Kivenlahden metro

Ja Länsiväylän mukavat linja-autolinjat kuljettavat edelleen sujuvasti ja nopeasti meidät espoolaiset lähipysäkiltä suoraan upeita moottoritien bussikaistoja pitkin itäisen satamakaupunkin Helsinskin keskustaan Kamppiin (eikä siis kukaan meistä todellisista elinikäisistä espoolaisista joukkoliikenteen käyttäjistä olisi koskaan ja ikipäivänä tarvinnut tuota ns. "länsimetron" hukkaputkea, jonka rakennustyöt olisi pitänyt lopettaa jo Ruoholahteen).
Kuitenkin onneksi, sillä kun työmatkafillarointi ei meidzille aina joinakin työpäivinä ole käytännössä mahdollista, niin hienolla runkolinjalla 550 pääsee loistavan nopeasti esim. Maarinsillalta duuniin Pitskuun (eli myös tuolla reitillä saa edelleen nauttia nopean ja tehokkaan linja-autoliikenteen eduista).
 
Viimeksi muokattu:
Jälleen kerran, turvamääräykset eivät ole projektin aikana tiukentuneet.

Kyllähän ne tiukkeni. Pelastuslaitoshan vaati että länsimetrossa radan vieressä pitää kulkea junan latttian tasolla evakuointikäytävä joka on niin leveä että 2 täysleveää ambulanssipaaria mahtuu rinnan. Vanhassa metrossa ei ole erillistä evalkuointikäytävää ollenkaan vaan ratapenkkaa pitkin evakuoidaan, ja luultiin että länsimetrossakin voi toimmia niin. Tämä tuli yllätyksenä suunnittelijoille. Käytänössä Pelastuslaitos saneli että näin on oltava, ilmeisesti pommiräjäytykset Lontoon ja Moskovan metroissa 2000-luvun puolivälissä vaikutti asiaan. Vrt Helsingin vanhna metron asemat taas rakennettiin ydinpommin kestäviksi väestösuojiksi koska kylmän sodan aikana katsottiin että on tarpeen, tämä tosin päätettiin hyvissä ajoin ja huomioitiin budjetissa.

t. Rainer
 
Vanhassa metrossa ei ole erillistä evalkuointikäytävää ollenkaan vaan ratapenkkaa pitkin evakuoidaan, ja luultiin että länsimetrossakin voi toimmia niin.

Eli projektina käsität koko metrohistorian aina 60-luvulta tähän päivään? Kun metrosta väännettiin, oli turvallisuusmääräykset olemassa. Selvillä ne ei ehkä olleet, tai sitten olivat, mutta niitä käytettiin myöhemmin tekosyinä.

Ei 70-luvulla ollut vielä autojen takapenkeilläkään turvavöitä. Jos vien uuden auton ilman takapenkkien turvavöitä katsastettavaksi, tulisi kyllä varmana sanomista. Ei siinä pahemmin auta sanoa, että "ei vanhoissakaan autoissa ollut. Luulin, ettei uudessakaan tarvitse..."

---------- Viestit yhdistetty klo 20:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:44 ----------

Tuollaisia alueita on syntynyt ihan merkittävästi esimerkiksi Leppävaara, Malmi, Tikkurila, Itäkeskus, Myyrmäki jne.

Alueita, joilla jalankulku toimii, palvelut ovat lähellä ja asuminen on tiivistä? No jalankulku ainakin toimii, kun sitä on tarjolla kilometritolkulla näitä "lähellä" olevia palveluja "tiiviistä" kaupungista hakien. Onneksi betonikannet, parkkipaikkojen laidat, kilometrien pituiset kävelytiet ja ylipitkät kävelysillat milloin minkäkin yli, pitävät huolen siitä, että jalan saa kulkea. Ja tämä ihan autoilun ansiota, autoilullehan näillä kävelyratkaisuilla on tehty tilaa.

Meillä todella taitaa olla vähän erilaiset käsitykset tiiviisti rakennetusta kaupungista.
 
