Niin, Kulosaaren sillan kohdallahan tuo lukumäärä onkin jopa 65 000 autoa / vuorokausi, ainakin Wikipedian mukaan. En jaksa nyt etsiä luotettavampaa lähdettä.
Mutta mikä on metron vaikutus?
Metron vaikutuksesta liikenteen käyttöönottovuonna tiedämme sen, mitä
kaupunkiliikenne.net-sivulla kerrotaan. Tämä perustuu KSV:n statistiikkaan.
Yhtä olennainen kysymys on, että mikä on suoraan Kamppiin vievien bussilinjojen vaikutus Länsiväylällä, tai mikä se vaikutus olisi, jos Etelä-Espoon busseilla pääsisikin Elielinaukiolle saakka.
Voisitteko ystävällisesti näyttää, mikä kohta Herttoniemestä on "autiota puskaa"?
Jokainen turha ja hoitamaton palsta, jota ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua puistoksi tai luonnontilaiseksi metsäksi. Ja sitähän tuolta löytyy, varsinkin siinä metroradan ja Hiihtomäentien välillä, samoin siellä täällä koko teollisuusalueella. Ei ne kaikki tonttejakaan ole, ja jos on, se vääryys pitäisi siinä tapauksessa korjata pikimiten ja kaavoittaa koko hoito uusiksi. Nyt on kyse koko Herttoniemen vanhasta keskuksesta joka näivettyy hiljalleen Alepasta (milloin Erätorin S-market vaihtui Alepaksi?!) ja krouvista huolimatta, koska "moottoriteiden" ja moottoriteiden varsille annetaan syntyä maalaismarketteja palvelemaan autoilevaa kansaa, sitä osaa väestöstä, jonka määrä tulee pienenemään entisestään, kun tiivis rakentaminen laajenee kantakaupunkien ulkopuolille.
Ja voi, kylläpä on Viikintien liittymä Itäväylällä pieni ja pittoreski. Ei mahtuisi kuin yksi torkkelinmäki sen sisään!
Ainakaan Itäkeskuksen ja Mellunmäen väliä ei voi sanoa "autioksi".
Sanokoon kuka, miksi sanoo, mutta minä sanon autioksi. Samoin kuin sanon nykyisen kotilinjani, Hagsätran tunnelbanalinja 19:n, vartta autioksi. Valitan, mutta näiltä puuttuu pieniä tiiviitä keskuksia. Niiden sijaan on rakennettu kauas asemilta korkeita betonihirvityksiä ja jonkinnäköisiä ostoskeskuksia, ei kaupunkia ja kivijalkakauppoja. Toista on esimerkiksi Tukholmassa Aspudden, Midsommarkranssen, Råsunda tai Sundbyberg.
Pitäisikö jokaikinen vapaa puisto ja viheralue täyttää taloilla? Luulenpa että moni Itä-Helsinkiläinen arvostaa asuinaluettansa juuri siksi että luontoakin löytyy läheltä. Kaikki eivät halua asua betoniviidakossa.
Jokaista puistoa tai viheraluetta ei pidä täyttää taloilla. Ne vain pitää sijoittaa jonnekin muualle kuin metro- ja juna-asemat, tai sitten asemat pitää sijoittaa jonnekin muualle, esimerkiksi asutuksen keskelle. Tämä jäi valitettavasti unohduksiin muutamaksi kymmeneksi vuodeksi, kun ajateltiin, että kaikki ostavat kuitenkin auton, joten sen asemankin voi sijoittaa johonkin urheilupuiston ja metsän väliin jättäen käyttäjälle kilometrin verran liikunnan riemua kauppakassien kantoon. Joukkoliikenne jätettiin vaihtoehtoiseksi liikkumisen muodoksi ja se asenne elää vielä tämänkin päivän kaupunkilaisissa. Luulenpa, että moni Itä-Helsinkiläinen arvostaisi omaa asuinaluettansa enemmän Eiraa, Kruununhakaa, Torkkelinmäkeä tai Töölöä. Näillä alueilla asuvat ihmiset eivät ole ahdistuneita "betoniviidakostaan". Näillä alueilla arvostetaan (ja myös käytetään) niitä väliin jääviä, hyvin hoidettuja puistoja ja viheralueita.
). Alkaakin sitten olla aika täyttä.
