opiskelija olisi juonut ilmaista kahvia merinäköalasta nauttien mennessään vaihdottamalla raideyhteydellä Otaniemestä Viikkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Vaan ajattele jos vuonna 2006 olisi päätetty toisin, ja jo elokuusta 2013 alkaen olisi kulkenut merinäköaloin ja kangasverhoilluin penkein varustettu raitiovaunulinja Otaniemi–Aleksanterinkatu–Kumpula–Viikki (verkoston laajennokset 200–300 M€). Säästyneillä rahoilla olisi voitu vaikka laittaa vaunuun ilmainen kahvitarjoilu, jolloin eilenkin joku opiskelija olisi juonut ilmaista kahvia merinäköalasta nauttien mennessään vaihdottamalla raideyhteydellä Otaniemestä Viikkiin.

Silloin kuitenkin päätettiin demokraattisesti että metro rakennetaan ja Matinkylään asti. Kakkosena oli bussivaihtoehto eli että käytännössä ei olisi tehty yhtään mitään. Pikaraitiotievaihtoehdoilla, vaikka ne olisivat ollleet monessa suhteessa metroa sopivammat, ainakin ns kombi-vaihtoehto joka olisi hyödyntänyt nykyistä metrotunnelia Ruoholahteen asti, eivät saaneet niin suurta kannatusta kuin metro tai busseilla jatkaminen.

Pikaraitiotien kannattajilla oli koko 1990-luku ja puolet 2000-luvusta aikaa yrittää suostutella sellaisen rakentamista Espoon ja Helsingin välille ja joitakin varteenotettavia hahmotelmia syntyikin mutta busseilla jatkaminne oli päättäjien mielestä aina heille sopivampi, koska silloin ei tarvinnut tehdä mitään. Myös metron kevyempiä vaihtoehtoja kuten metron rakentamista vain Otaniemeen tai Tapiolaan asti tarjottiin mutta sekään ei kelvannut.

t. Rainer
 
^Siis päätettiin demokraattisesti, kun päättäjille kerrottiin metron hinnan olevan puolet nyt toteutuneesta ja raitiotievaihtoehdot esitettiin mahdollisimman epäedullisella tavalla.
 
^Siis päätettiin demokraattisesti, kun päättäjille kerrottiin metron hinnan olevan puolet nyt toteutuneesta ja raitiotievaihtoehdot esitettiin mahdollisimman epäedullisella tavalla.

Silloin kun ekan kerran, v 2006, päätettiin tiedettiin kyllä yleisesti ettei se hinta 452 m€ pidä paikkansa vaan puhuttiin n 600 M€:sta. Sekin on vähemmän kuin nykyinen ennuste mutta sen jälkeen on päätetty rakentaa 2 asemaa lisää jne.

Ne rakennuskustanukset jotka eri vaihtoehdoissta esitettiin oli arvioitu jo 2000-luvun alussa ja oli kaikkien vahtoehtojen osalta alakantissa. Lähinnä niiden keskinäistä suhdetta vertailemalla pääsi jonkinlaiseen käsitykseen mitä mikäkin maksaa.

Itse en uskonut vielä edes kuukautta ennen äänestystä että metromyönteinen tulos syntyy. Se oli suurin ryhmä Kokoomus joka käytännössä päätti siitä, vielä n puoli vuotta ennen äänestystä heidän kantansa oli ollut yksiselitteisesti kielteinen tai osa oli hiljaa. Ainoa raideliikennettä tosissaan ajava ryhmä oli Vihreät, osa heistä kannatti raitiotietä, osa metroa, mutta eivät kinastelleet keskenään vaan antoivat eniten kannatusta saaneen voittaa. Demareilla metron kannatus suurinta , pikaraitiotiet saivat vain satunnaista kannatusta vihreiden ulkopuolella. Kovimmat metron ja ylipäänsä raideliikenteen vastustajat olivat perussuomalaiset, keskusta, sitoutumattomat ja kristilliset. Päätöksentekoon asti oli Espoon kauppala + kaupunki saanut hoitaa joukkoliikenteensä 43 vuotta ilman metroa, Helsingissä taas oli ollut sellainen jo 23 vuotta joten tiedettiin ainakin mitä eroa on busseilla ja metrolla, ei se päätös hetken mielijohteesta syntynyt.

