Kivenlahden metro

Nyt en oikein ymmärä? autoruuhkat ovat epämiellyttävin asia mitä kaupungissa voi olla, ja ne syntyvät juuri siksi että joukkoliikenne toimii huonosti. Tarkoitit varman että haluat asua kaupungissa jossa on jalankulkijoita ja muuta vilskettä paljon, (eli naisia). Siitä olen samaa mieltä

Tässä mennään heti metsään. Ihmisiltä ei poisteta autoiluhaluja parantamalla joukkoliikennettä, vaan rakentamalla kaupunkia jossa kaikki eivät mahdu autoilemaan.

Vaikka joukkoliikenne toimisi kuinka hyvin, keskustassa on silti autoruuhkat. Niin suuret ruuhkat kuin katuverkko sallii. Käy vaikka kattomassa Kaivokadulla, Suomen joukkoliikenteen keskipisteessä. Kaivokadun mielivaltaisen hyvä ja kaikkialle nopeasti vievä joukkoliikenne metroa myöten eivät poista ihmisiltä syytä tunkea Kaivokadulle jonottamaan autoissaan.

Eli kaupungit ovat sinusta pohjimmiltaan epämiellyttäviä, koska ne ovat ruuhkaisia. Siksi haluat ettei kaupunkia saa rakentaa. Minäkin voisin haluta ettei lähiöitä ja omakotitalomattoa saisi rakentaa, mutta en ole ehdoton. Minulle riittää että kaupunkia rakennetaan. Ruuhkat ovat uhanalainen luontokappale, joka tarvitsee suojelualueita kehätierakentamiselta. Minusta ei toisaalta ole ongelma, että lähiöiden ja omakotimaton asukkaiden työmatkat menevät pilalle kun kaupungissa kehdataan maksimoida ruuhkat. Periferia kerätköön kolehdin keskustan nopeiden liikenneratkaisuiden rakentamiselle, se ei ole kaupunkilaisten ongelma.
 
Ainoa vaan, ettei tuollainen alue ole oikeasti tiivis. Noin 4-5 miljoonaa asukasta olisi oikea suuruusluokka, jos laskee oletuksilla pintajoukkoliikenteen keskinopeus 20 km/h (lienee hieman alakanttiin), kaupunkirakenne ulottuu 10 km säteelle keskustasta ja kaupungissa on 4-7 kerroksen umpikortteleita, tiiviitä pientaloalueita (malliin Englanti tai Hollanti) ja sopivasti isojakin puistoja.
Vai että pitää oikein olla 4 miljoonaa asukasta että "saa" rakentaa metron. Mulle kävisi päinsä sellainen pääkaupunki Suomelle kuin mitä Wien on, jota on äänestetty maailman parhaksi kaupungiksi asua. Ja siinä on n 2 milliä asukkaita ja 6 metrolinjaa ja lukuisia lähijunalinjojakin sekä usean kymmenen linjan raitiovieverkosto. Ainoa huono puoli raideliikenteessä on että kaukojunat lähtevät eri asemilta kaupungin eri laidoilta kuten vanhoissa suurkaupungeissa on tapana. Mutta joka tapauksessa: Wienin rakentamistyyli eli tiivis keskikaupuki bulevardeineen n 5-10 km päähän citystä, unohtamatta välissä olevia keisariajan aikaisia puistoja linnoineen, ympärllä tiivis puutarhakaupungeista koostuva kehä, lomitettuna teollisuus- ja muilla vastaavilla tilaa vaativilla alueilla ja sen ulkopuolella isoja metsiä, radanvarsitaajamia ja pikkukaupunkeja. Siihen tilaan Helsinki voisi päästä jos tahtoa riittää n 50 vuoden sisällä mutta asukkaita pitää siis olla n 1.5 milliä vähintään kehökolmosen sisällä. Helsingin ongelma on asukkaiden asenteissa, tuollaista metropolia ei oikeasti haluta vaan halutaan asua sellaisissa paikoissa joissa naapuri ei näe ikkunasta sisään.

t. Rainer
 
Tässä mennään heti metsään. Ihmisiltä ei poisteta autoiluhaluja parantamalla joukkoliikennettä, vaan rakentamalla kaupunkia jossa kaikki eivät mahdu autoilemaan.

