Länsimetro

Meinaatko, ettei sosioekonomialla olisi tässä merkitystä? Eiköhän Länsiväylä olisi ihan nykyisenlevyinen siinäkin tapauksessa, että Matinkylän metro olisi valmistunut 80-luvulla. Tämä tosin sillä oletuksella, ettei 80-luvulla valmistunut metro olisi vaikuttanut E-Espoon sosioekonomiseen asemaan, vaan se olisi metrosta huolimatta sama kuin nyt.

Jonkinlaisena "Espoo-tuntijana" vastaan näin: Matinkylään ei olisi voitu rakentaa metroa 1970-80 luvulla ellei olisi tapahtunut jotain todella mullistavaa jonka seurauksena etelä-Espoon sosioekonominen asema olisi muuttunut. Joko niin etä Espoo olisi liitetty Helsinkiin tai koko Suomi Neuvostoliittoon tai jos autoilua olisi jouduttu säännöstelemään jos öljykriisi olisi pitkittynyt. Mutta jos metro olisi rakennettu niin moottoritietä ei olisi ryhdytty leventämään 1990-luvulla kuten tehtiin.

t. Rainer
 
Kaupunkialueen autoväylillä on autoja yleensä juuri niin paljon kuin niille mahtuu. Vaikutuksena pidän tässä sitä, että Itäväylä on jätetty leventämättä, jolloin autoilu ei ole voinut kasvaa kovin paljon.
Itäväylä levennettiin metron ansiosta 6-kaistaiseksi ja sieltä poistettiin bussikaistat. Levennys tapahtui heti vuoden 1969 metropäätöksen jälkeen ja bussikaistat poistettiin, kun metroliikenne alkoi 1982. Autoilun kapasiteetti siis kasvoi metron ”ansiosta” 1,5-kertaiseksi.

Kun verrataan Länsiväylää ja Itäväylää nyt, kumpikaan ei tietenkään voi päästää kantakaupunkiin enempää autoja kuin minkä kaupunginpuoleisen pään liikennevalot läpäisevät. Ero on siinä, että Länsiväylällä on valoissa pitkä jono, Itäväylällä ei ole jonoutumista. Sen verran vähemmän on Itäväylän kapasiteettia käytössä, mutta tilasto osoittaa, ettei metro ole mitenkään kapasiteetin käyttöön vaikuttanut.

Toisaalta, jos ja kun tilanne on niin, että autoväylät kuormittuvat aina joka tapauksessa täyteen – niinkuin näyttää olevan – metron tai muunkaan joukkoliikenteen tekeminen on turhaa siinä toiveessa, että autoilun osuus laskisi. Tällä argumentilla länsimetro kuitenkin poliitikoille myytiin.

Mutta jos metro olisi rakennettu niin moottoritietä ei olisi ryhdytty leventämään 1990-luvulla kuten tehtiin.
Se, mitä idässä tapahtui, ei tue tätä ajatusta. Itse asiassa Espoossa on tapahtunut aivan sama kuin idässä, mutta vain osittain myöhemmin. Kohtahan Espoossa on levennetty motari ja metro kuten idässä. Eikä metro ole muuttanut haluja rakentaa kalliita ja laajoja eritasoristeyksiä idässäkään.

Metrolla ja autoilun hankkeilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Helsingin niemelle ei voi tulla idästä eikä lännestä enempää autoja kuin niemelle mahtuu. Ylijäämäihmiset kuljetetaan joukkoliikenteellä. Jos joukkoliikenne on metro, ihmiset menevät metrolla ja bussilla, jos tarjolla on bussi. Vaihtoehtoja kun ei ole. Länsimetron miljardilla ihmiset siirretään länsiväylän busseista metroon, ei muuta. Tiehankkeet jatkavat omaa elämäänsä edelleen. Niihin on painetta ikuisesti, koska milloinkaan teitä ei ole autoilijoiden mielestä tarpeeksi. Ja se johtuu siitä, että edes nykyisellä lähiövyöhykkeen maankäytön tehokkuudella ei kyetä tekemään tieverkkoa, jossa on aina vapaan liikenteen olosuhteet.

Antero
 
Se, mitä idässä tapahtui, ei tue tätä ajatusta. Itse asiassa Espoossa on tapahtunut aivan sama kuin idässä, mutta vain osittain myöhemmin. Kohtahan Espoossa on levennetty motari ja metro kuten idässä. Eikä metro ole muuttanut haluja rakentaa kalliita ja laajoja eritasoristeyksiä idässäkään.
Muistan kyllä että Espoossa käytiin poliittista keskustelua 1980-90 luvun taitteessa vakavastikin siitä että levennetäänkö länsiväylä vai rakennetaanko metro tai kenties pikaraitiotie. Mutta ei niitä raideratkaisuja siloin ollut puolustamassa muut kuin vasemmisto ja vihreät jotka olivat selvässä vähemmistössä silloin.

Metrolla ja autoilun hankkeilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Helsingin niemelle ei voi tulla idästä eikä lännestä enempää autoja kuin niemelle mahtuu. Ylijäämäihmiset kuljetetaan joukkoliikenteellä. Jos joukkoliikenne on metro, ihmiset menevät metrolla ja bussilla, jos tarjolla on bussi. Vaihtoehtoja kun ei ole. Länsimetron miljardilla ihmiset siirretään länsiväylän busseista metroon, ei muuta. Tiehankkeet jatkavat omaa elämäänsä edelleen. Niihin on painetta ikuisesti, koska milloinkaan teitä ei ole autoilijoiden mielestä tarpeeksi. Ja se johtuu siitä, että edes nykyisellä lähiövyöhykkeen maankäytön tehokkuudella ei kyetä tekemään tieverkkoa, jossa on aina vapaan liikenteen olosuhteet.
Länsimetro alkaa tuoda ihmisiä eri puolilta pk-seutua myös Espoon työpaikka-alueille ja Otaniemeen, lähinnä paikoista joista pääsee suoraan joko metron tai junan kyytiin, mutta se tosin pitää paikkansa että esim kehäteitä parannetaan koko ajan mammuttimaisilla ratkaisuilla vaikka niiden liikenteen voisi osittain ottaa esim Jokeri ja muut vastaavat seudulliset light-rail ratkaisut hoitaakseen.

t. Rainer
 
...mutta se tosin pitää paikkansa että esim kehäteitä parannetaan koko ajan mammuttimaisilla ratkaisuilla vaikka niiden liikenteen voisi osittain ottaa esim Jokeri ja muut vastaavat seudulliset light-rail ratkaisut hoitaakseen.
Ei suoraan liity tähän ketjun aiheeseen, vaan kehäteiden ”parantamiseen”. Kehä 1:tä on nyt suurella rahalla ja valtiolle lainaamalla parannettu Leppävaarassa tunnelilla. Tuloksena kehätietä ruuhkauttava tulppa.

Tunneliturvallisuuden vuoksi autojen määräällä tunnelissa on yläraja. Kun raja tulee täyteen, kehän autoliikenne pysäytetään tunnelin suulle odottamaan, että tunneli tyhjenee. Kun autot taas päästetään liikennevalon keräämästä jonosta, tunneli on kohta täynnä uudelleen ja taas autoliikenne pysäytetään.

Entisellä maanpinnalla kulkeneella Kehä 1:llä oli sama kapasiteetti kuin tunneliratkaisulla, mutta sen autovirtaa ei tarvinnut koskaan pysäyttää siksi, että tie tuli täyteen autoja. Tämäkin tunneli taisi maksaa jotain 100 miljoonaa. Entä jos raha olisi pantu Raidejokeriin, jolla on oikeasti potentiaalia vähentää Kehä 1:n kuormaa?

Otetaan nyt sitten se aasinsilta takaisin länsimetroon. Raidejokerihan piti rakentaa samaan aikaan, liikennemäärälaskelmatkin tehtiin Raidejokerin kanssa. Espoo ei näytä kantavan huolta Raidejokerista, vaan Kivenlahden metrosta.

Antero
 
Entisellä maanpinnalla kulkeneella Kehä 1:llä oli sama kapasiteetti kuin tunneliratkaisulla, mutta sen autovirtaa ei tarvinnut koskaan pysäyttää siksi, että tie tuli täyteen autoja. Tämäkin tunneli taisi maksaa jotain 100 miljoonaa. Entä jos raha olisi pantu Raidejokeriin, jolla on oikeasti potentiaalia vähentää Kehä 1:n kuormaa?
Tunnelin tarkoitus kai oli mahdollistaa talojen rakentaminen kehän päälle, ja sitten muistan että ennenkuin tunnelia oli, kehän varren talojen asukkaat valittivat melusta. Mutta on niitä muitakin vastaavia hankkeita kuten kehä IIIn jättimäiset rampit Tuusulanväylän kohdalla joissa ei ole asutusta likimainkaan, mutta ehkä ne on juuri siksi rakennettu juuri sinne?

Otetaan nyt sitten se aasinsilta takaisin länsimetroon. Raidejokerihan piti rakentaa samaan aikaan, liikennemäärälaskelmatkin tehtiin Raidejokerin kanssa. Espoo ei näytä kantavan huolta Raidejokerista, vaan Kivenlahden metrosta.
Kyllä se olisi Helsingin asia olla aloitteellinen raidejokeri-asiassa. Espoolle näyttää olevan vaikea päättää mitä reittiä se kulkisi Leppävaarasta etelään.

t. Rainer
 
Länsimetro alkaa tuoda ihmisiä eri puolilta pk-seutua myös Espoon työpaikka-alueille ja Otaniemeen, lähinnä paikoista joista pääsee suoraan joko metron tai junan kyytiin, mutta se tosin pitää paikkansa että esim kehäteitä parannetaan koko ajan mammuttimaisilla ratkaisuilla vaikka niiden liikenteen voisi osittain ottaa esim Jokeri ja muut vastaavat seudulliset light-rail ratkaisut hoitaakseen.
Tätä ihmistentuomisefektiä usein liioitellaan varsin löyhin tai olemattomin perustein. Etelä-Espoon työpaikoille tullaan jo nyt varsin hyvin julkisilla, eikä metro siihen tee merkittävää parannusta. Monilla metro vain siirtää vaihdon paikkaa. Ei metro tuonut itäsuuntaankaan mitään työmatkalaisten kansanvaellusta. Keilaniemi (miksei TKK:kin) olisi voinut nousta myös Herttoniemen metroaseman viereen, mutta ei noussut, vaan siinä on autoliikkeitä ja joutomaata.

Laajemmin ajatellen, jos seudulle tulee ne luvatut 400 000 lisäasukasta, ei autoruuhkia siirtelevien tiehankkeiden määrälle ja rahanmenolle ole äärtä. Samaan aikaan joukkoliikenteen kehittäminen on valitun politiikan mukaisesti tehottomia jättihankkeita ja vaihdollisuuden lisäämistä.
 
Tunnelin tarkoitus kai oli mahdollistaa talojen rakentaminen kehän päälle, ja sitten muistan että ennenkuin tunnelia oli, kehän varren talojen asukkaat valittivat melusta.

Tunnelia markkinoitiin aikanaan nimenomaan Kehän liikenteen sujuvoittamisella. Sujuvoituminen tosin perustuu täysin tunnelin pohjoispuolella olevaan (Mestarinsolmun?) eritasoliittymään, jolla poistettiin kahdet liikennevalot. Jossakin esitettiin myös laskelmia siitä, kuinka itse tunneli nopeuttaa matkaa niin-ja-niin-monta sekuntia (kun se oikaisee hieman pintaratkaisuun verrattuna). Tuo laskelma tosin perustui siihen, että tunnelissa ajettaisiin 80 km/h, mutta ainakin viimeksi siitä mennessäni (on tosin jo aikaa) rajoitus oli 60 km/h.

Kalliotunnelin osuudella tunnelin päällä voisi sanoa jonkun talon olevankin, mutta betonitunnelin päälle niitä tuskin tulee. Tarkoititko, että entisen pintalinjauksen tilalle tulisi taloja? Mihin kohtaan?
 
Tunnelia markkinoitiin aikanaan nimenomaan Kehän liikenteen sujuvoittamisella.

Vaikka sujuvoittaminen Kehällä onnistuisikin, sujuvuus syöttää entistäkin enemmän liikennevirtaa valmiiksi tukkoiseen katuverkkoon. Koska katuverkko on paljon pienempikapasiteettinen kuin kehä, toteutuvat ruuhkat myös pahenevat.

Sujuvampi kehä siis hyödyttää lähinnä läpikulkua kauemmas, missä katuverkko ei ole valmiiksi tukossa. Muiden hyödyt uppoavat katuverkon ruuhkan pahentumiseen.
 
Leppävaaran tunnelin vaikutus sujuvuuteen on käytännössä nolla. Seudun asukasluku kasvaa, ja lisäksi tässä toteutuu Knopflacherin teoria. Eli kun jotain ongelmakohtaa parannetaan, se tulee hetkeksi aikaa sujuvammaksi, kunnes parannuksen aiheuttama käytön lisääntyminen kadottaa hyödyt.

Seuraavaksi kehä ykköselle halutaan massiivinen eritasoratkaisu Itäkeskukseen. Siinä käynee samoin kuin Leppävaarassa. Liikenne soljuu entistä nopeammin kohti kehän keskivaiheita ja ruuhkauttaa sen, jolloin autovirtaa pitää alkaa säännöstelemään, eli pysäyttämään keinotekoisesti kehän alkupäässä. Näin tehdään jo Leppävaarassa.

Mutta saadaanpahan rahaa kulumaan.
 
Espoo huhuilee valtiota osallistumaan Länsimetron jatkon maksamiseen. Hesarin juttu:

http://www.hs.fi/kaupunki/Länsimetr...oota++rahasta+ei+ole+varmuutta/a1369370665979

Jutusta sattui silmiin tällainen kukkanen:

Tommi Hannula / Helsingin Sanomat sanoi:
Metron jämähtäminen pysyvästi Matinkylään olisi katastrofi, sillä se tekisi pääteasemasta ennen näkemättömän liityntäliikennesumpun. Vähän kuin Helsingin metro pysähtyisi Herttoniemeen, josta hoidettaisiin koko Itä-Helsingin liityntäliikenne.

Tosiasiassa Herttoniemen ja Keilaniemen asemat ovat metrorataa pitkin kulkien suunnilleen samalla etäisyydellä Rautatientorista. Matinkylä on yhtä kaukana lännessä kuin Mellunmäki ja Vuosaari ovat idässä. Jos Espoon bussit mahtuvat nykyään Kamppiin, niin luulisi Matinkylän länsipuolisen Espoon bussien mahtuvan Matinkylään kokolailla kivutta.
 
Jos minulta kysytään, metro olisi pitänyt rakentaa nimenomaan idässä vain Herttoniemeen ja luoda siitä tiivis kaupunkikeskus. Liityntälinjojat hajautuvat siitä eteenpäin joka tapauksessa, joten nytkin metrosta huolimatta on joka kaupunginosalle yksi tai useampi bussilinja.
 
Leppävaaran tunnelin vaikutus sujuvuuteen on käytännössä nolla. Seudun asukasluku kasvaa, ja lisäksi tässä toteutuu Knopflacherin teoria. Eli kun jotain ongelmakohtaa parannetaan, se tulee hetkeksi aikaa sujuvammaksi, kunnes parannuksen aiheuttama käytön lisääntyminen kadottaa hyödyt.

Koska seudun asukasluku kasvaa, heikkenee liikenteen sujuvuus asukasluvun kasvusta seuraavaan liikenteen lisääntymisen vuoksi. Jos silloin investoinnilla voidaan estää sujuvuuden heikkeneminen jossakin osassa liikenneverkkoa, parantaa investointi liikenteen sujuvuutta verrattuna vertailutilanteeseen, jossa investointia ei olisi tehty.

Tällä foorumilla on aikaisemminkin keskusteltu myös liikenteen lisääntymisen hyödyistä. Perinteinen näkökulma on, että liikenteen kasvu kulkee käsi kädessä taloudellisen toimeliaisuuden kasvun kanssa ja vaikka lisääntynyt liikenne alentaisikin väylän sujuvuuden vanhalle tasolle, niin investoinnilla mahdostettu lisäliikenne on kasvattanut kansantaloutta.
 
Tässä autoilu kasvattaa kansantaloutta-argumentissa ei yleensä mietitä, että autoilun suoja-alueet ja pysäköintimääräykset ovat suurelta osin vastuussa asuntorakentamisen vähäisyydestä. Kasvattaako jatkuvasti kallistuva asuminen kansantaloutta? Ostovoiman se ainakin syö, joten talouskasvusta ei jää käteistä. Ei jää ruuhkassa matelevalle autoilijallekkaan kovin hyvää tuntipalkkaa. Mutta se taitaa olla paras diili tästä kuviosta.
 
Takaisin
Ylös