Länsimetro

Murzu sanoi:
Mutta enimmäkseen metrosta voisi katsella ulkomaisemia, merta ja länsiväylää. Mielestäni paljon mukavampaa matkantekoa, kuin tunnelissa ihmetellen että mitenköhän päin maailma tuolla ylhäällä juuri nyt on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Että tunnelissa olisi epämukavampaa matkustaa en ainakaan minä kirjoita alle: parisenkymmentä vuotta Tukholman eri linjoilla matkustaneena ei minusta sillä ole väliä onko maan päällä vai alla: aika kuluu hyvin esim Metro-lehteä lukiessa, iPodia kuunnellessa, tai mobiilisurffauksella tai vaikkapa muitten ihmiset katselemisessa.
Hyödyt ovat myös suuret maanalaisessa radassa: vältät vetoiset, jääkylmät asemat ja keskinopeus on helpompi nostaa jos tunneli aivan suora. Aivan suoria ratojahan on vaikea järjestää maan päälle jos ei rakenna aivan rakentamattomalle alueelle.
Matka kestää yleensä max 20 minuuttia, useimmiten vähemmän. Verrattuna muihin asioihin joita 'pitää' tehdä niin se lienee varsin hyväksyttävä asia.

Ja lisäksi: jos matkustat viisi päivää viikossa samaa reittiä; kuinka usein katselet maisemia muutaman päivän jälkeen?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
antaeus sanoi:
Ja lisäksi: jos matkustat viisi päivää viikossa samaa reittiä; kuinka usein katselet maisemia muutaman päivän jälkeen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmasti on henkilökohtainen juttu, miltä tuntuu matkustaa tunnelissa verrattuna maanpinnalla matkustamiseen. Mutta miksi sitten arvostetaan maisemia, miksi asuntoihin ja työpaikkoihin vaaditaan ikkunat ja miksi yläkerroksista ja pilvenpiirtäjistä maksetaan enemmän? Miksi rangaistuskeinona käytetään sulkemista ulkoilmasta ja valosta eroon?

Oletan, että syynä on perimmältään se, että ihmisen luonnollinen elinympäristö ei ole suljettu tila maan alla. Ihminen tarvitsee esim. viheralueita virkistäytymiseen, koska joutuu elämään itselleen luonnottomassa tilassa. Ihminen ei toimi, jos kosketus ulkoilmaan ja luontoon puuttuu tai häiriintyy.

USA:sta olen kuullut selvitetyn, että yritykset antavat arvoa sille, että työmatkan voi tehdä joukkoliikenteellä stressaavan automatkan sijaan. Työntekijät ovat virkeämpiä ja siten tuottavampia kun eivät ole kärsineet stressistä työmatkalla. Luulenpa, että sekin, joka väittää, ettei maan alla matkustamisesta ole mitään haittaa, voisi voida tietämättään paremmin, jos ei joutuisi matkustamaan maan alla. Ja sama pätee luultavasti autoilijoihin, jotka väittävät ärtyneinä, ettei ruuhkassa autolla tehdystä työmatkasta mitään haittaa ole joukkoliikenteeseen nähden.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Varmasti on henkilökohtainen juttu, miltä tuntuu matkustaa tunnelissa verrattuna maanpinnalla matkustamiseen. Mutta miksi sitten arvostetaan maisemia, miksi asuntoihin ja työpaikkoihin vaaditaan ikkunat ja miksi yläkerroksista ja pilvenpiirtäjistä maksetaan enemmän? Miksi rangaistuskeinona käytetään sulkemista ulkoilmasta ja valosta eroon?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minä en kuulu maanalaisen matkustamisen tuomitsijoihin mutta ei minulla ole maanpäällisiä metrojakaan mitään vastaan.

Maanalaisuudesta on se hyöty matkustajalle, että tunnelissa on kesäisin
sopivan vilpoisaa, kun talvella ja syksyllä on taas lämmintä.

Maanpäällisyydestä on se hyöty, varsinkin jos on kyseessä silloilla kulkeva ns korkorata, että näkee maisemia hyvin.