Vaikka joukkoliikenne toimisi kuinka hyvin, keskustassa on silti autoruuhkat. Niin suuret ruuhkat kuin katuverkko sallii. Käy vaikka kattomassa Kaivokadulla, Suomen joukkoliikenteen keskipisteessä. Kaivokadun mielivaltaisen hyvä ja kaikkialle nopeasti vievä joukkoliikenne metroa myöten eivät poista ihmisiltä syytä tunkea Kaivokadulle jonottamaan autoissaan.
Ruuhkat poistetaan määräämällä autoille ruuhkamaksut ja kalliimpaa pysäköintiä, ja rakentamalla tehokasta joukkoliikennettä.

Eli kaupungit ovat sinusta pohjimmiltaan epämiellyttäviä, koska ne ovat ruuhkaisia. Siksi haluat ettei kaupunkia saa rakentaa. Minäkin voisin haluta ettei lähiöitä ja omakotitalomattoa saisi rakentaa, mutta en ole ehdoton. Minulle riittää että kaupunkia rakennetaan. Ruuhkat ovat uhanalainen luontokappale, joka tarvitsee suojelualueita kehätierakentamiselta. Minusta ei toisaalta ole ongelma, että lähiöiden ja omakotimaton asukkaiden työmatkat menevät pilalle kun kaupungissa kehdataan maksimoida ruuhkat. Periferia kerätköön kolehdin keskustan nopeiden liikenneratkaisuiden rakentamiselle, se ei ole kaupunkilaisten ongelma.

On vähän linkolalaista tuo sinun filosofiasi. mutta muista että ruuhkien mukana tulevat myös ilmansaasteet kaupunkeihin ja se tekee elämästä epäterveellisen ja siksi ihmiset eivät halua asua niissä. Eli olettamuksellasi että kaikki paranee ruuhkauttamalla keskustat ammut vain omaan jalkaasi.

Mun mielestä sellaisten jotka haluavat Suomessa asua ruuhkaisissa autojen dominoivissa ruutukaavakorttelikaupunkikeskustoissa joissa ei ole mitään nopeaa joukkoliikennettä lähiöihin, ja samalla nauttia kävelykaduista ja muista kaupunkielämän ihanuuksista, oikea paikka asua ei ole Helsinki, vaan joku keskikokoinen kaupunki maakunnissa. Miten olisi vaikka Porvoo, Hämeenlinna, Kotka, Pori, Oulu, Jyväskylä, Vaasa?

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 13:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:44 ----------

Kuka haluaa? Tuollaisille kämpille riittää kysyntää siellä missä niitä on. Neliöhinnat ovat mielettömät. Asukkaat eivät ole nirsoja.

Keskustan asuntojen korkea hinta johtuu siitä että sielä asumista pidetään investointina. Syynä on Suomen asuntomarkkinta jotka lähtevät siitä että jokaisen joka kynnelle kykenee on omistettava asunonsa eli otettava pankista lainaa ja toivoa että asunnon arvo nousee. Vuokra-asuntoja ei ole läheskään samassa määrin tarjolla kin keski-Euroopassa. Keskustan asuntojen hinnat eivät selitä järkisyyt vaan mielikuvat, että se mahdollistaa sosiaalisen arvonnousun. Lähiöidenkin asuntojen hinnoissa on suuria eroja lähiöiden välillä. Jostain Tapiolan kämpästä voi joutua maksamaan 2-3 kertaa niin paljon kuin Kaivokselan tai Pilöajamäen kämpästä koska Tapiolaa pidetään "parempien ihmisten" alueena jossa hinnat ovat kantakaupungin tasoa. Jos kantakaupungin asuntokantaan tulisi suuri lisäys niin kupla puhkeaisi, ts vain arvokkaimpien eteläisen helsingin + töölön-meilahden asunnot olisivat ne jotka säilyttäisivät arvonsa, muut romahtaisivat.

t. Rainer
 
Ruuhkat poistetaan määräämällä autoille ruuhkamaksut ja kalliimpaa pysäköintiä, ja rakentamalla tehokasta joukkoliikennettä.

Toistamalla alkuperäinen väite ei todisteta mitään.

