R.Silfverberg sanoi:
Jos nyt pysytään niissä asiakohdissa, niin saatavilla olevien raporttien mukaan mikään muukaan ratkaisu ei vähennä autoilua länsiväylällä, tai ei ainakaan enemmän kuin metro, ja jos joillakin matkat muuttuvat vaihdollisiksi, niin joillakin muilla jää vaihto pois.
Täsmennetään, että mikään muukaan virallisesti esitettäväksi hyväksyttävä ratkaisu ei vähennä autoilua. Koska se on metromafian kannalta tarkoituksenmukaista, kun kaiken yrittämisen jälkeen metroakaan ei saada osoittamaan autoilun vähentämistä.
Autoilu vähenee vain silloin, kun sille tarjotaan nykyistä bussijärjestelmään parempi joukkoliikennevaihtoehto.
TramWest on sellainen. Mutta koska se on metroa parempi, sitä ei voi ottaa viralliseen arviointiin mukaan, ja Espoon luottamuselimiä on kielletty puhumasta mistään muusta kuin Raide-YVA:n vaihtoehdoista.
R.Silfverberg sanoi:
Jos ajattelee miten pikaraitiotie saataisiin uppoamaan parhaiten tähän, niin omasta mielestäni sitä ei edes kannata ajatella korvaamaan suoria länsiväyläbusseja Matinkylää kauempaa, jos edes sieltäkään.
On sama, onko TramWestin rinnalla länsiväylän bussiliikennettä vai ei. Se loppuisi matkustajien puutteeseen, koska ratikka on busseja nopeampi vieden pidemmälle kuin Fredrikinkadun alle.
R.Silfverberg sanoi:
Mun mielestäni pikaraitiotien kanssa pitäisi edetä pienin paloin, ensiksi rakennettaisiiin pelkästään linjat Munkkiniemestä ja Ruoholahdesta Tapiolaan, ja Jokeri ainakin Leppävaaraan asti.
Aivan, tämä on ratikan rakentamisen yksi ylivoimainen etu HKL-metroon nähden. Tosin uusien alueiden kanssa ei pidä tehdä niin, että odotetaan, ilmaantuisiko jostain joskus matkustajia, joille sitten tehtäisiin ratikka. Ihmiset ryhtyvät käyttämään joukkoliikennettä, jos sellaista on tarjolla. Jos ei ole, niin sitten matkustetaan omalla autolla. Ja kun tätä varten vielä rakennetaan moottoritet, niin tosiasiassa on silloin päätetty, että tehdään autokaupunkia eikä joukkoliikennettä, kun rahatkin menivät tierakentamiseen.
R.Silfverberg sanoi:
Sitten kun pikaraitiotie saavuttaisi suuren suosion, voitaisiin verkostoa pidentää esim Mankkaan kautta Suurpellolle tai Haukilahden kautta Matinkylään. Mutta sitä kauempana tiheä pysäkkiväli rokottaisi nopeutta joten busseille se ei vieläkään pärjäisi.
Ei ratikka saavuta suurta suosiota ennen kuin se on rakennettu ja toiminnassa. Ei voi tehdä niin, että rakennetaan Suurpeltoon raitiotie sen jälkeen, kun Suurpellon raitiotiellä on runsaasti matkustajia.
Metron kanssa voidaan ajatella näin, koska se ei lisää joukkoliikenteen käyttöä. Voidaan laskea, että jossain bussit kuljettavat jonkun määrän matkustajia, joten jos bussit korvataan metrolla, niin siinä metrossa on saman verran kyytiläisiä huolimatta liitynnän aiheuttamista haitoista.
R.Silfverberg sanoi:
Metro tai muu nopea raideratkaisu (esim pikarautatie joka haarautuisi keskustassa Pisara-radasta ja joka liittyisi rantarataan Kirkkonummella) tulisi sitten aikanaan kun aletaan rakentaa Matinkylä-Kivenlahti-Kirkkonummi väliä umpeen.
Kyllä. Toisen tason joukkoliikenneratkaisujen aika on sitten, kun perustason katuverkolla ja maantasossa kulkeva joukkoliikenne ei enää riitä. Täkäläisen metron rakentaminen on tehty väärässä järjestyksessä eli liian pieneen kaupunkiin. Ensin käytetään helpompia ja halvempia keinoja, vasta sitten kun on pakko siirrytään kalliimpiin ratkaisuihin.
Länsimetron rakentamiselle on nykytilanteessa perusteet silloin, kun se tehdään Länsiväylän bussiliikenteen rinnalle ja voidaan osoittaa, että metro ja bussit yhdessä palvelevat paremmin ja pelkkiä busseja edullisemmin kustannuksin.
Liikenne-ennusteohjelmilla voidaan selvittää, miten paljon asukkaita Helsingin länsipuolella silloin pitäisi olla ja miten kauas metro pitäisi rakentaa. Kun nyt ei ole ennusteohjelmaa, niin voi sitä ennustaa yksinkertaisemmallakin tavalla.
Jotta metrossa olisi 13.000 matkustajaa tunnissa ja busseissa 1000, Länsimetron vaikutusalueella tulisi olla noin 170.000 asukasta. Näistä metroasemien välittömässä läheisyydessä todellisella kävelyetäisyydellä tulisi asua 155.000 asukasta. Jos asemia olisi vaikka 8 (Keilaniemessä ei asuta), yhden aseman ympärillä pitäisi asua 20.000 ihmistä. Jokaisen aseman ympärillä siis tulisi olla samanlainen alue kuin tulee Jätkäsaaresta, mutta kerroskorkeus 2-3 kerrosta Jätkäsaarta korkeampi.
Eli että mistä nuo luvut 13.000 ja 1000? Siitä, että metrolle alkaa olla perusteita ratikkaan nähden, kun matkustajamäärä on noin suuri. Bussi taas on ratikkaan nähden kilpailukykyinen vielä tuolla määrällä. Jos ei haluta niitä Jätkäsaaria metroasemille, niin sitten kannattaa ottaa ratikka ja hajauttaa kaupunkirakenne joidenkin mielestä inhimillisempään ja houkuttelevampaan muotoon.
Antero