Paras metro olisi sellainen jossa osan matkasta mentäisiin maan alla ja osan päällä. Silloin ilma pääsee vaihtumaan vaunun sisällä, mutta ei kuumene liikaa kesällä.

t. Rainer
 
kemkim sanoi:
Tunneliasemissa ei ole mahdollista säästää säänsuojista. Pinta-asemissa lämmitys on pois karsittavaa lisäherkkua. Siksi pintavaihtoehdossa lämmitettyä asemaa ei tehdä, jos ilman lämmitystäkin asema on mahdollista rakentaa. Tunneli ja hyvät asemat ovat tavallaan naimisissa keskenään, jos mennään minimibudjetilla, jossa ei ylimääräistä luksusta ole. Eihän tämä ole järkevää, mutta näin luulen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen samaa mieltä.

Jos joukkoliikenteestä halutaan houkutteleva vaihtoehto, pitää panostaa hyviin tiloihin. Nykyisestä infrasta lähinnä metron tunneliasemat ja Kampin terminaali tarjoavat korkeatasoista asematilaa. Muualla värjötellään yleensä viimassa.

Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi pitää panostaa siihen, että vilkkaimmat asemat ja pysäkit tulevaisuudessa tarjoavat kunnollisen säänsuojan eikä vaan pieniä katoksia.
 
petteri sanoi:
Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi pitää panostaa siihen, että vilkkaimmat asemat ja pysäkit tulevaisuudessa tarjoavat kunnollisen säänsuojan eikä vaan pieniä katoksia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielestäni ainakin Rastilan ja Herttoniemen asemat ovat ihan riittäviä kylminä talvipäivinä. Tehokastakin se on, jos asema olisi vaikka Herttoniemen tapainen ja päälle olisi rakennettu toimistohotelli, jonka alakerroksissa olisi ruokakauppaa ja lounasravintolaa. Varmasti löytyisi yrityksiä siihen rakennukseen. Tällaisen aseman ei tarvitse olla kuin lievässä montussa, jos ollenkaan. Tunneliasema taas voisi halvimmillaan olla vain muutaman kymmenen metrin pituisessa cut-and-cover-tunnelissa, mutta sekin on mielestäni jo liioittelua, vaikka siinä olisi lasikatto luonnonvaloa tuomassa.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Mielestäni ainakin Rastilan ja Herttoniemen asemat ovat ihan riittäviä kylminä talvipäivinä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja Vuosaaresta tulee mieleen, että ainakaan rahaa ei ole säästetty sillä, että on tehty katetun ja suojaisan näköinen asema, joka on kuitenkin tehty ritilästä. Sen sijaan Puotila on erittäin halvalla tehty - mutta sehän onkin tilapäinen - mutta hyvin suojaisa. Myös vaatimattomimmat nykyasemista eli Siilitie ja Kulosaari ovat myöskin riittävän suojaisat, sillä ”kioskikopin” puolella voi aivan hyvin odottaa, jos ulkoilmaa ei kestä. Tosin ei liene metroaseman rakentajan vika, jos ei enää ihmiset osaa pukeutua ulos mennessään.

Antero

PS: Onnittelut Vesalle tämän ketjun viestin nro 2000 kirjoittamisesta.
 
Antero Alku sanoi:
Varmasti on henkilökohtainen juttu, miltä tuntuu matkustaa tunnelissa verrattuna maanpinnalla matkustamiseen. Mutta miksi sitten arvostetaan maisemia, miksi asuntoihin ja työpaikkoihin vaaditaan ikkunat ja miksi yläkerroksista ja pilvenpiirtäjistä maksetaan enemmän? Miksi rangaistuskeinona käytetään sulkemista ulkoilmasta ja valosta eroon?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta asuntojen maisema-arvostus onkin varsin epälooginen: olin avopuolisoni kanssa hänen lapsuuden kodissa käymässä kun se oli myynnissä kun vanhemmat olivat kuolleet ja tiskipenkin yllä oli näköala Mälarenin järvelle, näköala aivan ilman rakennuksia (varsin harvinaista Tukholman seudulla) ja mainitsin että 'tässähän sitä mielellään tiskaisi vaikka joka päivä kun on niin kaunista katseltavaa'. Sain vastauksen perheen vanhimmalta veljeltä: 'eihän tuossa mitään katseltavaa ole, minähän näin sen koko lapsuuteni ajan'.
Silmät tottuvat siihen mitä näkee joka päivä.
Sama asia oli yhdellä ystävälläni joka asuu entisissä Veroviraston talossa Medborgarplatsenilla: käväisin siellä ja ihastelin kaupungin valoja 23:a (!) kerroksesta. Hän ei pitänyt maisemaa mitenkään erikoisena enää. Hänhän oli asunut siellä jo melkein vuoden!