Minusta tunteet tai intuitio ovat ihan hyviä päätöksenteon välineitä, oikein käytettyinä. Toki tietoakin voidaan käyttää, mutta tieto on politiikan valinnoissa vain harvoin arvoriippumatonta. Olen myös ollut havaitsevinani, että usein vain tiedon käyttämistä vaativat politiikassa innokkkaimmin henkilöt, joilla kovin voimakas käsitys siitä, mikä on "oikeaa" ja mikä "väärää" tietoa. Siitä kumpuaa sitten vaatimus, että päätöksen tehdään tiedon, eikä minkä tahansa tiedon, vaan juuri kyseisen henkilön oman tai arvomaailman mukaisen "oikean" tiedon perusteella.

Minusta tässä pitää erottaa ainakin tieto, tunteet, arvot ja organisaation strategia. Esimerkiksi Länsimetron jatketta voi kannattaa sekä tunnepohjaisesti että myös tieto- ja arvopohjalta sillä perusteella, että Espoonlahteen on tärkeä saada raideyhteys. Vastustaja taas voi perustella väitettään tieto- ja strategiapohjaisesti sillä, ettei kannata käyttään niin paljoa rahaa parin kaukana Helsingin keskustasta sijaitsevan lähiön suoraan keskustayhteyteen, vaan ne rahat kannataisi ennemmin käyttää asutuksen tiivistämiseen rakentamalla Raide-Jokeri ja Etelä-Espoon pikaraitiotieverkosto.

Seurauksena on sitten konflikti, kun vastustaja ei tunnusta kannattajan hyvää tarkoittavia argumentteja päteviksi ja kannattaja taas vuorostaan ei hyväksy vastustajan "Strategia jyrää kaiken"-ajatusmallia.

Vai mitä mieltä olet?

Suurin osa metrohankkeesta ei ole maanrakennusta, mutta rakennuskustannusindeksi käy minusta tuohon inflaatiokorjaukseen myös ihan ok, jos haluat tai sitten elinkustannusindeksi.

Ajatus elinkustannusindeksin käytöstä tuli siitä, että yksi metrorakentamisen riski on toki yleisen rakennuskustannustason nousu.

Länsimetron hankesuunnittelman mukaan hankkeen kustannuksia sekä maarakennuskustannusindeksillä että talonrakennustöiden kustannustaso kuvaavalla Haahtela-indeksillä. Hankesuunnitelmasta ei kuitenkaan suoraan selviä hankkeen kustannusten jakautuminen maarakennus- ja talonrakennuskustannuksiin. Kuitenkin vuoden 2007 hintatasolla kokonaiskustannusarvio on ollut 713 Meur, josta tunnelin kustannukset 235 Meur ja rata 145 Meur. Asemien hinta-arvio on ollut 240 Meur, josta varsinaisten asemarakenteiden osuus 190 Meur. Sitten suunnitteluun ja rakennuttamiseen on arvioitu kuluvan 87 Meuroa.

Puhdasta talonrakentamista Länsimetrossa on minusta asemien varustelu, poistumistiekuilujen porrastornit ja liukuportaiden ja hissien asennus valmiisiin kuiluihin. Asemien laiturirakenteiden asennus ja lvis-työt muistuttavat kyllä talonrakentamista tietyiltä osin, mutta näitä tulisi jonkin verran myös maapäällisen radan tapauksessa. Sanoisin, että yli 50 % Länsimetron kustannusarviosta voidaan hyvällä syyllä pitää maarakentamisena. Maarakennuslustannusindeksiä on muuten sitten päivitetty viime vuoden toukokuussa ja nykyinen indeksitaso 100 vastaa vuoden 2010 kustannustasoa.

Mitä jos käyttäisitte 339-DF:n kanssa vedonlyönnin pohjana esim. 60 % maarakennuskustannusindeksiä ja 40 % Haahtela-indeksiä?
 
Eli projektina käsität koko metrohistorian aina 60-luvulta tähän päivään? Kun metrosta väännettiin, oli turvallisuusmääräykset olemassa. Selvillä ne ei ehkä olleet, tai sitten olivat, mutta niitä käytettiin myöhemmin tekosyinä.

Ei 70-luvulla ollut vielä autojen takapenkeilläkään turvavöitä. Jos vien uuden auton ilman takapenkkien turvavöitä katsastettavaksi, tulisi kyllä varmana sanomista. Ei siinä pahemmin auta sanoa, että "ei vanhoissakaan autoissa ollut. Luulin, ettei uudessakaan tarvitse..."
Metroliikenne on niin erilaista kuin tieliikenne ettei ilmeisesti tajuttu. 70-luvun autojahan on liikenteessä enää vain ns harrastus-autoina mutta 70-luvun metro on yhä kaupallisessa käytössä ja raskaassa sellaisessa, ja teillä Stokiksessa 40-luvun metronne toimii vielä niukemmilla turvallisuusratkaisuilla.

Eikä myöskään uudessa kehäradassa tuollaisia evakuointikäyväviä tarvitse olle. Eikä ilmeisesti voitu metrossa neuvotella vaan niiden pitää olla 160 cm leveät tunnelin koko pituudella. Onkohan edes kaikissa julkisissa rakennuksissa edes noin tiukat määräykset? No yksityisasunnoissa on ainakin meklein, koska jokaisessa uudessa asunnossa pitää jokaiseen vessaan tai kylppäriin pystyä pääsemään moottoroidulla pyörätuolilla.

t. Rainer
 
Alueita, joilla jalankulku toimii, palvelut ovat lähellä ja asuminen on tiivistä? No jalankulku ainakin toimii, kun sitä on tarjolla kilometritolkulla näitä "lähellä" olevia palveluja "tiiviistä" kaupungista hakien. Onneksi betonikannet, parkkipaikkojen laidat, kilometrien pituiset kävelytiet ja ylipitkät kävelysillat milloin minkäkin yli, pitävät huolen siitä, että jalan saa kulkea. Ja tämä ihan autoilun ansiota, autoilullehan näillä kävelyratkaisuilla on tehty tilaa.

Meillä todella taitaa olla vähän erilaiset käsitykset tiiviisti rakennetusta kaupungista.
Näinpä. Joka paikka on irrallaan ja kävelymatkat pitkiä. Kadut ja valtatiet superleveitä. Jatkuvaa tasonvaihtoa. Tämä ei kuitenkaan jalkauta kansaa, vaan kiihdyttää heidän siirtymistään autoiluun, autoilua varten suunniteltuun ympäristöön. Vai pistääkö pikkukuvista silmään tiivis korttelisto?
Itäkeskus
553313.jpgrJ27Yyz.jpg9BhkgCg.jpgTVSGkbc.jpgPWAEr8v.jpg
 
Leppävaara
0505064246_std.jpgleppavaara.jpg47457914.jpg1294305459-Lepp%u0025C3%A4vaara.jpgIPmujyD.jpg

Malmi taas on sekava tasonvaihtopaikka ja busseille on kaksi terminaaliakin eri kerroksessa ärsyttävästi 3-5 minuutin kävelyn päässä. Fillarointi tehty erityisen hankalaksi. Kadunvarsiliikkeitä on siellä täällä hujan hajan pitkillä etäisyyksillä piilossa. Tikkurila on mainituista ainoa oikeasti kävely-ystävälliseksi kehittyvä keskus.
 
Metron automatisoinnin kanssa meni sitten eri tavalla kuin Strömsössä. Uskon silti että metro tulee kulkemaan ilman kuljettajaa jonain päivänä mutta oppirahat tuli maksettua.

Tämä on juuri se mitä tarkoitin tuossa aiemmin päivällä – vaikka automaatio on mennyt niin pieleen kuin olla ja voi, vaikka se hidastaa metroa ja pienentää sen kapasiteettia, vaikka sen toimintakykyiseksi saaminen on vielä epävarmaa ja vaikka kaikki mahdolliset ja mahdottomat kustannusarviot ovat pettäneet jo moneen kertaan ja oikeus odottaa, niin silti kommenttisi on vain "oppirahat tuli maksettua" eli oikeastaan homma on ihan OK. Näin ajattelet, koska metro on hyvä juttu eikä millään muulla ole niin väliä. Myönnän itse pisaran kohdalla saman – pystytkö myöntämään metron kohdalla?

