En silti ymmärrä, miksi joukkoliikenteestä pitää väkisin tehdä sellainen, että matka on mahdollisimman pitkä (kiertää tarpeettomasti Helsingin kautta) ja hankala (monta vaihtoa).
Jos katsot karttaa, niin huomaat että matka esim pääradan varrelta Otaniemen ei ole juuri pidenpi keskustan kautta kuin kehäykköstä pitkin. Itä-Helsingistä kaupungin länsipuolelle nyt puhumattakaan, Koska juna ja metro ovat nopeita eivätkä juutu ruuhkiin, ei matka-ajan ero autoon verrattuna ole kuin nimellinen vaika välissä olisi yksi vaihto. Mutta tällä hetkellä ennenkuin metro on valmis, vaihtoja on kaksi, ensin junasta metroon ja sitten bussiin, tai sitten kävelyä 1 km Helsingin keskustassa unaja bussiaseman välissä, ja se on liikaa.
Vaihtoehto keskustan kautta junalla kiertämiseen olisi suora kehäykköstä pitkin 5-10 minuutin välein sahaava pikabussi. Mutta sen bussin pitäisi osata lentää koska kehäykkösellä ei ole bussikaistoja koko matkalta. Jokeri ei ole vaihtoehto silloin kun kuljetaan pidempiä matkoja, koska sen reitti on liian mutkainen ja kulkee pääosin tavallisia katuja pitkin joilla on 50 km/h nopeusrajoitus. Sama voi sanoa Pasilan ja eteläisen Espoon välisistä busseista. Ne ovat liian hitaita ja juuttuvat ruuhkiin.
Ihmiset eivät edelleenkään asu ja ole töissä metroasemilla. Tästä syystä mm. Mäntsälästä matkustetaan edelleen autoilla ja busseilla Helsinkiin. Keskitetty raskasraideliikenne ja ruuhkiin juuttuva bussi- ja raitioliikenne eivät palvele, koska matka on kokonaisuus, ei pelkästään nopea junaosuus. Bussilla voi jäädä sopivalla pysäkillä vaikka Töölössä pois, eikä autolla tarvitse ajaa keskustaan saakka ruuhkia ihmettelemään.
Mäntsälässä rautatieasema on tyhmässä paikassa kaukana kylän ulkopuolella. On suorastaan ihme että junalla matkustaa niinkin paljon kuin nyt kulkee. Pääradan taajamissa tilanne on aivan toinen.
Metroasemien ympärillä on sekä Helsingissä nyt että länsimetron varrella tulee olemaan paljon työpaikkoja. Kaikkien työpaikat eivät tietenkään ole, mutta hyvin suuren osan. Se olisi suorastaan tyhmää, jos sekä asuu että käy töissä kohtuuetäisyyden päässä raideliikenneasemalta, jättää käyttämättä mahdollisuutta kulkea niillä.
En suoraan sanoen usko tähän. Jos keskivertoauton kaikki kustannukset ovat nykyhinnoilla 9,3 €/pvä, bensan hinnan tuplaantuminen nostaa päiväkustannuksen 11,3 euroon. Työmatka-ajossa nousu on noin 40 €/kk. Jos autoilun kulut kuukaudessa olivat tätä nousua ennen noin 280 €, niin en usko, että tuollakaan hinnalla vielä vaihdetaan työmatka 0,5-1 h pidemmäksi.
Nuo kustannukset ovat mielestäni aika alakanttiin laskettuna. Siihen sisältynee myös kaikki elinkaarensa loppuviheessa olevat sutot joilla ei ajeta kuin satunnaisia matkoja. Varsinaiseen aktiivikäytössä olevan asiallisen kuntoisen auton ylläpitoon menee kuluttajalta yli 300 €/kk jo nyt. Suurin menoerä tosin ovat kiinteitä kuluja joihin ei voi vaikuttaa kuten arvonalennus, pääoma, vakuutus jne. Vanhemmissa autoissa korjauskulut taas kohoavat kun hallinnolliset hieman laskevat.
Bensan hinnan vaikutus on ihan etäisyydestä riippuvaista. PK-seudulla ajetaan keskimäärin aika pitkiä matkoja, 50 km/päivä ei ole harvinaista. Jos auton pystyy vaihtamaan joukkoliikenteseen vain 0,5 h menetyksellä, niin että säästöä tulee n 40€/kk, tai perhe pystyy olemaan ilman kakkosautoa, jolloin säästöäsyntyy jo 200 € (näistä hinnoista on vähennetty kuukausikortin kustannus) , niin se ei ole mikään pikkuraha enää. Ottaen huomioon että ruoka ja asuminen kallistuu mutta palkat eivät nouse samaan tahtiin, niin moni joutuu pakosta etsimään säästökohteita.
HS:n tämän päivän juttu todisti juuri tätä. Bensan hinnan nousu on toki kurjaa, mutta ihmiset ovat sitä mieltä, ettei vaihtoehtoa ole. Bussit ja muovipenkkimetro ei ole autoilijoiden mielikuvissa vaihtoehto. Autoilijat eivät ole joukkoliikenneharrastajia.
Sellaisille jotka asuvat Nurmijärven kaltaisissa paikoissa tai työ on sellaista että tarvitsee autoa, niin se on niin, mutta ei läheskään kaikilla.
En ole tästäkään niin varma. Tai tietenkin on kyse siitä, minkälaista väestöä asutetaan. Sillä ei ole ihan sama, tarjotaanko kerrostaloja metroasemalta vai omakotitontteja vaikka Histasta. Valtuutetuille kerrostalo ja omakotitalo voivat olla ihan samat kun puhutaan kaavoituksesta, mutta oma asunto on heillekin ihan toinen juttu.
Eteläiseen Espooeen mahuisi kevyesti sekä kerros- että rivi-/ketjutalojen muodossa asuntoja n 100000:lle. Silloin joutuisi joitakin joutomaita ja metsiä ottaa käyttöön, mutta se on mielestäni pieni hinta siihen verrattuna että ne asunnot rakennettaisiin omakotitalovoittoisesti Nurmijärven kaltaisiin paikoihin.
En ole vielä nähnyt sellaistakaan tilastoa, joka näyttäisi, kuinka moni tunnelimetroa eilen kannattanut aikoo myös käyttää sitä päivittäin. Mahtaisivatko edes vastata rehellisesti.
Mahdollisesti ei kovin moni, motta jotkut kuitenkin. Osa matkustaa jo nyt metron tapaisella rautatiellä, ja osalla on perheenjäseniä jotka tulevat varmaan jossain vaiheessa elämäänsä matkustamaan säännöllisesti metrolla. Siitä voi olla varma että heistä yhdeksästä jotka äänestivät metroa vastaan ei yksikään tule astumaan siihen. Jollain ulkomaanmatkiollakin he joutunevat kulkemaan kaupungeissa taksilla ettei juorut leviäisi.
t. Rainer