Länsimetro

Joku irvileuka tai pikkulinnun laulattaja on huhun mukaan kertonut, että tällainen laskelma olisi olemassakin. Mutta siitä ei saa kertoa kenellekään. Larun aseman jättäminen tekemättä ei edes auttaisi Espoon maksuosuutta.

Hyi hyi Antero, ei tuollaista saa sanoa. :) Tätähän voi lukea joku Lauttasaari-aktiivi, joka huomaa ajatuksesi fiksuuden ja lähtee ajamaan sitä ihan tosissaan. Sillä siellä saarella on kyllä valtaa. Jos ne keksivät, että pärjäävät paremmin ilman asemaa, niin tulee kiskokselle kovat paikat. Eikös ne larulaiset jo jossain vaiheessa olleet jossain lausunnossaan vähän sillä linjalla, että tehkää vaan metronne, mutta älkää häiritkö sillä meitä?

Ihan noin lonkalta heitettynä: bussilinja 20 ja ratikka 6 ovat käytännössä Erottajan ja Hietalahden välillä identtiset. Linjan 6 jatkaminen Katajaharjuun, edellyttäen että uudet matkustajat mahtuvat kyytiin entisellä vuorovälillä, alentaisi liikennöintikustannuksia aika reippaasti, kun tuo koko päällekkäinen osuus jäisi pois.

Jos taas kävisi niin, että koko pitkän linjan 6 vuoroväliä pitäisi tihentää, jotta larulaiset mahtuvat kyytiin, niin sitten homma tulee kalliimmaksi. Mutta toisaalta kutosella on pohjoisessa muutenkin jonkin verran kapasiteettipaineita jatkuvan asuinrakentamisen vuoksi.

(Ei Jätkää tarvitse tässä ajatella, sinne mennään Kampin, ei Bulsan kautta. Katajaharjulaisten kannalta ikävää, että heidän keskustayhteytensä kulkee hidasta Bulevardia, mutta se on vähän niin kuin saavutettu etu, tai siis tässä tapauksessa haitta.)
 
Bussi oli lähes täynnä, mutta istumapaikkojakin oli vielä vapaana.

Jos meillä täällä nelosen ratikassa olisi joskus sellainen tilanne, että vielä Meilahdessa olisi istumapaikkoja vapaana, niin kukaan ei kyllä sanoisi että ratikka on lähes täynnä, vaan pikemminkin että lähes tyhjä ;) Nelosessa on tosiaan vaikeaa saada istumapaikkaa melkein mihin aikaan vaan, illalla keskustasta tultaessakin ollaan seisomakuormassa vielä yhdeksältä illalla.


Minulle on aivan sama, mikä oli raitiovaunun numero. En edes tiedä pääkaupunkiseudun raitiovaunujen numeroita tai reittejä. Minulle raitiovaunu on merkki siitä, että lähettyvillä on kiskot. Ja kaikki kiskot vievät rautatieasemalle! Vaunuja voidaan ostaa lisää ja niille voidaan antaa lisää numeroita ja tarvittaessa numeroiden loppuessa kirjaimia tai muita merkkejä.

Samaa mieltä. Tuohan juuri on ratikkaVERKON vahvuus: voidaan ajaa erilaisia linjoja ja linjaversioita. Sieltä Salmisaaresta olisi nykyverkon mukaan kohtuu hankalaa päästä keskustaan, mutta ei se vaadi kuin lyhyen pätkän rataa Mechelininkadulle, ja sekin on siihen jo valmiiksi piirretty.
 
Eikös ne larulaiset jo jossain vaiheessa olleet jossain lausunnossaan vähän sillä linjalla, että tehkää vaan metronne, mutta älkää häiritkö sillä meitä?


Lauttasaari-Seura julkaisi 15.3.2006 lausuntonsa raideYVAsta.

lausunto on liian pitkä lainattavaksi suoraan foorumille, mutta aika painavaa tekstiä, joten suosittelen Lauttasaarelaisillekin lukemista.


Sieltä Salmisaaresta olisi nykyverkon mukaan kohtuu hankalaa päästä keskustaan, mutta ei se vaadi kuin lyhyen pätkän rataa Mechelininkadulle, ja sekin on siihen jo valmiiksi piirretty.


Vielä parempi toki olisi tunneli Mechelininkadun ali. Sitä voisi sitten myös TramWest käyttää.
 
Katajaharjulaisten kannalta ikävää, että heidän keskustayhteytensä kulkee hidasta Bulevardia, mutta se on vähän niin kuin saavutettu etu, tai siis tässä tapauksessa haitta.

Katajaharjusta menee myös lukuisia seutulinjoja Kampin terminaaliin.

Jos meillä täällä nelosen ratikassa olisi joskus sellainen tilanne, että vielä Meilahdessa olisi istumapaikkoja vapaana, niin kukaan ei kyllä sanoisi että ratikka on lähes täynnä, vaan pikemminkin että lähes tyhjä ;)

Tälle ajattelutavalle on olemassa ihan hyvä selityskin: HKL:n suunnitteluohjeen lukujen mukaan telibussissa on 51 istumapaikkaa ja 20 seisomapaikkaa, kun taas nivelraitiovaunussa on 40 istumapaikkaa ja 51 seisomapaikkaa.

Lauttasaaren bussiliikenteessä ei tosin ole vaikeaa löytää lähes tyhjää bussia edes ruuhka-aikaan, koska bussiliikenne kärsii pahoin ketjuuntumisesta. Toisaalta sitten iltakymmenenkin aikaan täynnä olevat bussit jättävät välillä matkustajia pysäkeille.

Sieltä Salmisaaresta olisi nykyverkon mukaan kohtuu hankalaa päästä keskustaan, mutta ei se vaadi kuin lyhyen pätkän rataa Mechelininkadulle, ja sekin on siihen jo valmiiksi piirretty.

Ja kunnolliseen keskustayhteyteen vaadittaisiin Ruoholahdenkadun rata, joka sekin on yhtä lailla jo valmiiksi piirretty.
 
Vielä parempi toki olisi tunneli Mechelininkadun ali. Sitä voisi sitten myös TramWest käyttää.
Tämä asia ei liity länsimetroon, mutta kun tuli esille tässä, niin kerron.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti eilen Mechelininkadun järjestelyistä Itämerenkadun ja Laivapojankadun välillä. Katu on tällä välillä 6-kaistainen ja tulee noin 1,5 m. nykytasoa korkeammalle. Väliin tulee silta, jonka alta johdetaan kevyt liikenne. Itämerenkadun ja Laivapojankadun raitiotieradat ylittävät Mechelininkadun tasossa ja niiden välinen Mechelininkadun suutanien rata tulee Mechelininkadun itäpuolelle rakennusten edustalle puistomaiseen ympäristöön.

Miksi näin päin, eli autot päällä ja kevyt liikenne alla. Siksi, että Itämerenkadun ja Laivapojankadun väli on liian lyhyt eritasoon toisin päin. Parhaimmillaan näiden katujen puoliväliin mahtuisi kapeahko silta, jonne tulisi 8 %:n nousut. Toisin sanoen autoliikennettä ei kuitenkaan saisi tunneliin niin, että ympäristö rauhoittuisi. Jos mainittujen katujen risteykset olisivat eritasoja, itse Mechelininkatu voisi kulkea tunnelissa, mutta risteysten rampit täyttäisivät välin kuitenkin. Eritasoristeyksistä ei olisi iloa myöskään raitioliikenteelle, koska rampeille ajettaisiin kuitenkin raitiotiekiskojen poikki.

Molemmista risteyksistä tulee normaalit valo-ohjatut risteykset, joiden läpäisykyky on kuitenkin parempi kuin eritasoristeyksillä. Läpäisykykyä parantaa se, että kevyen liikenteen virta viedään eritasossa Mechelininkadun alta. Eli sille ei tarvita aikaa valokierroissa kuten pelkässä tasoratkaisussa.

Antero
 
Et ollut ainoa joka huomasi tämän. Kokkisen ulosanti oli selkeää, mutta eikös tuollaisissa yleisötilaisuuksissa olisi vieläkin tärkeämpää selittää asiat kansantajuisesti vailla mitään ylimielisyyden häivää? Kaikki Tapiolassa tiistai-iltana paikallaolleet eivät ole kaiketi lukeneet JLF:ää - ja siis ole joukkoliikennetietouden huipulla. :)

Matinkylässä myös ihmettelin tuota ylimielistä "hauskojen" piikkien heittoa ihmisten asiallisiin kysymyksiin. Kyllä kai metron tiedotuksesta kansalaisille vastaava voisi etukäteen miettiä vastauksen edes peruskysymykseen "Mitä parannusta tämä kallis metro nyt sitten tuo?" Tuotahan yritettiin Matinkylässä useaan otteeseen kysyä, mutta vastaukseksi tuli vain jotain ympäripyöreää "tehokkaasta ja nykyaikaisesta joukkoliikennevälineestä".

-antti
 
HS ei aiemminkaan ole osoittautunut kovin luotettavaksi lähteeksi mutta ainakin tällä hetkellä HS.fi:ssa on luettavissa mielenkiintoisia asioita Lauttasaaren metromielipiteistä. Ilmeisesti saarella järjestetty tilaisuus ei ihan vastannut asukkaiden toiveita.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on ilmeisesti otettu tosissaan Lauttasaaren tilaisuudesta tullut kritiikki ja eilisen Lauttasaari-lehden sivulla 3 KSV:n vuorovaikutussuunnittelija kertoo, kuinka Lauttasaari on valittu kokeilualueeksi, jossa koteihin jaetaan tammikuussa infolehti ajankohtaisista suunnitelmista. Koivusaaren osayleiskaavasta pidetään tammikuussa yleisötilaisuus, jossa käsitellään myös Koivusaaren metroasemaa. KSV vertaa nyt Koivusaaren metroasemaa Kamppiin vuosikymmeniä sitten louhittuun toisen metrolinjan asemaan, joka vieläkin odottaa käyttöä. Ilmeisesti tämänhetkinen näkemys siis on, että Koivusaareen ei tule metroasemaa heti länsimetron valmistuessa.
 
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on ilmeisesti otettu tosissaan Lauttasaaren tilaisuudesta tullut kritiikki.

Tuo kuulostaa hyvältä. Niinhän se on, kuten aiemminkin olen sanonut, että lauttasaarelaisilla on rahaa ja valtaa. Kaupunki ei voi tehdä siellä mitä tahtoo. Seuraava vääntö tullaan käymään sitten suorista bussilinjoista, ja veikkaanpa, että lopputulokseksi ei tule yksi suora linja Vattuniemestä, kuten kiskos on ajatellut.
 
Lauttasaaren kaupunginosayhdistys toivoo linjan 21v jatkuvan ainakin Ruoholahteen, mieluummin keskustaan, koska Jätkäsaareen valmistuu paljon liikunnan tiloja ja lapsille/nuorille matka Ruoholahteen olisi hankala jos pitää ottaa kaksi vaihtoa (ensin Lauttasaaressa bussista metroon, sitten Ruoholahdessa takaisin bussiin).
Samoin osa senioreista tuntuu kaihtavan metroa, haluavat päästä keskustaan pintaa pitkin.
Iso osa asukkaista tuntuu sulsttavan linjojen 65a/66a ja 20 katkaisemisen Lauttasaaren asemalle.
Tämän käsityksen olen saanut seuraamalla Lauttasaari-lehden yleisönosastoa vakituisesti
 
Iso osa asukkaista tuntuu sulsttavan linjojen 65a/66a ja 20 katkaisemisen Lauttasaaren asemalle.
Tämän käsityksen olen saanut seuraamalla Lauttasaari-lehden yleisönosastoa vakituisesti
Tarkoittaako tämä, että jostain toiselta puolen Helsinkiä tullaan Lauttasaareen esim. 65A:lla ja vaihdetaan siellä sitten toiseen bussiin?

Näin kannattaa ilman muuta järjestää, jos tavoitteena on rajoittaa joukkoliikenteen käyttöä ja toivoa, että ihmiset käyttävät autoa. Silloin tappiollisia joukkoliikennematkoja tulee vähemmän ja HKL:n subventio vähenee. Mistä varmaan joku ottaa sitten sulkaa hattuun!

Käytännössä ehkä se 65A:n bussi seisoo odottamassa sen aikaa kun toinen liityntälinjan bussi käy tekemässä 10 minuutin lenkkinsä. Mutta Suomen erikoisolosuhteissahan on mahdotonta pitää bussi käytössä koko ajan, vaan sen täytyy levätä, juoda kahvia ja polttaa tupakkaa kuten tauolla olevan kuljettajankin.

Antero

PS: Miksi 550 ei aja Vuosaareen asti?
 
Antero, linja 65 kulkisi Rautatientori-Veräjämäki, 66 Rautatientori-Länsi-Pakila. Vattunieemstä kulkisi Lauttasaaren metroasemalle linja 21 metron liityntälinjana
 
Antero, linja 65 kulkisi Rautatientori-Veräjämäki, 66 Rautatientori-Länsi-Pakila. Vattunieemstä kulkisi Lauttasaaren metroasemalle linja 21 metron liityntälinjana

Itse asissa Tämän mukaan lauttasaaren linjasto olisi 2-liityntälinjaa ja yksi keskustaan:
Katajaharju-Lauttasaaren Metroasema
Vattuniemi-Lauttasaaren Metroasema
21V Vattuniemi-Lauttasaaren Metroasema-Keskusta
 
Antero, linja 65 kulkisi Rautatientori-Veräjämäki, 66 Rautatientori-Länsi-Pakila. Vattunieemstä kulkisi Lauttasaaren metroasemalle linja 21 metron liityntälinjana
Toisin sanoen palvelu olisi vielä huonompi kuin kuvailemani. Eli:

  • Nykyään pääsee vaihdotta Lauttasaaressa mainittujen bussilinjojen päätepysäkeille asti.
  • Ehdotetussa tulevaisuudessa joukkoliikenteen palvelu olisi "parantunut" niin, että matkaan tulee 2 vaihtoa. Tässä tapauksessa vielä Rautatientorin vaihto olisi erittäin pitkä (4-6 min. kävely) ja lauttasaaren vaihto kohtalaisen pitkä (3-4 min kävely).
Itse luulin, että matkaan olisi tullut vain yksi vaihto max. 1 min kävelyllä.

Seudulla noudatetun käytännön mukaan ehdotetussa tulevaisuudessa koettu matka-aika kasvaa kävelyn ja odotuksen vuoksi noin 20 min. Koettua matka-aikaa pidetään kulkutavan valintaan vaikuttavana tekijänä. Joten eipä ole ihme, ettei joukkoliikenteen käyttö houkuta "me ollaan Euroopan parhaita" -kehumisesta huolimatta.

Antero
 
Toisin sanoen palvelu olisi vielä huonompi kuin kuvailemani. Eli:

  • Nykyään pääsee vaihdotta Lauttasaaressa mainittujen bussilinjojen päätepysäkeille asti.
  • Ehdotetussa tulevaisuudessa joukkoliikenteen palvelu olisi "parantunut" niin, että matkaan tulee 2 vaihtoa. Tässä tapauksessa vielä Rautatientorin vaihto olisi erittäin pitkä (4-6 min. kävely) ja lauttasaaren vaihto kohtalaisen pitkä (3-4 min kävely).
Itse luulin, että matkaan olisi tullut vain yksi vaihto max. 1 min kävelyllä.

Seudulla noudatetun käytännön mukaan ehdotetussa tulevaisuudessa koettu matka-aika kasvaa kävelyn ja odotuksen vuoksi noin 20 min. Koettua matka-aikaa pidetään kulkutavan valintaan vaikuttavana tekijänä. Joten eipä ole ihme, ettei joukkoliikenteen käyttö houkuta "me ollaan Euroopan parhaita" -kehumisesta huolimatta.
Anteeksi vain, mutta kokemukseni mukaan erittäin harvat matkustajat kulkevat reittiä Veräjämäki-Lauttasaari tai Länsi-Pakilasta Lauttasaareen. Matkustajien vaihtuvuus on erittäin suurta kummankin linjan (Kamppi)-Rautatientori-Kaisaniemi-Hakaniemi-akselilla. Aikanaanhan Lauttasaareen oli kokonaan erilliset bussilinjat h20, h20T, h21 ja h21V. Näiden nykyisten pitkien heilureiden muodostaminen tapahtui vuonna 1979 ja niiden ohella oli myös linjat h20 sekä h42 määrä yhdistää pitkäksi Lauttasaari-Erottaja-Mansku-Kannelmäki-heiluriksi (yölinja h20N:hän oli esiaste sille), mutta se kaatui nimenomaan lauttasaarelaisten vastustukseen, joilla on ollut huonoja kokemuksia h65A/h66A-heilurien ketjuuntumisesta jo niiden perustamisesta lähtien. Pitkät bussiheilurit Helsingin keskustan kautta eivät ole kovin toimivia; omaa linjaansa kulkevat ratikkaheilurit tai metro ovat ihan omaa luokkaansa. Ja metro tuo nimenomaan ruuhkattoman ja säännöllisen vaihtoehdon noille, kun ratikkakin Helsingissä on mitä on. Valitettavasti siitä ei saada metro-haaraa Vattuniemeen saakka, joten liityntäbussi on välttämättömyys. Mutta kaikenkaikkiaan Lauttasaaren joukkoliikenteen juuttuminen ruuhkiin ja sen ajoittainen epäsäännöllisyys ovat historiaa Länsimetron myötä.
 
Takaisin
Ylös