---------- Viestit yhdistetty klo 2:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 2:38 ----------

Metroliikenne on niin erilaista kuin tieliikenne ettei ilmeisesti tajuttu.

Ihan oikeasti nyt hei. Jos rakensit omakotitalon 70-luvulla ja tahdot tehdä nyt 2010-luvulla uuden, niin teetkö budjetit, piirustukset, suunnitelmat kaiken niillä 70-luvun spekseillä ja sitten yllätyt kovasti, kun kaupasta ei saakaan asbestilevyjä eristeeksi siinä vaiheessa, kun seinää on jo pystyssä?

Eiköhän se nyt ole kaikkein alkeellisinta varautumista ja paneutumista asiaan, että miljardihankkeen suunnitteluvaiheessa osataan esittää kysymys, että mites noi turvajärjestelyt ja evakuointi, ja myös etsiä siihen vastaus. Kun ei olla tässä tehty pariinkymmeneen vuoteen tunnelimetroa. Kyllä sä voit ihan suoraan sanoa, että Louko ja Kokkinen kavereineen teki virheen jo ihan alunperin ja sen korjaaminen tuli hemmetin kalliiksi. On se metro silti ihan kiva. Eikö?

(Tämä virhe on muuten sinänsä herkullinen – se saattaa periaatteessa estää koko metron käyttöönoton, sillä ne evakuointikäytävät eivät edelleenkään ole pelastuslaitoksen edellyttämällä leveydellä tehtyjä. Käyttöönottoon mennessä meillä on metroa koskeva laki ja jonkinlainen hyväksyntäjärjestelmä. Jos valvova viranomainen toteaa, että väärin rakennettu, niin silloin käyttöönottoa ei tehdä, ennen kuin virheet on korjattu. Korjata voi ehkä niinkin, että määrätään kuljettajat juniin – ihan kiva, että automatisoitiin silti.)

Eikä myöskään uudessa kehäradassa tuollaisia evakuointikäyväviä tarvitse olle. Eikä ilmeisesti voitu metrossa neuvotella vaan niiden pitää olla 160 cm leveät tunnelin koko pituudella. Onkohan edes kaikissa julkisissa rakennuksissa edes noin tiukat määräykset?

Kehärata ei ole kuljettajaton. Muistelisin, että juuri henkilökunnan puute on yksi kriteeri näille turvajärjestelyille.

---------- Viestit yhdistetty klo 3:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 2:38 ----------


Mainiot kuvat! Nämä Itäkeskuksen kuvat ovat juuri niin kamalia kuin koko alue on.

Kamala on myös koko kauppakeskuskonsepti. Etsin tänään talletusautomaattia, ja kas, Automatian sivujen mukaan Sellosta löytyy. Ei kun sinne. Perillä sitten tajusin, että joopajoo, se, että se löytyy Sellosta, ei kerro vielä yhtään mitään. Se alue on valtava ja sokkeloinen, ikä ja terveyshän siinä menee vekotinta etsiessä, kun ei ole kunnollisia osoitteita. Jos se olisi korttelikaupungissa, tuo "Sello" olisi sama kuin sanoisi, että se on "Aleksilla". Kävele siinä sitten päästä päähän ja etsi se vehje. Paitsi että Aleksilla se sentään olisi siinä kadulla ja se päästä päähän kävely riittäisi – Sellossa pitää tutkia jokainen sopukka ja loukko, koska se kone voi olla missä vaan, kun ei ole katuverkkoa. No, onneksi kaveri tuntee koko paikan läpikotaisin ja osasi kertoa, minne ne rahat voi viedä, mutta kyllä tuo taas muistutti siitä, millainen epäkaupunki tuollainen megamall on. Ei kiva. Ensi kerralla menen Mikonkatu 13:een. Eipähän tarvitse etsiä.
 
(Tämä virhe on muuten sinänsä herkullinen – se saattaa periaatteessa estää koko metron käyttöönoton, sillä ne evakuointikäytävät eivät edelleenkään ole pelastuslaitoksen edellyttämällä leveydellä tehtyjä. Käyttöönottoon mennessä meillä on metroa koskeva laki ja jonkinlainen hyväksyntäjärjestelmä. Jos valvova viranomainen toteaa, että väärin rakennettu, niin silloin käyttöönottoa ei tehdä, ennen kuin virheet on korjattu. Korjata voi ehkä niinkin, että määrätään kuljettajat juniin – ihan kiva, että automatisoitiin silti.)
Mä en kyllä ymmärrä mitä kuljetajalla tai sen puuttumisella on tekemistä evakuointikäytävien leveydellä. Jos sattuu yhteentörmäys tai tulipalo, niin se kuljettaja ei paljon pysty auttamaan. Mutta jos se on se ratkaiseva tekijä niin on kai paras ajaa kuljettajalla sitten. Ja miten muuten nykyisessä metrossa saisi ajaa ilman kuljettajia jos niitä käytäviä ei rakenneta?

Kuvittelisin että koska länsimetro kulkee aika pitkiä matkoja meren alla, että sillä voisi olla tekemistä millaiset evakuointikäyvätät sillä pitää olla juuri niissä paikoissa, mutta paikoissa missä se ei kulje meren alla niin samanlaiset kuin nykyisessä metrossa pitäisi riittää.

t. Rainer
 
Mä en kyllä ymmärrä mitä kuljetajalla tai sen puuttumisella on tekemistä evakuointikäytävien leveydellä.

Ei sillä olekaan, vaan sillä, milloin määräykset ovat tulleet voimaan ja milloin ne tunnelit on louhittu.

Ja miten muuten nykyisessä metrossa saisi ajaa ilman kuljettajia jos niitä käytäviä ei rakenneta?

Siten, että se on jo rakennettu ja uudet määräykset eivät koske niitä valmiiksi rakennettuja osioita.

En nyt muista mistä kaikkialta näitä uusia määräyksiä tulee ja milloin ne on tulleet voimaan. Googlella löytynee. Liikennevirasto on kai tuottanut osan ja uusimmat ovat Euroopan parlamentilta ja neuvostolta. 2004 taisi olla viimeinen suuri muutos. Jos länsimetroporukalla olisi ollut vähänkään älyä, olisivat varmaankin sillä kokemuksella voineet tarkistaa asian ensin. Tai sitten - kuten jo aiemmin vihjailin - asiasta tiedettiin, mutta se jätettiin tarkoituksella kertomatta.

Ja suunnilleen samat määräykset ovat luonnollisesti voimassa myös Tukholmassa. Vähän junaa leveämpi betonitunneli 50-luvulta upotettuna Mälarenin virtaan ei todellakaan ole riittävä. Ja pakko myöntää, että monia kertoja tuo ajatus siellä järven pohjassa on vähän jännittänyt. Tämä lienee osasyy, miksi Tunnelbanaa ei ole laajennettu vuoden 1994 jälkeen. Ja totta tosiaan, Bagarmossenin ja Skarpnäckin tunnelissa on huima ero vanhempiin, mm. radan vieressä tila, johon tuollainen sivulaituri mahtuisi mennen tullen. Citybananin tunneli taas on ihan eri maata, luonnollisesti. Siellä on esimerkiksi oma pelastustunneli keskellä. Ei sen kustannukset tuplaantuneet eikä kukaan marissut muuttuneista määräyksistä.
 
En nyt muista mistä kaikkialta näitä uusia määräyksiä tulee ja milloin ne on tulleet voimaan. Googlella löytynee. Liikennevirasto on kai tuottanut osan ja uusimmat ovat Euroopan parlamentilta ja neuvostolta. 2004 taisi olla viimeinen suuri muutos. Jos länsimetroporukalla olisi ollut vähänkään älyä, olisivat varmaankin sillä kokemuksella voineet tarkistaa asian ensin. Tai sitten - kuten jo aiemmin vihjailin - asiasta tiedettiin, mutta se jätettiin tarkoituksella kertomatta.
Se on suomalainen tapa "piilotella" oleellisia seikkoja kun esitellään jotain isoa ja tärkeää päätettäväksi. Jos länsimetron kohdalla on tehty niin, niin se ei ole ensimmäinen kerta.

t. Rainer
 
Mä en kyllä ymmärrä mitä kuljetajalla tai sen puuttumisella on tekemistä evakuointikäytävien leveydellä.