Miten tehokasta joukkoliikenteen pitää olla, että ihmiset siirtyvät siihen vaikka voisivat autoilla? Sellaista joukkoliikennettä ei varmastikaan ole Suomeen vielä tuotu, jos se ei Kaivokadulla toteudu.

On vähän linkolalaista tuo sinun filosofiasi. mutta muista että ruuhkien mukana tulevat myös ilmansaasteet kaupunkeihin ja se tekee elämästä epäterveellisen ja siksi ihmiset eivät halua asua niissä. Eli olettamuksellasi että kaikki paranee ruuhkauttamalla keskustat ammut vain omaan jalkaasi.

Oikaisin vähän. Keskustan kehittäminen aiheuttaa ruuhkia, koska ihmiset haluavat sinne. Josta palataan keskeiseen pointtiin: Ruuhkat eivät ole ongelma, joka pitäisi korjata. Pitäisi vaan jatkaa keskustan kehittämistä ja sitä, että yhä useampi ihminen haluaa sinne. Joka pahentaa ruuhkia entisestään. Joita ei edelleenkään pidä korjata.

Keskustassa ei nykyisellään ole tilaa niin suurelle määrälle autoja, että ilmansaasteet olisivat mikään ongelma. Keskustan kehittyessä katuverkon kapasiteettia pikemminkin leikataan samalla kun yksittäisen auton päästöt vähenevät.

Mun mielestä sellaisten jotka haluavat Suomessa asua ruuhkaisissa autojen dominoivissa ruutukaavakorttelikaupunkikeskustoissa joissa ei ole mitään nopeaa joukkoliikennettä lähiöihin, ja samalla nauttia kävelykaduista ja muista kaupunkielämän ihanuuksista, oikea paikka asua ei ole Helsinki, vaan joku keskikokoinen kaupunki maakunnissa. Miten olisi vaikka Porvoo, Hämeenlinna, Kotka, Pori, Oulu, Jyväskylä, Vaasa?

Ruuhkat syntyvät siitä, että muutkin ihmiset haluavat sinne. Miksi minä haluaisin sinne, missä ei ole ruuhkia?

---------- Viestit yhdistetty klo 13:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:54 ----------

Keskustan asuntojen korkea hinta johtuu siitä että sielä asumista pidetään investointina. Syynä on Suomen asuntomarkkinta jotka lähtevät siitä että jokaisen joka kynnelle kykenee on omistettava asunonsa eli otettava pankista lainaa ja toivoa että asunnon arvo nousee. Vuokra-asuntoja ei ole läheskään samassa määrin tarjolla kin keski-Euroopassa. Keskustan asuntojen hinnat eivät selitä järkisyyt vaan mielikuvat, että se mahdollistaa sosiaalisen arvonnousun.

Siis olet rehellisesti sitä mieltä, ettei keskustassa ole mitään arvokasta eikä kukaan oikeasti halua siellä asua? Oletko pohtinut, ettet tästä syystä välttämättä ole paras henkilö sanelemaan mitä kaupunkilaisten pitäisi kaupungissaan tehdä?
 
Siis olet rehellisesti sitä mieltä, ettei keskustassa ole mitään arvokasta eikä kukaan oikeasti halua siellä asua? Oletko pohtinut, ettet tästä syystä välttämättä ole paras henkilö sanelemaan mitä kaupunkilaisten pitäisi kaupungissaan tehdä?

Niinkö väitän?

No mitä itse sitten tiedät? Olen asunut Helsingin seudulla itse omistamassani asunnossa varmaan kauemmin kuin sinä olet elänyt.