Suurimpana ryhmänä kokkarit ratkaisivat, ilmeisesti he olivat arvioineet eri ratkaisujen hyödyt ja haitat, bussiliikenteen jatkamisen haittana olisivat olleet jatkuvasti kohoavat kustannukset, ilmansaasteet, turvallisuuspuutteet sekä Kampin terminaalin ja sen sisääntuloväylän riittävyys pidemmllä aikavälillä, sekä Helsingin vastustus bussirallin jatkamiselle.

Vihreillä oli ilmeisesti ne avaintiedot ja realistiset suunnitelmat jotka olis tarvittu realiastisen pikaraitiotiesuunnitelman läpiajamiseksi, mutta niitä ei koskaan käytetty tosissaan. Ilmeisesti vihreät kuvittelivat että heitä ei kuitenkaan tosissaan kuunnella, paras olla hiljaa vaan, ei vissiin turhaan heitä nimitelläkään kokoomuksen puisto-osastoksi. Sitten oli pääasiassa Helsingissä asuvien raitiotieaktivistien ja harrastajien joukko jotka yrittivät vaikuttaa kansalaiskeskusteluun esittämällä radikaaleja väitteitä metron huonommuudesta muihin vaihtoehtoihin verrattuna, mutta koska heillä ei ollut poliittista mandaattia ajaa läpi suunnitelmiaan Helsinkiä ja Espoota yhdistävästä hiukan pirstaleisesta raitiotieverkostaan edes kotilkaupungissaan Helsingissä, niin miten sellainen vaihtioehto olisi saanut espoolaiset valtapuolueiden politikot sitä tukemaan?

Päätöksen jälkeen on jälkiviisautta alkanut esiintyä joissakin kokkareista mutta ei heistäkään kukaan liputa raitiotien puolesta. Nyt Espoo-henkistimmät ja ja jälkiviisaimmat kokkarit pesevät kasvonsa vastustamalla metropolihallinnon syntymistä tai ainakaan sellaista missä Espoo on mukana. Espoon pitää pysyä itsenäisenä, muuten se lähtee koko Suomesta veke, ehkä USA suostuisi ottaa Espoon 51. ja Kauniaisen 52. osavaltioikseen jos pakkoliitos Helsingin ja muun pk-seudun kanssa uhkaa.

Raide-jokeria odottava päätös antaa yhä odottaa muita isompia päätöksiä. En sanoisi että Kivenlahden metro on se joka estää sitä, nythän Espoo on päättänyt että Raide-Jokeri noudattaa kehäykkösen linjausta Leppävaarasta Otaniemeen, ja hyvä niin, koska Laajalahden ja Tapiolan läpi, jossa asukasvastarinta oli kompaktia, ja tilaa rajoitetusti, se olisi ollut katastrofi. Kuvittelisin että Helsinki on se joka jarruttaa raide-jokeria, ja että ongelmat ovat lähinnä siinä miten kytkeä yhteen nykyinen raitiotieverko Jokerin kanssa, millainen kalusto, missä varikot, mikä raideleveys jne. Ennekuin on enemmän kokemusta Artic-vaunujen toimivuudesta ei kannata sitoa jokeria kiinni 1000-milliseen verkkoon. Jos ollaan rehellisiä niin edellinen HKL:n uusien raitiovaunujen hankinta floppasi niin totaalisesti että sille ei vedä vertoja kuin korkeintaan metron automaattiohjaushanke :D

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Ainoa raideliikennettä tosissaan ajava ryhmä oli Vihreät, osa heistä kannatti raitiotietä, osa metroa, mutta eivät kinastelleet keskenään vaan antoivat eniten kannatusta saaneen voittaa.

Tämä on pitkään ollut Vihreiden ongelma, eli luottamushenkilöt kannattavat raideliikennettä periaatetasolla mutta eivät ole välttämättä perehtyneet asioihin sen enempää, mikä johtaa siihen, että kannatetaan kritiikittömästi mitä tahansa raiteita joilla näyttää olevan poliittisia mahdollisuuksia, joukkoliikenteen kannalta järkevien raiteiden kustannuksella.

