Se epäilemättä onkin merkittävä käyttäjäryhmä. Tämähän ei tarkoita, että kaikki kävelevät 1-1,5 km joka päivä. He kävelevät silloin, jos liityntäbussia ei ole sillä hetkellä lähdössä.
Oman kokemukseni mukaan n 1 km asti kävelevät ovat ihan vakavasti otettava ryhmä. Tähän kuuluvat kaikki työikäiset ja terveet. Kilometrin kävelee n 10 minuutissa, ja on ihan kilpailukykyinen vaihtoehto liityntäbussille jos sen odottamiseen menee yli 5 minuuttia.
Kuten jo aiemmin on todettu, ei metro jätä ketään kokonaan vailla kyytiä. Mys lapsiperheille metro voi olla suuri helpotus, koska metroon saa lastenvaunun sisään 100% varmuudella, pelkkään bussilla toimivaan joukkoliikennejärjestelmään vain silloin kun tulee sellaine bussi kohdalle jonka molemmat 2 lastenvaunupaikaa eivät ole varattuina.
Kuten on aiemmin myös mm Anteron kanssa keskusteltu, niin on aika kulttuurisidonnaista miten pitkiä matkoja viitsitään kävellä. Helsingin kantakaupungissa ei vissiin kahtakaan sataa metriä, mutta esikaupunkialueilla joutuu usein kävelemään paikasta toiseen kilometrin, ellei parikin.
Yksi seikka joka voi rajoittaa kävelyhalukkuutta, (ja lisää käytännössä autoilua) on se, että nykyisin monet kantavat joko työantajien pakottamina tai omasta tahdostaan läppäriä mukanaan jatkuvasti työpaikan ja kodin välillä. Se pitää ainakin toisen käden varattuana koko ajan, ja painaa sen verran mukavasti, ettei sitä viitsi kovin pitkiä matkoja kantaa. Mulla on sellainen periaate etten läppäriä raahaa kotiin, jos on pakottava tarve, hoidan työasiat kotona sitten kotona olevalla tietokoneella. Mutta ehkä mä olen sitten poikkeus. En myskään viitsi töihin mennessä pitää päällä hiostavaa pukua ja skragaa, ellei ole asiakastapaaminen työpäivän aikana, mutta ymmärrän että joidenkin on pakko olla freesshi ja edustava joka päivä, ja ymmärrän siksi miksi jotkut arvostavat suoraa vaihdotonta kyytiä kotoa töihin. Pitäisi vain selvittää, miten suuresta matkustajapotentiaalista on kysymys.
Asemien ja kävelyeittien sijoituksella on kanssa merkitystä joukkoliikennejärjestelmän houkutteleuuteen. Ymmärrän että länsimetron heikon lenkki on Matinkylän ja Olarin järjestelyissä. Länsimetron muut asemat ovat sijoitettu harkitusti periaatteella keskelle kylää, mutta Matinkylän ei sijaitse keskellä Matinkylää, vaan Ison Omenan kodalla, jonne on aika pitkä matka sieltä minne asutus on keskitetty, joten suurimmalle osalle matinkyläläisiä jää ainoaksi vaihtoehdoksi tulla metosemalle suht lyhyen ja turhauttavalta vaikuttavan matkan liityntäbussilla. Samoin Olari/Kuitinmäki jää kokonaan ilman metroasemaa, ja vain Olarin etelälaidalla asuvilla on jotenkuten siedettävä kävelymatka Matinkylän asemalle. Kun on seurannut eri keskustelufoorumeja, niin on pannut merkille, että eniten vastustusta suhteessa on juuri Olarin ja Matinkylän suunnalta, ja ehkä myös Haukilahden/Westendin, mutta nämä jälkimmäiset eivät ole muutenkaan edusta maailman ahkerimpia joukkoliikennekäyttäjiä, joten voinee sivuttaa.
Vähiten vastustetaan metroa Otaniemen ja Tapiolan seudulla, Otaniemessä tuskin kukaan, ja Lauttasaaressa vain saaren reunamilla asuvien osalta. Myös Soukan ja Kivenlahden suunnalta kuulee yllättävä vähän kritiikkiä, koska liityntäbussimatka Matinkylään kulkisi ymmärtääkseni suht nopeasti, ettei hidasta matkantekoa juuri nykyisestä, ja sikäläiset odottavat saavansa jossain vaiheessa omat asemansa, jos metroa jatketaan.
Omalta osalta toivoisin, että kun ja jos metroa jatketaan Matnkylästä johonkin suuntaan, otettaisiin vakavaksi vaihtoehdoksi myös kombiratkaisu, joka mahdollistaisi haararatojen rakentamista raitiotien muodossa mm Matinkylän varsinaisille asuinalueille, sekä haaran Olariin ja Suurpeltoon, mahdollisesti jatkaen Espoon keskukseen ja miksei Histaan. Mutta se ei edellytä että nyt rakennettavasta länsimetron 1. vaiheesa luovuttisiin. Jotain optimismia pitää nimittäin elättää.
t. Rainer
Tämähän on sinänsä saivartelua, mutta mielestäni esimerkiksi Kamppi - Ruoholahti välillä voitaisiin busseille toteuttaa liikennevaloetuuden siinä kuin ratikallekin.