Onhan keskustassa kauppoja, työpaikkoja, kulttuurikohteita, huveja, tapahtumia ja niitä sinne toivonkin suuremmassa määrin ja onhan se selvää että se vetää varsinkin nuorta väkeä asumaan, kun ei tarvitse maksaa kalliita taksimatkoja öiseen aikaan päästääkseni kotiin huveista,

Jos haluaa perheelle riittävän kokoisen asunnon niin vaakakupissa painaa kuitenkin raha, onko valmis maksamaan ylihintaa siitä että samassa porraskäytävässä asuu jotain kellokkaita. Jos rahoituspuoli on ok niin mikäs siinä mutta jos ei ole niin silloin ei ole muita vaihtoehtoja kuin joko lähiö tai sitten kokonaan maalle. Ainakin lähiöissä pystyy elämään ihan mukavaa elämää vaikka rakennukset eivät ole niin koristeellisia ja patinoituneita. Uudet kaupunginosat keskustan lähellä kuten Ruoholahti ja Jätkäsaari eivät arkkitehtuuriltan eroa lähiöistä mitenkään edukseen joten pitää olla todella painavat syyt että maksaa asumisestan 2-3 kertaa niin paljon kuin lähiössä. Ai mutta unohdin että ne kämpät jotka niistäkin menevät kuin kumuille kiville ovatkin ne subventoidut Hitas-kämpät. Muissa uudiskohteissa myyntiaika mitataan vuosissa. Ei kuukausissa.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Keskustan asuntojen korkea hinta johtuu siitä että sielä asumista pidetään investointina. Syynä on Suomen asuntomarkkinta jotka lähtevät siitä että jokaisen joka kynnelle kykenee on omistettava asunonsa eli otettava pankista lainaa ja toivoa että asunnon arvo nousee. Vuokra-asuntoja ei ole läheskään samassa määrin tarjolla kin keski-Euroopassa. Keskustan asuntojen hinnat eivät selitä järkisyyt vaan mielikuvat, että se mahdollistaa sosiaalisen arvonnousun. Lähiöidenkin asuntojen hinnoissa on suuria eroja lähiöiden välillä. Jostain Tapiolan kämpästä voi joutua maksamaan 2-3 kertaa niin paljon kuin Kaivokselan tai Pilöajamäen kämpästä koska Tapiolaa pidetään "parempien ihmisten" alueena jossa hinnat ovat kantakaupungin tasoa. Jos kantakaupungin asuntokantaan tulisi suuri lisäys niin kupla puhkeaisi, ts vain arvokkaimpien eteläisen helsingin + töölön-meilahden asunnot olisivat ne jotka säilyttäisivät arvonsa, muut romahtaisivat.

t. Rainer

Sekä kaupungin vuokra-asunnoissa että Hoasin asunnoissa kantakaupunki (pl. Itä-Pasila) on suosituinta aluetta siitä huolimatta että kyseessä ei ole investointi, sosiaalinen arvonnousu ei mahdollistu ja samassa talossa asuu enimmäkseen köyhiä. Kaupungin vuokra-asuntojen tapauksessa alueena parhaan arvosanan sai Kumpula, joka ei mahdollista sosiaalista arvonnousua edes omistusasujille. Vuokra-asuntoja hakevien aluetoiveita ohjaa siis puhtaasti alueen koettu viihtyisyys, mutta silti lähiöasunnot ovat vähemmän haluttuja.
 
Pariisissa joukkoliikenne toimii hyvin, mutta autolla ajo on ruuhkien takia melkoisen takkuista. Toki ruuhkat ovat epämielyttäviä muillekin kuin autoilijoille. Tänä keväänä viimeksi on kärsitty todella heikosta ilmanlaadusta, eivätkä autot muutenkaan ole parannus elinympäristöön.
Ja sellaista oli täällä Helsingissäkin viime torstaina, oli kuin hiekkamyrskyssä. Ja kaikki siksi että meille on itsepintaisesti opetettu että kesärenkaat kannattaa vaihtaa auton alle vasta huhtikuussa vaikka laki oikestaan sanoo että silloin ne PITÄÄ viimeistän vaihta alle.