Näin muistelen perustelujen olleen. Eihän meidän kaikkea tarvitse ymmärtää. Ei sitäkään, miksi jokaiseen yksiöön on rakennettava pyörätuolitanssilattia vessanpöntön viereen :)

Ja miten muuten nykyisessä metrossa saisi ajaa ilman kuljettajia jos niitä käytäviä ei rakenneta?

Voi hyvin olla, ettei saakaan. Tästäkin on käsittääkseni kinasteltu – automatisointi voi olla niin suuri asia, että se panee vanhankin metron turvajärjestelyt ja -vaatimukset kokonaan uusiksi. Jos näin, voi olla, ettei sielläkään saa liikennöidä ilman kuljettajia. Ajatukselle vanhan metron turvajärjestelyiden päivittämisestä on viitattu kintaalla. Muistaakseni ihan tv-haastattelussakin.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:59 ----------

Se on suomalainen tapa "piilotella" oleellisia seikkoja kun esitellään jotain isoa ja tärkeää päätettäväksi. Jos länsimetron kohdalla on tehty niin, niin se ei ole ensimmäinen kerta.

Ja koska metro on kiva juttu niin se piilottelu on ihan jees?
 
Ja koska metro on kiva juttu niin se piilottelu on ihan jees?

Se on hyödyllinen ja tärkeä osa pk-seudun joukkoliikennetarjonnassa.

Suomalaiset politikot ovat niin skeptisiä, pihejä ja konservatiiveja että mitään isompaa ei pystytä myymään heille ellei jotain jätetä kertomatta. Monet muutkin isot julkiset rakennukset olisi jätetty rakentamatta jos olisi etukäteen kerrottu mitä ne maksavat. Muistan että ainakin kiisteltyjen Musiikkitalon ja Oopperatalon rakentaminen sekä Eduskuntatalon ja Presidentinlinnan ja muiden nomenklaturarakennusten täyskorjausten budjetit ovat ylittyneet, jotkus jopa 2-kertaisiksi, sekä Puolustusvoimien asehankinnat (Hornetit), lukuisat sairaalahankkeet, jopa tavallisten koulurakennusten rakentaminen pruukaa maksaa n 1.5 - 2 kertaa mitä alunperin varattiin.

En nyt suoraan usko näistä turvallisuusvaatmuksista yhtään mitään ennenkuin lopullinen tuomio on tullut, onko Pelastuslaitos esim repinyt stetsoniosta nuo vaatimukset vai onko ne todella niin , ja voidaanko niitä lieventää jos junassa on kuljettaja. Ehkä jos kuljettajalla on pelastusalan ja ensihoitajan koulutus niin silloin varmaan!

t. Rainer
 
Se on hyödyllinen ja tärkeä osa pk-seudun joukkoliikennetarjonnassa.

Niin. Kuten pisarakin. Sen vuoksi sinä hyväksyt silmääkään räpäyttämättä kaikki metroon liittyvät huijaukset ihan samalla tavalla kuin minua ei kiinnosta pisaraan liittyvät huijaukset. Päämäärä on tärkein, sama se miten se saavutetaan ja millä hinnalla. Mutta on reilua sanoa se ääneen.

En nyt suoraan usko näistä turvallisuusvaatmuksista yhtään mitään ennenkuin lopullinen tuomio on tullut, onko Pelastuslaitos esim repinyt stetsoniosta nuo vaatimukset vai onko ne todella niin , ja voidaanko niitä lieventää jos junassa on kuljettaja. Ehkä jos kuljettajalla on pelastusalan ja ensihoitajan koulutus niin silloin varmaan!

Joo, en minäkään mene sanomaan, että metrolle oikeasti tulisi sen valmistuttua käyttökielto. Saa olla aika kova jätkä se viranomainen, joka sellaista esittäisi. Mutta mahdollisuus siihen on olemassa, ja se, jos mikä, olisi mukava opetus näille meidän metroveljille. Sehän me ollaan jo huomattu, että pelastustomen kärsivällisyys on lopussa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös