Länsimetro

Siispä lopputuloksena Espoon kunnallinen itsenäisyys on joka tapauksessa menetetty, vaikka siitä puoli miljardia maksettaisiinkin. Tämän vuoksi pidän ihan mahdollisena, että Espoo nyt muuttuneessa tilanteessa päättää "lykätä" metroinvestointia. Tehköön sitten Suur-Helsinki koko paketin aikanaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

Mun mielestäni ei kannata liian dramaattisesti tulkita näitä asioita. Pk-seutujen kaupunkien liittäminen yhteen on täysin hiekkaan kirjoitettu. Espoo päätti metrosta enimmäkseen muista syistä kuin liittämisen pelosta.

Länsimetro on joka tapauksessa molempien kaupunkien yhteinen hanke, jossa valtiokin on omalta osaltaan mukana. Siitä luopuminen kokonaan merkitsisi että valtiolta ei tippuisi pitkään aikaan mitään tukea vastaavalle muullekaan hankkeelle. Jos taloudellinen tilanne vaatii, rakentamista voi lykätä muutamalla vuodella tai rakentaa hitaammalla aikataululla, tai aluksi vain Tapiolaan asti.

t. Rainer
 
Mun mielestäni ei kannata liian dramaattisesti tulkita näitä asioita. Pk-seutujen kaupunkien liittäminen yhteen on täysin hiekkaan kirjoitettu.

Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä. Ja erona Sipoon tapaukseen on se, että Espoolla ja sen poliitikoilla on oikeasti vaikutusvaltaa valtakunnanpolitiikassa toisin kuin Sipoolla. En mä oikein usko, että Espoota ehdoin tahdoin pakotetaan kuntaliitokseen, koska Espoo on nykyiselläänkin elinvoimainen kunta. Samoin Helsinki vaikkei siihen Lepäävaara ja Kivenlahti kuulukaan. Joten millä sitä pakkoliitosta perustelisi?

Espoo päätti metrosta enimmäkseen muista syistä kuin liittämisen pelosta.

Joissain puolueissa varmasti näin, ainakin demareissa. Vihreät ovat tietysti ihan hajalla eivätkä oikeasti päätä oikein mitään, kun niiden eripuraisuudet kumoavat toisensa ja lopputulos on nolla. Kokoomus on tässä avainasemassa – jos kokoomus olisi ottanut metroon kielteisen kannan, metro olisi kaatunut siihen. Ja juuri kokoomuksesta kuului näitä kuntaliitoshuolia.

Länsimetro on joka tapauksessa molempien kaupunkien yhteinen hanke, jossa valtiokin on omalta osaltaan mukana. Siitä luopuminen kokonaan merkitsisi että valtiolta ei tippuisi pitkään aikaan mitään tukea vastaavalle muullekaan hankkeelle. Jos taloudellinen tilanne vaatii, rakentamista voi lykätä muutamalla vuodella tai rakentaa hitaammalla aikataululla, tai aluksi vain Tapiolaan asti.

Mun mielestä tuo vain Tapiolaan asti tehty metro säästäisi mukavasti rahaa ja rauhottaisi tilanteen ihan riittävän hyvin. Mahdollinen jatko Tapiolasta eteenpäin olisi sitten Espoon oma asia, siihen Helsingillä ei olisi mitään intressiä.

Mutta voidaan ajatella myös niin, että jos länsimetroa ei tulekaan, niin valtiolla olisi rahaa toteuttaa Pisara huomattavan nopeasti. Ja siinä hankkeessa on sentään reilut palvelutasoedut monessakin mielessä.
 
Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä. Ja erona Sipoon tapaukseen on se, että Espoolla ja sen poliitikoilla on oikeasti vaikutusvaltaa valtakunnanpolitiikassa toisin kuin Sipoolla. En mä oikein usko, että Espoota ehdoin tahdoin pakotetaan kuntaliitokseen, koska Espoo on nykyiselläänkin elinvoimainen kunta. Samoin Helsinki vaikkei siihen Lepäävaara ja Kivenlahti kuulukaan. Joten millä sitä pakkoliitosta perustelisi?

Kyselin jo aiemmin teidän mainitsemistanne pakkoliitoksista, mutta en saanut mitään ymmärrettävää vastausta...: millä perusteilla suomainen kunta voi pakottaa toisen kunnan antamaan itselleen alueestaan palan, tai ehkäpä pakottaa yhteenliitynnän? Kuka sen voi päättää ja eikö ko. kunnalla ole mitään sanomista asiasta??
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä. Ja erona Sipoon tapaukseen on se, että Espoolla ja sen poliitikoilla on oikeasti vaikutusvaltaa valtakunnanpolitiikassa toisin kuin Sipoolla. En mä oikein usko, että Espoota ehdoin tahdoin pakotetaan kuntaliitokseen, koska Espoo on nykyiselläänkin elinvoimainen kunta. Samoin Helsinki vaikkei siihen Lepäävaara ja Kivenlahti kuulukaan. Joten millä sitä pakkoliitosta perustelisi?