Itse pidän lähiöitä huonoimpana mahdollisena kaupunkirakenteena ja siksi vastustan helsinkiläistä metroa, vaikka muuten olen jopa äärimmäisen metromyönteinen. Helsinkiläinen metro synnyttää lähiötä, koska se on halvinta julkisen sektorin suunnitella ja kannattavinta yksityisen sektorin rakentaa. Ihmisen kannalta lähiö taas on osapuilleen huonointa mahdollisinta elinympäristöä: asumista, jossa oma tila ja rauha ovat vajavaisia ilman kaupungin palveluita ja virikkeitä (Suomi-Rainer -sanakirjasta "ilman virikkeitä": ilman naisia joita voi kahvilasta katsoen ihastella, yökerhossa yrittää).
Sille ei voi mitään että Helsingin nykyinen itä-länsisuuntainen metro on sellainen kuin on. Se on kuitenkin tehokas ja nopea ja kestää ajan hampaan. Olisi aikoinaan muunlaista metrostandardia tänne rakentaa mutta erinäisten syiden takia päädyttiin tällaiseen. Siitä olen samaa mieltä että etelä-pohjoissuuntaine metro voisi olla light-rail tyyppinen ja lähempänä katutasoa, mutta olen jostain lukenut että sellaiselle ei olisi tilaa, katujen alla kulkee nyt niin paljon rööriä ja muuta joita pitäisi siirtää että tulee halvemmaksui tehdä syvällä kulkeva metro (tai pisara)

Ja lähiöelämästä vielä sen verran että mun mieltymysteni mukaan itse lähiöiden katuja pitkin kävelemine tai kaupassa käynti ei tarjoa niin paljon silmäniloa koska liian monet virikkeet kukevat verkkaressa ta ituulipuvuissa tai ovat huputettuja, mutta junassa kaupunkiin päin matkuastavat virikkeet ymmärtävät kyllä laittautua parhaampaan kuosiin että pääsee jo matkan aikana suuren maailman tunnelmaan.

Espoon tyyliseen hajanaiseen ja harvaan kaupunkirakenteeseen sopisi todella paljon paremmin raskasraidetta kevyempi joukkoliikenne. Se tarjoaisi enemmän suoria yhteyksiä, siten parempaa palvelua ja olisi edullisempaa. Metro on hyvä idea, jos sen kapasiteetille on oikeasti käyttöä. Vähän siinä ja tässä, onko pk-seudulla nykyisin missään, toivoisin toki että olisi. Espoon pelloilla metro ei taatusti ole tarpeellinen ilman kulkuyhteyksien rajua muuttamista liityntään perustuviksi. Siksi Länsimetro on keskimäärin huono idea. Kohtalainen Tapiolaan, Matinkylä vetää jo miinukselle ja joku Kivenlahti on aivan järjetöntä.
Ei Espoo tai varsinkaan etelä-Espoo tule maailman tappiin asti olemaaan niin harva kuin se nyt on. Ja kulkeehan tai on kulkenut jo yli 100 vuotta toinen raskasraide Espoon läpi ja sen varren asukkaat ovat arvostaneet sitä, joten miksi metro olisi niin paljon huonompi? Pohjois-Espoo ts alue kehäkolmosen ulkopuolella on kokonaan eri asia, se on täyttä maaseutua.

Sekä kaupungin vuokra-asunnoissa että Hoasin asunnoissa kantakaupunki (pl. Itä-Pasila) on suosituinta aluetta siitä huolimatta että kyseessä ei ole investointi, sosiaalinen arvonnousu ei mahdollistu ja samassa talossa asuu enimmäkseen köyhiä. Kaupungin vuokra-asuntojen tapauksessa alueena parhaan arvosanan sai Kumpula, joka ei mahdollista sosiaalista arvonnousua edes omistusasujille. Vuokra-asuntoja hakevien aluetoiveita ohjaa siis puhtaasti alueen koettu viihtyisyys, mutta silti lähiöasunnot ovat vähemmän haluttuja.

Kyllä vuora-asunnossakin asuminen halutulla alueella nimenimaan mahdollistaa sosiaalisen arvonnousun, jos vain sellaisen onnistuu saamaan. Jos osaa käyttäytyä fiksusti niin voi alueella tutustua mukaviin ja vaikutusvaltaisiin ja kultturelleihin ihmisiin joiden tuntemisesta voi olla hyvin paljon iloa ja hyötyä.
Vuokra-asunnot niissä paikoissa muodostavat kuitenkin vähemmistön koko asuntokannasta ja alue saa arvostuksensa nimenomaan omistusasuntojensa kalleuden vuoksi. Vastakohtana sitten sellaiset alueet joissa enemmistö asuntokannasta on kaupungin tms vuokra-asuntoja jonne sijoitetaan ns sosiaalitapauksia, jotka aiheuttavat sen että alueen omistusasunnotkin ovat aliarvostettuja.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastakohtana sitten sellaiset alueet joissa enemmistö asuntokannasta on kaupungin tms vuokra-asuntoja jonne sijoitetaan ns sosiaalitapauksia, jotka aiheuttavat sen että alueen omistusasunnotkin ovat aliarvostettuja.

t. Rainer

No tämä varmasti vaikuttaa osaltaan omistusasuntojen arvoihin. Metrossa näkee aivan toisella tavalla metelöiviä, haisevia tai itsekseen puhuvia ihmisiä kuin vaikkapa Mannerheimintien tai Eiran lenkin raitiovaunuissa. Metrolähiöiden käyttäminen loppusijoituspaikkana varmasti laskee niiden arvoa. Esimerkiksi Vanha Herttoniemi on naurettavan halpa suhteessa sijaintiin ja estetiikkaan.

Toisaalta esimerkiksi Käpylässä ja Suomenlinnassa on runsaasti halpoja vuokra-asuntoja, mutta niiden kauneus taitaa estää arvostuksen laskemisen.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:08 ----------

Kyllä vuora-asunnossakin asuminen halutulla alueella nimenimaan mahdollistaa sosiaalisen arvonnousun, jos vain sellaisen onnistuu saamaan. Jos osaa käyttäytyä fiksusti niin voi alueella tutustua mukaviin ja vaikutusvaltaisiin ja kultturelleihin ihmisiin joiden tuntemisesta voi olla hyvin paljon iloa ja hyötyä.

t. Rainer

Päteeköhän tämä paremmin lapsiperheisiin, joiden lapset tutustuvat koulussa kiinnostavien vanhempien lapsiin ja leikkipuistossa tavataan muita alueen vanhempia? En tunne ainuttakaan kävelyetäisyydellä nykyisestä kodistani asuvaa ihmistä.
 
Miksiköhän tällaisia alueita ei sitten ole syntynyt?

Tuollaisia alueita on syntynyt ihan merkittävästi esimerkiksi Leppävaara, Malmi, Tikkurila, Itäkeskus, Myyrmäki jne. Lisäksi asemien ympäristöt tiivistyvät yhä. Ihan joka asemalta toki kunnon palveluita ei löydy, mutta merkittävältä osalta kuitenkin. Kun verrataan monien asemien palveluita vaikka bussilikenteen ja henkilöutoilun varassa toimiviin perus-kerrostalo lähiöihin malliin Maunula, Siltamäki, Olari, Jakomäki, Pähkinärinne tai Simonkylä, lähipalvelut ovat usein ratojen varsilla aika lailla toista luokkaa, samoin joukkollikenteen suosio.
 
Kun verrataan monien asemien palveluita vaikka bussilikenteen ja henkilöutoilun varassa toimiviin perus-kerrostalo lähiöihin malliin Maunula, Siltamäki, Olari, Jakomäki, Pähkinärinne tai Simonkylä, lähipalvelut ovat usein ratojen varsilla aika lailla toista luokkaa, samoin joukkollikenteen suosio.

Eiköhän jokainen käsitä ettei kirjastoa, kelaa tai terveysasemaa voi löytyä jokaisesta pikkulähiöstä pankeista nyt puhumattakaan Esimerkiksi Siltamäen ja Jakomäen aluekeskuksena toimii Malmi. Olarin palvelut taitaa olla Matinkylässä jne. Itse Pähkinärinteessä asuvana olen tyytyväinen lähipalveluihin. Alueelta löytyy kirjasto, apteekki, hammashoitola, peruskoulu, päiväkoteja, asiamiesposti (R-kioski) sekä kaksi päivittäistavarakauppaa. Alkokin on kävelymatkan päässä Hämeenkylässä. Alle10 minuutin bussimatkan päässä Myyrmäessä sijaitsee sosiaali -ja terveysasema, kela sekä Myyrmanni lukuisine erikoiskauppoineen. Voin sanoa että Myyrmäkeen en muuttaisi koska koen alueen rauhattomana juuri asemanseudun takia. Mieluummin asun Pähkinärinteessä josta on kuitenkin hyvät ja nopeat bussiyhteydet aluekeskukseen ja Helsinkiin.
 
No tämä varmasti vaikuttaa osaltaan omistusasuntojen arvoihin. Metrossa näkee aivan toisella tavalla metelöiviä, haisevia tai itsekseen puhuvia ihmisiä kuin vaikkapa Mannerheimintien tai Eiran lenkin raitiovaunuissa. Metrolähiöiden käyttäminen loppusijoituspaikkana varmasti laskee niiden arvoa. Esimerkiksi Vanha Herttoniemi on naurettavan halpa suhteessa sijaintiin ja estetiikkaan.
Sellainen pitäis jatkossa kieltää että rakennetaan kokonainen lähiö täyteen vuokrataloja, vaan vuokratalot pitäisi ripotella tasaisesti ympäri kaupunkia. Se aiheuttaa tietysti närää naaputrustossa mutta seura tekee kaltaiseksiin -teoria puree kyllä .

Päteeköhän tämä paremmin lapsiperheisiin, joiden lapset tutustuvat koulussa kiinnostavien vanhempien lapsiin ja leikkipuistossa tavataan muita alueen vanhempia? En tunne ainuttakaan kävelyetäisyydellä nykyisestä kodistani asuvaa ihmistä.

Se on ihan omasta aloitteesta kiinni. Erilaisten harrastusten ympärillähän ihmisiin tutustuu. Sanotan nyt ihan suoran niin suomalaiset ovat aika tasa-arvoisia ihmisiä ja vaikka ei asuisi hienostoalueella niin voi jossain tutustua niissä asuviin kellokkaisiin puolivahingossa. Ainoa asia ihmisten käyttäytymisessä joka ärsyttää on jos asuu jossain vähemmän arvostetussa paikassa tyyliä Kontula tai Espoon keskus (kuten minä) ja väärässä seurassa paljastaa todellisen asianlaidan. Silloin voi saada ihmettelyä ja sääliä osakseen. Parempi silloin sanoa vain että asuu "Espoossa".

t. Rainer
 
Ja sellaista oli täällä Helsingissäkin viime torstaina, oli kuin hiekkamyrskyssä. Ja kaikki siksi että meille on itsepintaisesti opetettu että kesärenkaat kannattaa vaihtaa auton alle vasta huhtikuussa vaikka laki oikestaan sanoo että silloin ne PITÄÄ viimeistän vaihta alle.

Nastarenkailla tai ilman, pointti oli se, että tiheä rakentaminen synnyttää ruuhkia, joita hyväkään joukkoliikenne ei poista. Pätee useaan suurkaupunkiin, itseasiassa kaikkiin niihin, joissa on hyvä joukkoliikenne. Se, kuinka paljon ruuhkien annetaan saastuttaa ilmaa ja pilata elinympäristöä tiheästi rakennetuilla alueilla, on poliittinen valinta.

Sille ei voi mitään että Helsingin nykyinen itä-länsisuuntainen metro on sellainen kuin on.

Tämä on totta, ja siinä mielessä metron jatkamisen Matinkylään voi nähdä jopa vähiten huonona vaihtoehtona. Se yhdistää Espoon tärkeimmän työpaikka-alueen ja merkittävän osan Itä-Helsingin asuinalueista. Tunnen monia ihmisiä, jotka asuvat Kalliossa tai Herttoniemessä ja jotka käyvät töissä Keilaniemessä tai Otaniemessä. Metro poistaa näiltä ihmisiltä yhden vaihdon, joskin ehkä lisää kävelymatkoja. Väittäisin itse asiassa, että Länsimetron merkittävin vaikutus kohdistuu Espoon lisäksi nimenomaan Itä-Helsinkiin, koska sieltä käsin alkaa olla pk-seudun valkokaulustyöpaikat parhaiten saavutettavissa suhteessa asuntojen hintoihin.

Kuitenkin kun puhutaan metron yhteydessä Kivenlahdesta tai Östersundomista, pitäisi ottaa jo järki käteen. Jossain menee se raja. kuinka pitkälle sopimatonta liikennemuotoa kannattaa rakentaa vain siksi, että se on olemassa ja jatkettavissa. Espoo ei tarvitse lisää uutta raskasraidetta niin kauan kun nykyiset ovat suurilta osin hyödyntämättä mitä maankäyttöön tulee.

Ei Espoo tai varsinkaan etelä-Espoo tule maailman tappiin asti olemaaan niin harva kuin se nyt on. Ja kulkeehan tai on kulkenut jo yli 100 vuotta toinen raskasraide Espoon läpi ja sen varren asukkaat ovat arvostaneet sitä, joten miksi metro olisi niin paljon huonompi? Pohjois-Espoo ts alue kehäkolmosen ulkopuolella on kokonaan eri asia, se on täyttä maaseutua.

Vähän vaikea uskoa Etelä-Espoon merkittävään tiivistymiseen metron myötä, kun Espoon läpi on toinen raskasraide kulkenut jo yli 100 vuotta, eikä sitäkään ole osattu kunnolla käyttää hyväkseen. Aikaan on saatu kaksi isoa metrolähiötä, Leppävaara ja Espoon keskus. Tilaa olisi usealle muulle ja jos oikein rohkeiksi heittäydyttäisiin, voisi kokeilla jopa rakentaa kaupunkia.
 
Vähän vaikea uskoa Etelä-Espoon merkittävään tiivistymiseen metron myötä, kun Espoon läpi on toinen raskasraide kulkenut jo yli 100 vuotta, eikä sitäkään ole osattu kunnolla käyttää hyväkseen. Aikaan on saatu kaksi isoa metrolähiötä, Leppävaara ja Espoon keskus. Tilaa olisi usealle muulle ja jos oikein rohkeiksi heittäydyttäisiin, voisi kokeilla jopa rakentaa kaupunkia.
Juuri näin. Kivenlahden metroa on aihetta harkita sitten, kun Rantaradan varsi on rakennettu sekä myös Matinkylän metron varteen luvattu rakentaminen Keilaniemen asuntotorneista lähtien on toteutunut. Kun katsotaan historiaa Itä-Helsingistä, meillä on aikaa odottaa 30–60 vuotta.

Minäkin tunnen ainakin yhden ilmisen, joka työmatkailee (onneksi ei päivittäin tarvitse) Itä-Helsingistä Otaniemeen. Mutta se ei tarkoita, että itseni kaltaisia on niin paljon, että meidän määrämme perustelee yhtään mitään. Jos meidän matka-aikojamme haluttaisiin lyhentää, siihen on monia ja paljon halvelmpia sekä luulatavasti palvelutasoltaan parempia keinoja kuin mikään metro Espooseen.

Aloitetaan vaikka siitä, että sen sijaan, että Espoon paikallisbussiliikenteen pääteaseman pitää pönkittää yhtä sijoittajien omistamaa kauppakeskusta, historian jäänteenä olevan satojen päivittäisten bussivuorojen katkaisun yhdelle tontille olisi voinut lopettaa ja ajaa bussit läpi kantakaupungin. Busseille tehtiin nyt jo tunnelia, sitä olisi voinut vaikka vähän jatkaa. Ja siivoamalla henkilöautot pois keskutan kävelyalueelta olisi saatu hyvin tilaa maanpinnallakin. Sillä kulkeehan koko Espoon bussiarmada tälläkin hetkellä yhtä kaistaa pitkin, kyllä se sopisi vaikka minne.

Kivenlahden metrohan on täysin päinvastoin vaikuttava hanke kuin mihin seudulla pyritään. Metro hajoittaa kaupunkirakennetta, ei tiivistä. Kun Kivenlahden metroa ei tehdä, sen varteen suunniteltu rakentaminen toteutuu todennäköisimmin rakentamisena Matinkylän metron varteen ja jopa mahdollisesti Rantaradan varteen, missä maata riittää. Tietenkään se, joka omistaa tontin Kivenlahden suunnitellulla reitillä ei rakenna muualle, mutta eihän kaupunkikehityksen kanssa ole kyse yksittäisistä tontinomistajista ja heidän intresseistään. Espoolla on hyvin mahdollisuudet kaavoittaa haluamansa kerrosala yhtä hyvin olemassa olevien asemien lähelle kuin sinne, minne haluttaisiin uusia asemia.

Antero
 
Takaisin
Ylös