Summa summarum: se mitä näemme joka päivä ei ole erikoista jonkin ajan päästä. Vaihtelu se virkistää! Joten toistan vaan yhä mitä minä pidin radan ulkonaisuuden tärkeydestä: suurin osa ei istu ja ihaile kauniita maisemia!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku sanoi:
Sen sijaan Puotila on erittäin halvalla tehty - mutta sehän onkin tilapäinen - mutta hyvin suojaisa. Myös vaatimattomimmat nykyasemista eli Siilitie ja Kulosaari ovat myöskin riittävän suojaisat, sillä ”kioskikopin” puolella voi aivan hyvin odottaa, jos ulkoilmaa ei kestä. Tosin ei liene metroaseman rakentajan vika, jos ei enää ihmiset osaa pukeutua ulos mennessään.
Klikkaa laajentaaksesi...

En ottanut Puotilaa esimerkiksi sen vuoksi, että siellä molemmista päistä jatkuu tunneli, ja itse tämän vuoksi pidän sitä oikeastaan tunneliasemana. Asemana kyllä loistava, ehkä kaupungin parhain ja varmasti kelpaisi myös espoolaisille. Siilitien ja Kulosaaren asemilla voisi lisäksi olla ehkä toisessakin päässä kopit tai sitten kuten Tukholman Gullmarsplanilla, eli keskellä kapea lasikoppi penkein varusteltuna. Toimii!

Kyllä toki pitäisi tyytyä siihen mitä on, kun pohjoisessa asutaan. Eivät ne mammutinmetsästäjätkään aikoinaan valittaneet, kun kylmänä päivänä piti lähteä töihin. Olisi jäänyt koko pohjoinen pallonpuolisko asuttamatta, jos olisi vaadittu tuolloin tunneleita joka puolelle.

Antero Alku sanoi:
PS: Onnittelut Vesalle tämän ketjun viestin nro 2000 kirjoittamisesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos! Kyllähän me täällä olemme aiheesta rutisseet, puolesta ja vastaan. Eiköhän vaan jatketa.;)
 
Ja vielä tuosta Puotilasta, ja muutamaa muutakin koskien:
Aseman olisi voinut vielä ehkä suunnitella niin, että ainakin aseman itäpäädystä pääsisi laiturille käyttämättä portaita. Hissit eivät mielestäni ole ratkaisu, vaan rankaisu niille, jotka eivät pääse portaita pitkin kulkemaan.

Portaista tyhmin esimerkki taas löytyy Kalasatamasta. Hissi on siellä jopa nopeampi. Mutta näin hiljaisella asemalla se on myös epämielyttävämpi, koska sitä käytetään vessana. Onko Kalasataman "paloportaille" muuten suunnitelmia tulevaisuudessa? Onko järjestely väliaikainen vai tuleeko sinne joskus käytännöllisempi ratkaisu?
 
Vesa Nurminen sanoi:
Portaista tyhmin esimerkki taas löytyy Kalasatamasta. Hissi on siellä jopa nopeampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pystyhissit ovat kaikilla metroasemilla nopeampia kuin portaat. Hissi kulkee liukuporrasta nopeammin ja sillä on lyhyempi matka. Mutta hissin kapasiteetti on alhainen.