Taantuma voi vaikuttaa Espoon itsenäisyyden häviämiseen. Hyvinä aikoina Espoo on kylpenyt elinkeinoelämän tuomilla verotuloilla, mutta nyt taantuman tullessa ne verotulot sulavat yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin.

Tekniikka&Talous analysoi asiaa omassa jutussaan:
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article213035.ece?s=r&wtm=-05022009
 
Kyselin jo aiemmin teidän mainitsemistanne pakkoliitoksista, mutta en saanut mitään ymmärrettävää vastausta...: millä perusteilla suomainen kunta voi pakottaa toisen kunnan antamaan itselleen alueestaan palan, tai ehkäpä pakottaa yhteenliitynnän? Kuka sen voi päättää ja eikö ko. kunnalla ole mitään sanomista asiasta??
Ei kunta yksin voikaan, viime kädessä sen päättää Valtioneuvosto asetuksella, eduskunta lailla (jos oikein järeistä kunnallisen itsehallinnon ylikävelemisistä on kyse) tai Korkein hallinto-oikeus, jos valtioneuvosto tai sen alaiset viranomaiset (esim. sisäministeriö) ovat päätöksen tehneet.
 
Mun mielestä tuo vain Tapiolaan asti tehty metro säästäisi mukavasti rahaa ja rauhottaisi tilanteen ihan riittävän hyvin. Mahdollinen jatko Tapiolasta eteenpäin olisi sitten Espoon oma asia, siihen Helsingillä ei olisi mitään intressiä.

Mutta voidaan ajatella myös niin, että jos länsimetroa ei tulekaan, niin valtiolla olisi rahaa toteuttaa Pisara huomattavan nopeasti. Ja siinä hankkeessa on sentään reilut palvelutasoedut monessakin mielessä.
Joo, pistetään nyt ylös näitä mieleentulleita vaihtoehtoisia liikennesuunnitelmia, vaikkapa tähän taloudelliseen tilanteeseen suhteutettuna:

  1. Punakynällä nykyinen länsimetron suunnitelma pois
  2. Bussikaistat Länsiväylalle molempiin suuntiin välille Suomenojan liittymä - Espoonlahden/Soukan liittymä
  3. Bussitunneli Ruoholahdessa Salmisaaresta Kampin keskukseen
  4. Em. toteutetaan sellaiseksi, että voidaan helposti muuttaa raitiovaunuilla ajettavaksi ja jatkoyhteys Helsingin keskustaan
  5. Raide-Jokerin toteutus
  6. Raide-Jokerin jatko Tapiolasta Ruoholahteen
  7. Raitiotie Lauttasaaren keskustaan ja Vattuniemeen
  8. Laajasalon raitioteiden toteutus ja nimenomaan sen valjastaminen "länsimetroksi"
  9. Raitioliikenteen yleisen sujuvuuden nopeuttaminen ja yksikkökokojen kasvattaminen
No, näitähän on ollut täällä jo esillä, mutta ei liene realistista "pysäyttää" länsimetron etenemistä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Yleisten töiden lautakunta totetaa 2.4.09 lausunnossaan Länsimetron asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta:

Yleisten töiden lautakunta sanoi:
Helsingin kaupungin osuus kustannuksista koko Länsimetron hankkeen osalta on 144 300 000 euroa 14.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman mukaisesti. Metroasemien kevyen liikenteen ja liityntäliikenteen muutoksista aiheutuvat rakentamiskustannukset eivät vielä ole tiedossa.

Mitenkäs tässä näin kävi? Kun ysiratikkaa tehtiin, niin ratikan kustannuksiksi laskettiin mm. uudet pysäköintilippuautomaatit sekä Aleksis Kiven kadun uudet puut. Minun oli vaikea ymmärtää, miten ne liittyivät kiinteästi ratikan kustannuksiin, mutta samaan pakettiin ne kaikki kasattiin valtuustoa varten, jotta se saattoi päättää hankkeesta.

Ilmeisesti länsimetron kanssa on toisin. Metroasemien kevyen liikenteen ja liityntäliikenteen muutoksista aiheutuvat rakentamiskustannukset ovay ihan aidostikin metron kustannuksia, toisin kuin nuo ysiratikan jutut, mutta siitä huolimatta niitä ei ole laskettu mukaan metron kustannusarvioon. Kuinka paljon muita vastaavia piiloeriä mahtaa olla tulossa? Ja jos näiden piiloerien hintoja ei vielä edes osata arvioida, niin millaisista summista tässä mahtaa olla kyse?

Länsimetron lopullinen hintalappu näyttää siis olevan jotain aivan muuta kuin mitä meille on julkisuudessa kerrottu. :(
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitenkäs tässä näin kävi? Kun ysiratikkaa tehtiin, niin ratikan kustannuksiksi laskettiin mm. uudet pysäköintilippuautomaatit sekä Aleksis Kiven kadun uudet puut. Minun oli vaikea ymmärtää, miten ne liittyivät kiinteästi ratikan kustannuksiin, mutta samaan pakettiin ne kaikki kasattiin valtuustoa varten, jotta se saattoi päättää hankkeesta.

Jos rakentaminen tuhoaa valmista katuympäristöä, katuympäristön korjaus takaisin käyttökelpoiseen kuntoon on selkeästi hankkeen kustannus.

Metroasemien kevyen liikenteen ja liityntäliikenteen muutoksista aiheutuvat rakentamiskustannukset ovay ihan aidostikin metron kustannuksia, toisin kuin nuo ysiratikan jutut, mutta siitä huolimatta niitä ei ole laskettu mukaan metron kustannusarvioon.

Tuossa rajan veto ei ole kauhean selkeä. Metroasemien maanpäälliset rakenteet ja liityntäterminaalit ovat kyllä metron kustannuksia, mutta jos ihmisten liikkumistottumusten muuttumisen takia joudutaan rakentamaan uusia väyliä, ne eivät minusta kuulu metron kustannuksiin.
 
Mä en nyt saa ollenkaan pointista kiinni. Eli ratikka vaatii pysäköintilippuautomaatteja mutta metro ei vaadi sitä, että asemille pääsee jotenkin (niin kuin vaikka kevyenliikenteenyhteyttä pitkin)? Hmmm...

Jos rakentaminen tuhoaa valmista katuympäristöä, katuympäristön korjaus takaisin käyttökelpoiseen kuntoon on selkeästi hankkeen kustannus.

Uudet pysäköintilippuautomaatit eivät nyt kuitenkaan millään tavalla liity tuhottuun katuympäristöön. Jos AKK:lla oli niitä ennestään, niin mikään ei pakottanut niitä tuhoamaan kadun purkamisen yhteydessä, ne voi tarvittaessa siirtää pois ja tuoda takaisin. Vaikka mahdolliset uusimisiässä olevat automaatit onkin kätevää uusia muiden töiden yhteydessä, ratikan "vika" ne eivät kuitenkaan ole.

Samoin AKK:n puut todettiin kuntokartoituksessa huonokuntoisiksi ja siksi poistettaviksi. Se ei riippunut mitenkään ratikasta, paitsi tietysti siten, että ratikan ansiosta tehtiin tuo kartoitus ja puut saatiin pois ennen kuin ne rupesivat kaatuilemaan ihmisten päälle. Ratikka ei myöskään vaadi uusien puiden istuttamista, pikemminkin se toimisi paremmin ilman niitä. Saahan sinne silti istuttaa vaikka minkämoisen metsän, mutta ratikan kustannus se ei ole.

Tuossa rajan veto ei ole kauhean selkeä. Metroasemien maanpäälliset rakenteet ja liityntäterminaalit ovat kyllä metron kustannuksia, mutta jos ihmisten liikkumistottumusten muuttumisen takia joudutaan rakentamaan uusia väyliä, ne eivät minusta kuulu metron kustannuksiin.

Ota huomioon, että esittelijä on muotoillut sen nimenomaan "metroasemien kevyen liikenteen ja liityntäliikenteen muutoksista aiheutuvat rakentamiskustannukset". Jos ihmisten liikkumistottumukset muuttuvat esim. siten, että he kulkevat metroasemalle, jota ei ennen ollut, ja tarvitsevat siksi väylän, jota ei ennen ollut, niin kyllä se minusta on metron kustannus. Joka tapauksessa se on enemmän metron kustannus kuin nuo mainitsemani ysille sälytetyt kustannukset.
 
Samoin AKK:n puut todettiin kuntokartoituksessa huonokuntoisiksi ja siksi poistettaviksi. Se ei riippunut mitenkään ratikasta, paitsi tietysti siten, että ratikan ansiosta tehtiin tuo kartoitus ja puut saatiin pois ennen kuin ne rupesivat kaatuilemaan ihmisten päälle. Ratikka ei myöskään vaadi uusien puiden istuttamista, pikemminkin se toimisi paremmin ilman niitä. Saahan sinne silti istuttaa vaikka minkämoisen metsän, mutta ratikan kustannus se ei ole.

Kun Aleksis Kiven kadulla puut jouduttiin ratikan rakentamisen takia kaatamaan ja siirtämään puiden paikkaa, se on ihan selvästi ratikan rakennuskustannus. Ei itse puu paljoa maksa, mutta puun perustamistyöt maksavat enemmän. Jos ratikkaa ei olisi rakennettu, puut olisi voitu istuttaa halvalla vanhoihin paikkoihin. Sitä halutaanko jonkun kadun olevan jatkossakin bulevardi ei päätetä yksinomaan ratikan ehdoilla.
 
Ota huomioon, että esittelijä on muotoillut sen nimenomaan "metroasemien kevyen liikenteen ja liityntäliikenteen muutoksista aiheutuvat rakentamiskustannukset". Jos ihmisten liikkumistottumukset muuttuvat esim. siten, että he kulkevat metroasemalle, jota ei ennen ollut, ja tarvitsevat siksi väylän, jota ei ennen ollut, niin kyllä se minusta on metron kustannus. Joka tapauksessa se on enemmän metron kustannus kuin nuo mainitsemani ysille sälytetyt kustannukset.

Minkähänlaiseksi saataisiin ratikan rakentamiskustannus Laajasalossa tuolla logiikalla kun ratikkaa rakennetaan uudelle alueelle? Samalla logiikallahan kaikki raitiovaunupysäkeille tavalla tai toisella johtavat väylät olisivat Laajasalossa ratikan kustannuksia. Eli varsin suuri osa uusien katujen rakentamiskustannuksista.
 
Kun Aleksis Kiven kadulla puut jouduttiin ratikan rakentamisen takia kaatamaan ja siirtämään puiden paikkaa, se on ihan selvästi ratikan rakennuskustannus.

Olet väärässä. Puiden paikkaa ei ole tarvinnut raitiotien vuoksi muuttaa, vaan raitiotie olisi vallan hyvin voitu rakentaa niiden lahojen puiden molemmin puolin.

Alunperin toisen suunnan ratikan piti tulla kadun keskelle puiden väliin. Sitten joukkoliikennepuolue vihreiden ja Kimmo Helistön toiveesta ratikka siirrettiin molemmissa suunnissa autokaistoille. Samalla kävi ilmi, että itse asiassa ratikka ei olisi kovin hyvin mahtunutkaan sinne puiden väliin, mutta sillä ei enää ollut merkitystä, kun ratikka ei puiden välistä enää mennytkään.

Lopuksi sitten selvisi, että puut täytyy joka tapauksessa kaataa, koska niiden kunto on huono. Mutta sillä ei enää ole mitään tekemistä ratikan kanssa. Sitä en tiedä, onko uudet puut istutettu samaan kohtaan kuin vanhat, mutta pääasia on kuitenkin se, että ratikan olisi hyvin voinut toteuttaa, kuten sanottua, sinne lahojen puiden molemmin puolin.

Jos olisi niin, että puut olisi jouduttu kaatamaan raitiotien vuoksi (niin kuin varmaan moni luulee, siltähän se näyttää, kun ei ota asioista selvää), niin silloin tilanne olisi ihan eri ja kustannus olisi ratikan kustannus.

Minkähänlaiseksi saataisiin ratikan rakentamiskustannus Laajasalossa tuolla logiikalla kun ratikkaa rakennetaan uudelle alueelle? Samalla logiikallahan kaikki raitiovaunupysäkeille tavalla tai toisella johtavat väylät olisivat Laajasalossa ratikan kustannuksia. Eli varsin suuri osa uusien katujen rakentamiskustannuksista.

Logiikkasi ontuu tässäkin reippaasti.

Yleensä kaupungissa on tapana rakentaa kadut joka tapauksessa, kulkee niitä pitkin sitten ratikka tai ei. Kaupungissa katuja reunustavat yleensä jalkakäytävät, ja niitä käytetään kaikenlaiseen kulkemiseen, ei vaan ratikkapysäkille siirtymiseen. Uskon, että esim. Koirasaarentielle rakennetaan joka tapauksessa jalkakäytävät ja pyörätiet, vaikkei sinne ratikkaa tulisikaan. Uskotko sinä?

Sen sijaan kaupungissa ei ole tapana rakentaa olemattomille metroasemille johtavia kevyenliikenteenväyliä. Vai oletko eri mieltä tästäkin? Eli metroasemalle johtava erillinen kevari, jota käytetään vain siksi, että mennään metroasemalle, kuuluu metron kustannuksiin. Se on sitten eri juttu, jos samalla päätetään panna koko Larun kevarit uusiksi, se ei tietenkään ole metron kustannus, vaikka kimmoke saataisiinkin metrosta.

Laajasalon ratikan kustannuksiksi voidaan vallan hyvin laskea sellaiset suojatiet, jotka tehdään vain ratikkapysäkin vuoksi. Halpaa kuin saippua. Siinä se. Pysäkit tieytsti lasketaan ratikan kustannuksiksi, tosin yhteiskäyttöpysäkit pitäisi kyllä jyvittää osin bussiliikenteen puolelle.
 
Yleensä kaupungissa on tapana rakentaa kadut joka tapauksessa, kulkee niitä pitkin sitten ratikka tai ei. Kaupungissa katuja reunustavat yleensä jalkakäytävät, ja niitä käytetään kaikenlaiseen kulkemiseen, ei vaan ratikkapysäkille siirtymiseen.

.....

Sen sijaan kaupungissa ei ole tapana rakentaa olemattomille metroasemille johtavia kevyenliikenteenväyliä.

..............

Eli metroasemalle johtava erillinen kevari, jota käytetään vain siksi, että mennään metroasemalle, kuuluu metron kustannuksiin.

Ihan samalla lailla uusille ratikkapysäkeille joudutaan vanhoilla alueilla rakentamaan uusia kevyen liikenteen väyliä, joita ei rakennettaisi, jos ratikkaa ei olisi. Ja uusilla alueilla joukkoliikenteen sijoittelu vaikuttaa väylien rakentamiseen.

Ilman joukkoliikennettä kevyttä liikennettä on paljon vähemmän, jolloin katu- ja väylärakentamisen kustannuksissa voidaan säästää merkittävästi. Suomessa on paljon alueita, joilla katuinfra on hyvin kevyt, niille luonteenomaista on henkilöauton käyttö ainoana liikennevälineenä.

Jos haluat laskea metron kustannuksiin katu- ja ympäristörakentamisen lisäeriä, pitää sitten ratikkahankkeidenkin kustannukset laskea "Ranskan malliin". Ja itse asiassa bussiliikenteellekin pitäisi tuolla logiikalla allokoida katurakentamisen lisäkuluja.

Se on sitten eri juttu, jos samalla päätetään panna koko Larun kevarit uusiksi, se ei tietenkään ole metron kustannus, vaikka kimmoke saataisiinkin metrosta.

Kun kyse on vanhasta alueesta usein joukkoliikenteen kehittämisen yhteydessä on kyse pitkälti tästä ilmiöstä. Kaupunki muuttuu ja ihmisten kulkureitit sen mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluat laskea metron kustannuksiin katu- ja ympäristörakentamisen lisäeriä, pitää sitten ratikkahankkeidenkin kustannukset laskea "Ranskan malliin". Ja itse asiassa bussiliikenteellekin pitäisi tuolla logiikalla allokoida katurakentamisen lisäkuluja.
Juuri näin. Siitähän tässä oli kysymys, että ratikan ja metron rakentamiskustannukset lasketaan tässä kaupungissa eri tavalla. Eikä ole ensimmäinen kerta. Vuosaaren metroakin tehtäessä metron vaatimat katu- ja siltatyöt jätettiin pois metron hinnasta.

Ja tämä sama periaate jatkuu vielä käyttökustannustenkin laskennassa. Metroa kehutaan kaikkein halvimmaksi, koska käyttökustannuksiin ei lasketa radan ja asemien ylläpitoa, mitä ilman juniin ei kuitenkaan pääsisi yksikään matkustaja. Ja käyttökustannusten pienuus on yksinomaan sen ansiota, että rata ja asemat maksavat paljon.

Me kaupunkilaiset maksamme kuitenkin kaikki kulut, joten meillä on oikeus tietää, miten kalliita ratkaisuja tehdään. Bussit kulkevat ”halvalla” kadulla, mutta niiden käyttö on kallista, joskin kokonaisuudessaan edullisinta alle 1000 matkustajan tuntikuormalla. Ei sellaiselle matkamäärälle kannata rakentaa metrorataa 100 M€/asemaväli, vaikka junien käyttökustannukset ovatkin istumapaikkaa kohden pienemmät kuin bussilla.

Antero
 
Takaisin
Ylös