Kuvittelisin että Helsinki on se joka jarruttaa raide-jokeria, ja että ongelmat ovat lähinnä siinä miten kytkeä yhteen nykyinen raitiotieverko Jokerin kanssa, millainen kalusto, missä varikot, mikä raideleveys jne.

No tästä on mm. Haltia-Holmbergin blogikirjoitukset tallella. Raide-Jokerilla on kannattajansa, mutta virkamiehet esittivät toistuvasti bussivaihtoehtojen tutkimista ja osa poliitikoista kannatti. Tällä menetelmällä asiaa lykättiin ainakin muutama vuosi. Nythän on käsittääkseni voimassa valtuuston päätös, että toteuttamiseen tähtäävä hankesuunnitelma tehdään. Tietty sekin voidaan vesittää. Valtuuston tahtoa on ennenkin tulkittu laveasti, mm. polkupyöräväylien suhteen.
 
Ministeriön motiivi osallistua kaupunkien erilaisiin liikennehankkeisiin lähtee siitä, että nämä edistävät ministeriön omia tavoitteita. Ministeriön budjetti on tarkoitettu liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, ei yleisen hyvän edistämiseen.

Tämä on napakasti sanottu. Juuri näin sen pitää mennä. Jos ministeriöt lähtevät häärimään toistensa tonteille, hallinnosta katoaa kaikki järjestys, kontrolli ja läpinäkyvyys.

Mun mielestäni tuollainen ajattelu että ministeriössä ei saisi tutkia kokonaisuuksia yli oman hallintoalansa on vanhanaikaista. Liikenne ja Viestintäministeriö on sikäli kiistanalaienn että samoista rahoista kilpailevat saman ministeriön alaiset tie- lentokenttä- rautatie ja vesitiehankkeet sekä vielä teleliikenne ja media.

Tästä tulee mieleen kuinka Facebookin Joukkoliikenneuudistus-ryhmässä arvostelin liikennevirastoa siitä, että Kehäradan budjetista on maksettu 3,5 km moottoritien parannusta Keimolassa. Kyse on ratahankkeesta budjettimielessä, mutta silti rakennetaan tietä. Missä on budjettivarojen käytön läpinäkyvyys?

Erikoista oli että ryhmään liittyi joku henkilö, joka ryhtyi henkeen ja vereen puolustamaan tämän lähestymistavan hyvyyttä ja vihjailemaan että arvostelu olisi herjausta (vaikka virkamiesten nimiä ei keskustelussa mainittu, poislukien poispotkittu Tervala). Uhkasipa tyyppi jopa raportoineensa keskustelusta liikenneviraston lakimiehille jatkotoimia varten. No, kaikenlaista vipeltäjää sitä nettipalstoille pesiytyy, mutta reaktio viittaa minusta siihen suuntaan, että tässä osuttiin lähelle jonkun kipupistettä.

Vaikuttaisi siltä, että nimenomaan liikenneasioissa yritetään sotkea ja sekoittaa hankkeita niin että läpinäkyvyys minimoituu. Jonkun etuahan tällainen varmaan palvelee. Kyseessä on sama ilmiö mihin Ville O. Turunen viittasi: yritetään kaikenlaisen yleisen hyvän varjolla toteuttaa hankkeita, jotka eivät täytä mitään virallisia hankekriteereitä.
 
Tästä tulee mieleen kuinka Facebookin Joukkoliikenneuudistus-ryhmässä arvostelin liikennevirastoa siitä, että Kehäradan budjetista on maksettu 3,5 km moottoritien parannusta Keimolassa. Kyse on ratahankkeesta budjettimielessä, mutta silti rakennetaan tietä. Missä on budjettivarojen käytön läpinäkyvyys?

Erikoista oli että ryhmään liittyi joku henkilö, joka ryhtyi henkeen ja vereen puolustamaan tämän lähestymistavan hyvyyttä ja vihjailemaan että arvostelu olisi herjausta (vaikka virkamiesten nimiä ei keskustelussa mainittu, poislukien poispotkittu Tervala). Uhkasipa tyyppi jopa raportoineensa keskustelusta liikenneviraston lakimiehille jatkotoimia varten. No, kaikenlaista vipeltäjää sitä nettipalstoille pesiytyy, mutta reaktio viittaa minusta siihen suuntaan, että tässä osuttiin lähelle jonkun kipupistettä.

Vaikuttaisi siltä, että nimenomaan liikenneasioissa yritetään sotkea ja sekoittaa hankkeita niin että läpinäkyvyys minimoituu. Jonkun etuahan tällainen varmaan palvelee. Kyseessä on sama ilmiö mihin Ville O. Turunen viittasi: yritetään kaikenlaisen yleisen hyvän varjolla toteuttaa hankkeita, jotka eivät täytä mitään virallisia hankekriteereitä.

Kai siinä rakennettiin joku silta ja liittymä joten kai se on yhdentekevää lasketaanko se tie vai rautatiekohteeksi jos se oli pakko kuitenkin rakentaa. Silloin kun suunnitellaan jotain hanketta pitää tottakai selvittää sivuvaikutukset ja mitä muuta se teettää, oli se sitten miinus tai plusmerkkistä. Kehäradan lentoaseman kohdan tunnelieristeet ei Finnaviakaan maksanut vaikka oli aiheuttanut glykoolivuodoot.

Jos Pisara rakennetaan niin kyllä minun mielestäni pk-seudun lähiliikennetä hyödyntävät kaupungit voisivat maksaa reilusti enemmän kuin puolet sen kustannuksista koska näiden kaupunkien etuhan on että se rata rakennetaan, ja halvemmaksi se kuitenkin tulisi kuin Pasilan metro. vai tulisiko?

t. Rainer
 
Kai siinä rakennettiin joku silta ja liittymä joten kai se on yhdentekevää lasketaanko se tie vai rautatiekohteeksi jos se oli pakko kuitenkin rakentaa.

Ymmärrän että se kohta missä rata ja tie risteävät pitää rakentaa. Sitä en ymmärrä että pitää rakentaa peräti 3,5 km moottoritietä uusiksi. Joka on Keimolasta viime aikoina ajanut, tietää että sinne tehtiin pitkälle matkalle rinnakkaiset ajoradat liittymäjärjestelyjen osana. Kun eduskunta hyväksyi hankkeen ratahankkeena, yksinkertaisempi olisi kuvitellut että sillä rahalla tehdään rataa eikä moottoritietä. Olisihan tämän moottoritieurakan voinut esitellä omana hankkeenaan päätöksentekijöille.

Ongelma on läpinäkyvyyden puute siihen mikä osa hankkeesta on rataa ja mikä tietä. Kehäradan km-kustannuskin itse asiassa laskennallisesti nousee tämän tiehankkeen vuoksi, vaikkei sillä ole mitään tekemistä radanrakennuksen kanssa. Ja kontribuoiko tämä moottoritie niihin väitettyihin Kehäradan "valtakunnallisiin hyötyihin", joilla hanketta perusteltiin?

Vähän säntillisempi pitäisi kyllä olla julkisten varojen käytön seurannassa. Tällainen cowboy-meininki ei käy päinsä.
 
Ongelma on läpinäkyvyyden puute siihen mikä osa hankkeesta on rataa ja mikä tietä. Kehäradan km-kustannuskin itse asiassa laskennallisesti nousee tämän tiehankkeen vuoksi, vaikkei sillä ole mitään tekemistä radanrakennuksen kanssa. Ja kontribuoiko tämä moottoritie niihin väitettyihin Kehäradan "valtakunnallisiin hyötyihin", joilla hanketta perusteltiin?

Vähän säntillisempi pitäisi kyllä olla julkisten varojen käytön seurannassa. Tällainen cowboy-meininki ei käy päinsä.

Nämä ovat enemmän hallinnolle kuuluvia asioita mihin momenttiin kirjataan mitäkin, eli oikeanlaisen hallintokulttuurin puute. Pääasia että tehdään kunnon liittymät.

Mutta itse ministeriöiden toiselle tontille astumisesta niin ymmärtääkseni ministeriöillä ja ministereilä on joku nokkimisjärjestys, eli valtiovarainministeriö on se joka antaa toimintaraamit muille jotka käyttävät verorahoja. Vastaavasti ympäristöministeriö tai sisäministeriö voi asettaa tiukkoja ehtoja eri hankkeille.

Eräs ministereiden lempiaihe jota joka hallituksessa ainakin 3 ministeiriä yrittää saada läpi on rattijuoppouden promillerajan alennus. Sitä yrittävät aina peruspalveliministeri, liikenneministeri, sisäministeri ja joskus myös oikeusministeri ja jopa presidentti ajaa läpi. Helppohan se on syytellä muita autoilijouita potentiaaleiksi rattijuopoiksi kun palaa juhlista kotiin Audin takapenkillä. Kenelle se asia loppujen lopuksi kuuluisi?

t. Rainer
 
Mun mielestäni tuollainen ajattelu että ministeriössä ei saisi tutkia kokonaisuuksia yli oman hallintoalansa on vanhanaikaista. Liikenne ja Viestintäministeriö on sikäli kiistanalaienn että samoista rahoista kilpailevat saman ministeriön alaiset tie- lentokenttä- rautatie ja vesitiehankkeet sekä vielä teleliikenne ja media.

Saahan sitä tutkia, ja pitääkin. Tosin yleensä vetovastaa tällaisissa hankkeissa on kunnilla, eikä ministeriöillä ole mitään tarvetta edes miettä näitä asioita, katsovat vain, kuuluuko hanke näille. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mihin valtion rahoja käytetään. Maankäytön kehittäminen on sinällään hyvä (miten metro auttaa siinä on oma lukunsa, mutta en halua nyt mennä tähän), mutta niin on vaikka homekoulujen korjaaminenkin. Pitäisikö LVM:n rahoittaa sekin? Ja tästä rahasta muuten oli kyse Pisarankin kanssa, ei ministeriön ihmiset olleet kyseenalaistamassa hankkeen hyödyllisyyttä. Laaja vaikutusten arviointi vain osoitti pääosan hyödyistä kapitolisoituvan uusien tunneliasemien ympäristön kiinteistöjen arvoihin.

Sinällään toimivalloissa on sekavuutta ja ennen kaikkea toimijoita liikaa. Jos metropolihallinto saadaan aikaan, niin liikenne seudulla kokonaisuudessaan voitaisiin antaa metropolihallinnon vastuulle ja valtio vain antaisi vuosittain jonkin könttäsumman rahaa vastineeksi valtakunnallisten liikenneyhteyksien ylläpidosta. Silloin homma olisi selkeä.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:41 ----------

Tästä tulee mieleen kuinka Facebookin Joukkoliikenneuudistus-ryhmässä arvostelin liikennevirastoa siitä, että Kehäradan budjetista on maksettu 3,5 km moottoritien parannusta Keimolassa. Kyse on ratahankkeesta budjettimielessä, mutta silti rakennetaan tietä. Missä on budjettivarojen käytön läpinäkyvyys?

Tuohon vain huomiona: omien muistikuvien mukaan tuo moottoritiepätkä liitettiin hankkeeseen sen takia, jotta Kehäradan H/K-suhde saatiin yli yhden, laskennalliset yhteiskuntataloudelliset hyödyt, siis aikasäästöt, tulevat lähes yksinomaan kolmostien ruuhkaisuuden vähenemisestä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Maankäytön kehittäminen on sinällään hyvä (miten metro auttaa siinä on oma lukunsa, mutta en halua nyt mennä tähän), mutta niin on vaikka homekoulujen korjaaminenkin. Pitäisikö LVM:n rahoittaa sekin?
no ei nyt sentään mutta jos maankäytön painopisteen muutoksen ja uusien liikenneyhtiöiden ansiosta voidaan lakkauttaa vanha homekoulu ja siirtää sen toiminta uuten niin silloin on yhteiskunnallista hyötyä.
Ja tästä rahasta muuten oli kyse Pisarankin kanssa, ei ministeriön ihmiset olleet kyseenalaistamassa hankkeen hyödyllisyyttä. Laaja vaikutusten arviointi vain osoitti pääosan hyödyistä kapitolisoituvan uusien tunneliasemien ympäristön kiinteistöjen arvoihin.
Pisaran vaikutus ei ulotu pelkästään muutamaan kortteliin vaan koko kantakaupunkiin eli on vähän eri luokan hanke. Pisara tarkoittaa että Helsingin kantakaupunki saa 2-3 uutta rautatieasemaa ja monet voivat jättää autonsa kotiin tai se ei kelpaa enää syyksi aina autoilla ettei junalla pääse kuin yhteen paikkaan Helsingin niemellä.

Sinällään toimivalloissa on sekavuutta ja ennen kaikkea toimijoita liikaa. Jos metropolihallinto saadaan aikaan, niin liikenne seudulla kokonaisuudessaan voitaisiin antaa metropolihallinnon vastuulle ja valtio vain antaisi vuosittain jonkin könttäsumman rahaa vastineeksi valtakunnallisten liikenneyhteyksien ylläpidosta. Silloin homma olisi selkeä.
No tuossa olisi jo asiaa, kunhan se summa olisi riittävä:cool:

t. Rainer
 
Tuohon vain huomiona: omien muistikuvien mukaan tuo moottoritiepätkä liitettiin hankkeeseen sen takia, jotta Kehäradan H/K-suhde saatiin yli yhden, laskennalliset yhteiskuntataloudelliset hyödyt, siis aikasäästöt, tulevat lähes yksinomaan kolmostien ruuhkaisuuden vähenemisestä.

Oho. Tuo on kyllä aika tajutonta päätöksentekoa. Yhteiskunnan hyödythän olisi silloin maksimoitu pelkällä moottoritiepätkällä, kun Kehärata olisi jätetty tekemättä! Miksi muuksi tätä voisi kutsua kuin valehteluksi ja harhaanjohtamiseksi?

Tämä vain vahvistaa näkemystäni että hankkeiden bundlaaminen yhteen pitäisi ehdottomasti kieltää. Mitä tahansa voidaan ilmeisesti toteuttaa, kunhan se saadaan bundlattua yhteen jonkun toisen hankkeen kanssa. Tällöin läpinäkyvyys osahankkeiden erilliskannattavuuteen katkeaa.
 
Helsingin sanomien mukaan Liikenne- ja viestinäministeriö on päätynyt teettämään ulkopuolisella konsultilla selvityksen Kivenlahden metron hyödyistä ennen rahoituspäätöksiä, kun Espoon kaupunki ei itse ole sellaista tehnyt.

Valtiovarainvaliokunnan pj. Kimmo Sasi arvioi tänään YLE:lle että Tampereen raitiotien rakentamisaikataulu on liian optimistinen. Sasin kommentti länsimetron jatkon rahoitukseen: "Jos meillä esimerkiksi on länsimetron kaltainen hanke, joka on viety tiettyyn pisteeseen, mutta jota on tarkoitus jatkaa, niin eihän sitä kannata lähtökohtaisesti jättää kesken"

Taitaa siis olla aivan sama mitä selvityksiä LVM teettää länsimetron jatkosta. Kovasti vaikuttaa että tämä metrojatkeen rahoitus on jo kulisseissa päätetty. Tampereen ratikkahankkeen toteutus jää sitten jonnekin 2020-luvulle (jos silloinkaan)
 
Sasin kommentti länsimetron jatkon rahoitukseen: "Jos meillä esimerkiksi on länsimetron kaltainen hanke, joka on viety tiettyyn pisteeseen, mutta jota on tarkoitus jatkaa, niin eihän sitä kannata lähtökohtaisesti jättää kesken"

Tampereen ratikkakin on viety pitkälle ja sillekin on jatkosuunitelmia. Jos nää nyt sitten ovat kriteereitä.
 
Jos meillä on miljardi rahaa, ja täytyy päättää rakennetaanko sillä a) metro Matinkylä-Kivenlahti vai b) Tampereen ja Turun raitiotiet ja Raide-Jokeri, niin onhan se itsestään selvää, kumpi vaihtoehto valitaan.

Se, jossa on enemmän tunnelia.
 
Takaisin
Ylös