Ihan vinkkinä muillekin: Vaihto Kampissa busseihin ehdottomasti hissillä, jos on vähänkin kiire. Pääsee alta minuutissa ja hissi nousee vielä aivan lähtölaiturikäytävän päähän. Tämä on säästänyt minulle monet kerrat 15-20 min matka-aikaa tässä erinomaisessa liityntäliikennejärjestelmässä, joka on muka kaikkein nopein. ;)

Kalasataman hätäpoistumisportaat ovat arkkitehtoninen virhe, kun niistä on tehty sen näköiset kuin ne olisivat normaalit portaat. Moni asemalta länteen menevä varmaan haluaisikin mieluummin poistua aseman länsipäästä, mutta ei se nyt vaan käy. En oikeastaan ymmärrä, miksi portaita ei saisi käyttää. Ehkä ei ole viitsitty tehdä suojateitä ovien luokse.

Antero
 
Yksi asia mitä en ymmärrä noissa metroasemissa, kun on kerran ovet molemmin puolin ja kumpikin raide omassa tunnelissa, niin miksi ihmeessä ne raiteet eivät voi olla ainakin asemilla kauempana toisistaan? Oletetaan että raiteiden väli olisi vaikka 30 metriä. Laiturit voisivat olla vaikka alas sukeltavan joukkoliikennekadun molemmin puolin, ostoskeskuksen keskuskäytävän reunoilla, rinteessä niin että laituritaso on maanpinnassa...
 
teme sanoi:
Yksi asia mitä en ymmärrä noissa metroasemissa, kun on kerran ovet molemmin puolin ja kumpikin raide omassa tunnelissa, niin miksi ihmeessä ne raiteet eivät voi olla ainakin asemilla kauempana toisistaan? Oletetaan että raiteiden väli olisi vaikka 30 metriä. Laiturit voisivat olla vaikka alas sukeltavan joukkoliikennekadun molemmin puolin, ostoskeskuksen keskuskäytävän reunoilla, rinteessä niin että laituritaso on maanpinnassa...
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen nähnyt tällaisia innovatiivisia viritelmiä maailmalla. Mutta meillä ei taida tulla kysymykseen, koska meillä ei ole varaa rakentaa metroa.

Erästäkin metrolinjaa eräs metron ystävä suunnitteli puoliväkisin moneen kertaan. Ja esitti asemien määrän vähentämistä, koska se paransi kannattavuutta eli tosiasiassa vähensi tappiollisuutta. Sitä metroa ei rakenneta ehkäpä sen tähden, että vähäisin tappiollisuus saavutettiin poistamalla suunnitelmasta kaikki asemat. Sen jälkeen oli tietenkin tarpeetonta tehdä enää ratatunneliakaan.

Sama muuten taitaisi toimia Matinkylän metrossakin. ;) (En ole laskenut, tämä oli vain ilkeä arvaus.)

Antero
 
teme sanoi:
Miksi tämä olisi kustannuskysymys?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta tulikin mieleen että täällä Tukholmassa asuvana isot projektit eivät liity niinkään paljon rahoitukseen. Esimerkiksi tuleva Citybanan tullee kostamaan noin 16 miljardia SEK, jos ei enemmänkin. Sama asia on suunnittellusta Roslagspilen'istä: kun päätetään että hanke tehdään niin kustannuksista ei puhuta samalla tavalla kuin Suomen Länsimetrossa; siellä rahoitus näyttää olevan hyvinkin keskeinen asia jos projekti koskaa edes jättää kirjoituspöydät.
En oikein usko että Ruotsin talous on niin paljon suurempi että olisi varaa hankkeisiin vaan enemmänkin että kun on tarve niin rahat on jostain saatava. Ja ne jotenkin aina löytyykin. Arlanda Express-junissa se oli yksityinen firma joka sai monen vuoden monopolin radan käyttöön ja myös Hallandsåsen-projekti Hallandissa etelä-Ruotsissa ajetaan läpi vaikka kuinka on ollut vaikeuksia ja kustannukset ovat lisääntyneet.
Luulisi että kummassakin maassa nähdään tällaisia liikenneprojekteja vakavalla.
Myös tieliikeenneprojektit kuten Norra Länken jota rakennetaan nyt ja on valmis 2015 maksaa mannaa, samoin kuin Södra Länken jonka 4.5 kilometrin tunnelit rakennettiin ihan sen vuoksi että ne tarvitaan vaikka se maksoikin noin 8 miljardia SEK.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös