Länsimetro

R.Silfverberg sanoi:
Siksi metrot siinä missä kaupunkiradat ja pikaraitiotiet Helsingin seudulla pitää rakentaa ylikunnallisina hankkeina jotka rahoittavat sekä valtio että pk-seudun kaupungit yhteisestä potista, eli Tukholman mallin mukaan.
Nykyisten itsenäisten kuntien päätäntävaltaa joukkoliikenteessä ja kaavoituksessa pitää rajoittaa paikallistason hankkeisiin, ja sellainen metro ei todellakaan ole.
Olet Rainer tässä villakoiran ytimessä. Liikenteen hoidossa asia on helppo järjestää, jos vain on halua. Siitä Verkehr Vereinit ovat hyvä esimerkki. Oikein järjestettynä sellainen on kaikkien etu, ja siksi sellaisia on maailmalla runsaasti.

Minun näkemykseni siitä, miksi sellaista ei YTV:stä ole pk-seudulle saatu, johtuu siitä, että seudun kunnilla ei ole halua yhteiseen etuun, vaan ne katsovat vain omaa napaansa. Jokainen. Tämä tuli hyvin esille jo 1980-luvulla, kun kaikilla kunnilla oli oma bussiyhtiö. Jokaisen johtaja julisti, että tärkeintä on OMAN bussiyhtiön kehittäminen.

Länsimetron kohdalla tämä ongelma näkyy räikeästi. Espoota kiinnostavat kaupungin sisäiset yhteydet, Helsinkiä Espoon puolelta Helsinkiin tuleva liikennevirta. Kumpaakaan ei kiinnosta seudullinen kokonaisuus, sillä yksi Espoon liikennevirroista eli Länsiväylän suunta ei ole seudullinen kokonaisuus, vaan ainoastaan yksityiskohta. Lisäksi länsimetrosta on jo vuosikymmenet sitten tehty arvovaltakysymys, millä ei ole mitään tekemistä seudun joukkoliikenteen kehittämisen kanssa.

Kaavoituksessa ongelma on paljon vaikeampi, koska kaavoitus ratkaisee kunnan talouden. En itse keksi mitään ratkaisua ylikunnalliseen kaavoitussopimiseen niin kauan kuin kysymys esim. sadan asunnon kaavoittamisesta Helsingin tai Espoon puolelle on myös kysymys sadan perheen verotuloista joko Helsingille tai Espoolle.

Historiassa Helsingin naapurit tyrkyttivät alueitaan Helsingille, koska naapurikuntien puolella asuvat Helsingin työläiset olivat rasite. Kunnan velvoitteet maksoivat enemmän kuin köyhälistön verotulot tuottivat. Nykyään tilanne on toisin.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Minun näkemykseni siitä, miksi sellaista ei YTV:stä ole pk-seudulle saatu, johtuu siitä, että seudun kunnilla ei ole halua yhteiseen etuun, vaan ne katsovat vain omaa napaansa. Jokainen. Tämä tuli hyvin esille jo 1980-luvulla, kun kaikilla kunnilla oli oma bussiyhtiö. Jokaisen johtaja julisti, että tärkeintä on OMAN bussiyhtiön kehittäminen.
Muistan, että Espoo pani 1980-luvulla hanttiin seutulipun käyttönottoa vastaan viimeiseen asti. Silloisten "pihtaripolitikkojen" mielestä kunnallisesti tuettu joukkoliikenne ja seututariffi oli liian kallista Espoolle, bussiliikennöinnin piti sujua kokonaan matkalipputuloilla yksityisin voimin ja matkahuollon kilometritariffi, joka ei tuntenut sellaista käsitettä kuin näyttölippu rajoittamattomalla matkustusoikeudella, oli espoolaisille heidän mielestään riittävän hyvä ratkaisu vielä pitkälle 1980-luvulle asti, vaikka sekä Helsingillä että myös Vantaalla oli siihen aikaan omat kunnallsiet bussiyhtiönsä ja tuetut kuukausiliput käytössä.

Muihin kaupunkien asukkaisiin verrattuna espoolaisten suhteessa paremmat tulot johti siihen että monessa perheessä hankittiin jokaiselle ajokortti-ikäiselle auto, ja niin joukkoliikennettä alettiin kokea tarpeettomana, ja siksi ei moni halua tukea sitä verovaroin. Espooseen muutti paljon väkeä Helsingistä siihen aikaan kun siellä rakennettiin metro, ei vähintään sen takia että ei haluttu olla kyseisen ilmiön kanssa missään tekemisissiä ja maksamassa sitä, mutta myös siksi että moni suuryritys muutti kantakaupungista tai rantautui ylipäänsä Suomeen Länsiväylän varrelle, ja 1980-luvun nousukausi ja sen rinnakkaisilmiöt pitivät huolen että Espoosta tuli asumis- ja liikennekulttuurinsa osalta koko Suomen, ehkä koko Pohjolan amerikkalaisin kaupunki. Bussin piti olla vain välivaihe jolla saadaan ihmiset jonninjoutavaa kävelyä harrastamasta kumipyörille. Kaikki ei mennyt kuitenkin ihan piirustusten mukaan.

Antero Alku sanoi:
Kaavoituksessa ongelma on paljon vaikeampi, koska kaavoitus ratkaisee kunnan talouden. En itse keksi mitään ratkaisua ylikunnalliseen kaavoitussopimiseen niin kauan kuin kysymys esim. sadan asunnon kaavoittamisesta Helsingin tai Espoon puolelle on myös kysymys sadan perheen verotuloista joko Helsingille tai Espoolle.

Historiassa Helsingin naapurit tyrkyttivät alueitaan Helsingille, koska naapurikuntien puolella asuvat Helsingin työläiset olivat rasite. Kunnan velvoitteet maksoivat enemmän kuin köyhälistön verotulot tuottivat. Nykyään tilanne on toisin.
Historia toistaa itseään, mutta kohteet ovat siirtyneet. Kaavoitusta hidastetaan ja rakentamista vastustetaan koska sata asuntoa ei tarkoita aina kahtasataa täysin ansaitsevaa veronmaksajaa. Kaksisataa itsensä työllistävää (ja steriiliä) IT-ammattilaista otetaan mielellään asumaan, mutta ei niin mielellään sata lapsiperhettä ja vielä vähemmän yksinhuoltajia, opiskelijoita, kansaneläkettä nauttivia, pätkätyöläisiä tai pakolaisia. Niitä koetaan rasitteena ja siksi ne halutaan että pysyvät naapurin puolella. Tämä yksipuolistaa kaavoittajia suosimaan tietyntyyppistä rakentamista. Se on johtanut myös siihen että Vantaalle on pääkaupunkiseudun kaupungeista jäämässä mustapekka-kortti käteen, koska sillä ei ole merenrantaa, ei yliopistoa eikä muita vetonauloja ja siksi pystyy vähemmän kuin muut vaikuttamaan asukasvalintoihin, ja on (ainakin epävirallisesti) tyrkyttämässä itseään Helsingille, kun taas Espoo ja Kauniainen haluaisivat olla kaikkein vähiten kaiken seudullisen sosiaalisen kaavoituspolitiikan objektina. "Pitkä Silta" on siirtynyt entiseltä paikaltaan aika tarkkaan Lauttasaaren ja Ruoholahden välille, eli paikkaan jossa "oranssin prolen" matka pysähtyy kuin seinään, ja kumipyörillä liikkuvien onnellisten kaupunki alkaa. Eli niin kaavoitusmonopolin purkaminen kuin joukkoliikenneasioista päättäminen yhteisesti, avaisi patoutumia ja hidastaisi kaupunkien eriytymistä.

Mutta se voi johtaa myös ns Nurmijärvi-ilmiön kiihtymiseen, eli jos päkaupunkiseudun neljä ydinkaupunkia yhdistyvät tavalla tai toisella, vastarannankiisket muuttavat kehyskuntin, ja historia toistaa taas itsensä.

t. Rainer
 
Vähiten tähän metrokeskusteluun kaipaisi juoksuhautoihin jumittunutta, asenteellista ivaa Espoosta, jolla on kenties ollut joissakin asioissa parempi tuuri kuin toisilla, mutta myös paljon rasitteita. Kaavoitus maksaa ja varsinkin sen toteuttaminen. Uudet asukkaat tuovat mukanaan myös menoja, varakkaatkin.

Myös myytti autoilevista espoolaisista on erikoinen, kun tilastossa asukasta kohti päivittäin tehdyistä joukkoliikennematkoista Espoo on samalla tasolla Vantaan kanssa, eikä häviä kovin paljon Helsingillekään.

Vantaalaisilta vallanpitäjiltä, esimerkiksi vuosikymmeniä kaupunkia johtaneilta sosialidemokraateilta voi toki tiedustella vastausta siihen, miksei Vantaasta ole saatu kehitettyä riittävän houkuttelevaa. Samaa voi kysyä myös niiltä helsinkiläisiltä, jotka väkisin tuputtavat omaa liikenneratkaisuaan vieraaseen kuntaan ja peittelevät strategisia yhdyskuntasuunnittelun virheitään, joiden seurauksena Suomen pääkaupunki kuuluu muuttotappiokuntien joukkoon.
 
Kani sanoi:
Vantaalaisilta vallanpitäjiltä, esimerkiksi vuosikymmeniä kaupunkia johtaneilta sosialidemokraateilta voi toki tiedustella vastausta siihen, miksei Vantaasta ole saatu kehitettyä riittävän houkuttelevaa.
Vantaalla on rasitteena keskellä kaupunkia sijaitseva, valtion omistama suuri maa-alue, joka aiheuttaa meluhaittoja lähes koko kaupungin alueelle. Ei sillä houkutella varakkaita veronmaksajia, erilaisia yritysten lajittelukeskuksia ja keskusvarastoja kylläkin.

No, kyllähän siitä lentokentästä taitaa loppujen lopuksi enemmän hyötyä olla. Mutta sen verran hallitseva se Vantaan kartalla on, että varmasti vaikuttaa kaupungin houkuttelevuuteen.
 
Kani sanoi:
Vähiten tähän metrokeskusteluun kaipaisi juoksuhautoihin jumittunutta, asenteellista ivaa Espoosta, jolla on kenties ollut joissakin asioissa parempi tuuri kuin toisilla, mutta myös paljon rasitteita. Kaavoitus maksaa ja varsinkin sen toteuttaminen. Uudet asukkaat tuovat mukanaan myös menoja, varakkaatkin.
Siinä olet oikeassa että Espoo on muuttunut paljon sitten 1980-luvun (jota mun "ivailuni" koski). Asukkaita on tullut liki 100000 lisää eikä läheskään kaikilla ole kahta tai useampaa autoa/talous. Espoon ansioksi täytyy tunnustaa että se on pk-seudun kaupungeista ainoa joka kasvaa reippaasti yhä (n 4000/vuosi). Helsinki on täysin tukossa kaavoitustilanteensa kanssa, Vantaa rahaongelmiensa. Jos kaupungit yhdistettäisiin tai perustettaisiin yllikunnallinen seutuhallinto, niin koko kasvun ei tarvitisisi suuntautua Espooseen.

t. Rainer
 
Espoossa harkittua kehittämistä

Kyllä kai on pakko myöntää, että Espoossa on vain osattu pelata tätä pk-seudun kilpailupeliä. On ollut sekä hyviä tavoitteita että hyviä mahdollisuuksia käyttää naapureita ja valtiota hyväksi. Toiset tulevat siitä kateellisiksi ja asettuvat Espoota vastaan.

Espooseen on pyritty saamaan ja saatu reippaasti teollisuutta ja työpaikkoja. Liikenneasiat ovat olleet Espoolle helppoja, kun Espoon sisäiset liikenneväylät ovat "valtakunnallisesti merkittäviä" teitä, jotka maksaa valtio. Kaavoitus on ollut hyvin markkinavetoista. On tehty sitä, mikä menee kaupaksi, ei sosiaalista asuntotuotantoa. Tämä ei sido kaupungin varoja kuten sosiaalinen tuotanto, ja pitkällä ajalla tuottaa laadukasta eli hyvin veroja maksavia kaupunkilaisia. Tyhjää korpea on myös helppo kaavoittaa autokaupungiksi. Teille ja autoille on tilaa.

Jos nyt pysytään viestiketjun otsikossa eli länsimetrossa, voi arvioida sen kautta Helsingin kehitystä ja menestymisen mahdollisuuksia. Ensin tehdään lahjusten höystämin päätöksin sairaan kallis metro, sitten kaupungin omalla rahalla sosiaalista asuntotuotantoa metron varrelle, että metrolla olisi käyttäjiä. "Hyvä liikenneyhteys" ei kiinnosta yrityksiä, jotka pakenevat mieluummin kaupungin rajojen ulkopuolelle ilmaisiin metsiin - valtion kustantamien teiden varsille.

Helsinki maksoi metronsa itse, kun Espoo sai ilmaiseksi länsiväylän. Helsinki rakentaa asunnot itse, kun Espoossa aluerakentamissopimuksista kilpailevat grynderit. Helsinki maksaa sosiaalimenoja vähäosaisten elämästä vuokrataloissa, Espoo kerää hyvätuloisten veroja. Helsinki menettää yrityksiä ja niiden verotuloja, Espoo poimii tarjolla olevista yrityksistä parhaat päältä veroineen.

Ei ole vaikea arvata, kummalla menee paremmin. Mutta voiko tästä moittia Espoota? Voitto ei ole pelkästään kiinni siitä, että osaa voittaa, vaan myös siitä, että toiset osaavat hävitä.

Antero
 
Re: Espoossa harkittua kehittämistä

Antero Alku sanoi:
Ei ole vaikea arvata, kummalla menee paremmin. Mutta voiko tästä moittia Espoota? Voitto ei ole pelkästään kiinni siitä, että osaa voittaa, vaan myös siitä, että toiset osaavat hävitä.
Viime vuorokauden aikana on tapahtunut mm sellaista että Espoon kaupunki on päättänyt myydä jäljelläolevan osakekantansa energiayhtiö EON:stä Fortum Oyj:lle hintaan 346 milj €. Nyt ei Espoo voi enää väittää etteikö sillä olisi varaa rakentaa metro.

t. Rainer
 
Re: Espoossa harkittua kehittämistä

R.Silfverberg sanoi:
Viime vuorokauden aikana on tapahtunut mm sellaista että Espoon kaupunki on päättänyt myydä jäljelläolevan osakekantansa energiayhtiö EON:stä Fortum Oyj:lle hintaan 346 milj €. Nyt ei Espoo voi enää väittää etteikö sillä olisi varaa rakentaa metro.
Hesaria lukiessa arvailin, että kohta taatusti joku sanoo, että nythän Espoolla on rahaa metroon.

Sananlasku sanoo: Se viheltäen menee, joka laulaen tulee. Arvelen kuitenkin, että Espoo osaa käyttää myyntirahansa fiksummin. Onhan Espoolla kaavoitushankkeita, joiden toteuttaminen maksaa, mutta niistä on myös tuotta verotuloja tuottavina yrityksinä ja asukkaina. Eli ovat vähän niin kuin parempia rahankäyttökohteita.

Antero
 
Helsingin Sanomat sanoi:
Valtaosa espoolaisista kannattaa länsimetroa

Kolme neljännestä, 77 prosenttia, espoolaisista kannattaa länsimetron rakentamista Helsingin Sanomien tilaaman mielipidetiedustelun mukaan. Joka viides espoolainen on hanketta vastaan.
Aloitetaan faktalla: Poliittinen ilmapiiri on nyt suotuisa metrolle, ja kannatus on ollut koko ajan nousussa myös asukkaiden keskuudessa.

Sitten omia subjektiivisia arvioitani: Uskon, että metron kannatuksen nousu johtuu siitä, että Espoon kaupunkirakenne on ajan myötä muuttunut. Espoo ei enää ole Helsingin autoilulähiö, vaan täällä asuu myös oikeita city-ihmisiä, jotka arvostavat joukkoliikennepalveluja. Lisäksi Helsingin keskustan ahtaus lienee selvinnyt jo autoilijoillekin. Espoolaiset tunnustavat, että asuvat yhteisellä pääkaupunkiseudulla, jolla kuntien väliset liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Väylä Helsinkiin lisää espoolaisten hyvinvointia ja pelko "itähelsinkiläistymisestä" on hälvennyt.

Metron palvelutasoa arvostellaan, mutta sillä on yksi tärkeä ominaisuus: uskomaton käytön yksinkertaisuus. Jokainen osaa käyttää metroa, tietää mihin se menee, eikä aikatauluja tarvitse tutkia. On helppoa opetella yksi liikenneväline, joka hoitaa lähes kaiken liikennetarpeen.

Pitkään rakennetun brändin vaikutusta ei saa aliarvioida. Siksi metro on varmasti suosittu "tavallisen kansan" keskuudessa: jokainen tietää millaisesta laitteesta on kysymys ja jokainen tietää, miten sitä käytetään. Myös tapa-autoilija saattaa ajatella, ettei käyttäisi metroa, mutta jos hänelle syystä tai toisesta tulisi tarve käyttää joukkoliikennevälinettä, hän mieluummin ottaisi metron kuin bussin, tai ajatella myös muun perheensä menemisiä.

Mielestäni nykyisessä poliittisessa tilanteessa Länsimetro on tärkeää saada rakennettua ensi tilassa. Voidaan kiistellä vaikka maailman tappiin siitä, onko se paras ratkaisu vai ei, mutta siinä voittaja ei ole joukkoliikenne vaan autopuolue. On hyvä, että kyseenalaistetaan joukkoliikennehankkeiden hyötyjä, mutta joskus on tunnustettava, että joillekin hankkeille on poliittinen tilaus ja toisille ei. Kevyt raideliikenne on saanut jalansijaa pääkaupunkiseudulla (siis suunnittelussa), ja olen itsekin varmasti innokkaiden raide-Jokerin kannattajien joukossa kunhan sen suunnitelmat etenevät. Mutta Länsimetron saaminen kevyille raiteille on silti käärmeen työntämistä pyssyyn. Voidaan siis valita, että viivytetään Länsimetroa vielä kymmenen lisävuotta, eikä siltikään saada siitä pikaraitiotietä, tai voidaan rakentaa se nyt ja saada tulevaisuudessa myös muita hankkeita prioriteettilistalle.

Täällä muistaakseni on joskus väitetty (taisi olla Alku), että Länsimetroon käytettävät rahat olisivat ikuisesti hukattuja. Mielestäni asia ei ole ollenkaan niin. Länsimetro ensinnäkin tuottaa kustannuksensa takaisin myös liiketaloudellisesti riittävän ajan kuluttua, joten loppujen lopuksi olemme paremmassa tilanteessa sen kanssa kuin ilman sitä (vaikka jokin toinen ratkaisu olisikin parempi).

Ennen kaikkea Länsimetron rakentamispäätös olisi suuri askel pääkaupunkiseudun yhteiselle liikennepolitiikalle sekä halukkuudelle rahoittaa yleensäkin joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Uskon, että Länsimetron rakentamisen jälkeen on paljon helpompaa lähteä ajamaan muita investointeja. Joukkoliikenteen kokonaisinvestoinnit eivät ole mikään kiveen hakattu summa: sitä voidaan myös kasvattaa kun osoitetaan aikaisempien hankkeiden kannattavuus ja hyödyt. Poliittinen kompromissi nyt voi pitkällä tähtäimellä olla hyvä sijoitus. Väitän, että valmis Länsimetro antaa varmasti enemmän aseita joukkoliikenteelle kuin autoliikenteelle investointirahoista taisteltaessa tulevaisuudessa.
 
Ensimmäistä kertaa nyt tutustuin koko länsimetrohankkeeseen.
Pisti vain silmään tuo Otaniemen mutka.
Olisiko järkevämpää laittaa Tapiolasta suoraan Koivusaareen ja Koivusaaresta haara Otaniemeen. Tällöinhän linjat voisi jakaa, Vuosaari-Matinkylä, Mellunmäki-Otaniemi-(???).
 
HS:n gallup

HS:n artikkelissa oli rehellisesti kerrottu, mitä oli kysytty ja mihin siis vastattu. Kysymys oli yksinkertainen ja muotoiltu siten, että siihen saatiin vastaukseksi se, mikä haluttiin. Kysymys oli saman tapainen, kuin olisi kysytty, haluatko mieluummin Mersun vai Toyotan.

Tällä ei valitettavasti ole mitään merkitystä sille, miten tätäkin "totuutta" tullaan käyttämään. Tästä eteenpäin julistetaan, että kaikkihan haluavat ehdoitta metron, vaikkei asia niin olekaan. Seuraava ongelma on vain keksiä, mistä saadaan se 435 miljoonaa euroa ilman, että kukaan huomaa, mistä kaikesta muusta luovutaan ja mikä kaikki muu kehittyy huonommin.

Galluppi on poliittista manipulointia, joka tukee tiettyjen tahojen etuja. Poliittinen manipulointi ei muuta metroon perustuvaa liityntäliikennejärjestelmää paremmaksi kuin edes nykyistä bussimetroa tai tee vaihdotonta kevyttä raideliikennettä huonommaksi kuin bussit tai liityntäliikennemetro. Sen vuoksi tämän gallupin jälkeen ei ole mitään suurempaa syytä rakentaa länsimetroa kuin viime marraskuussakaan.

Länsimetron rakentaminen raskasmetrona ja liityntäliikenteenä tulisi olemaan joukkoliikenteen kehittämiselle samanlainen jarru kuin on ollut itämetronkin tekeminen. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että hanke on niin kallis, ettei sen jälkeen jää rahaa mihinkään muuhun. Juuri sen vuoksi raskasta liityntäliikennemetroa ei pidä rakentaa. Ensinnä sen kustantamiseen ei ylipäätään ole rahaa. Toiseksi se raha, joka kunnilla olisi joukkoliikenteen kehittämiseen, tuottaisi paljon enemmän kuin länsimetro käytettynä halvempiin kohteisiin kuten Raidejokeriin, Helsingin raitioverkon laajentamiseen sekä muihin seudullisiin hankkeisiin, joilla nostetaan joukkoliikenteen palvelutasoa toisin kuin seudun parhaiten toimivan bussiliikenteen korvaamisella kalliimmalla ratkaisulla.

Tällaiset gallupit tulee jättää omaan arvottomuuteensa, eikä perustella niillä sitä, että päätöksiä tehdään tietämättöminä ja asioihin perehtymättä. Juuri siihen tälläkin gallupilla pyritään, koska gallupin tilaajat tietävät, että tiedon lisääntyminen muuttaisi myös yleisen mielipiteen. Näin kävi Tukholmassa Tvärbanan kanssa, ja näin tulee käymään pk-seudullakin heti, kun ensimmäinen nykyaikainen raitiotie saadaan käyttöön. Juuri siksi päätöstä siitä, millä tekniikalla "länsimetro" tehdään ei pidä missään tapauksessa tehdä ennen kuin on rakennettu esimerkiksi Jokeri, Viikin ja Malmin raitiotie tai Kruunuvuorenrannan raitiotie.

Antero
 
KMT sanoi:
Ensimmäistä kertaa nyt tutustuin koko länsimetrohankkeeseen.
Pisti vain silmään tuo Otaniemen mutka.
Olisiko järkevämpää laittaa Tapiolasta suoraan Koivusaareen ja Koivusaaresta haara Otaniemeen. Tällöinhän linjat voisi jakaa, Vuosaari-Matinkylä, Mellunmäki-Otaniemi-(???).
Tietenkin olisi, ja se Otaniemen haara voisi jatkua Leppävaaraan ja sieltä edelleen Jokerin reittiä.

Mutta kun tällainen ei ole mahdollista HKL:n metron nykyisellä jäykällä ja kalliilla tekniikalla. Toisin kuin raitiotiellä tai muulla kevyellä raideliikenteellä, metrolla voi käytännössä olla vain yksi raide Etelä-Espoon 100.000 asukkaan alueella. Ja kysymys on sitten vain sen valitsemisesta, mitkä ovat ne harvat alueet, joilla metro on kävelyetäsiyydellä muiden alueiden jäädessä nykyisiä bussiyhteyksiä huonomman liityntäliikenteen varaan.

Antero
 
Elmo Allen sanoi:
Metron palvelutasoa arvostellaan, mutta sillä on yksi tärkeä ominaisuus: uskomaton käytön yksinkertaisuus. Jokainen osaa käyttää metroa, tietää mihin se menee, eikä aikatauluja tarvitse tutkia. On helppoa opetella yksi liikenneväline, joka hoitaa lähes kaiken liikennetarpeen. Myös tapa-autoilija saattaa ajatella, ettei käyttäisi metroa, mutta jos hänelle syystä tai toisesta tulisi tarve käyttää joukkoliikennevälinettä, hän mieluummin ottaisi metron kuin bussin.
En voi olla puuttumatta tähän kommenttiin. Kun puhuu metron käytön yksinkertaisuudesta, kannattaisi huomioida että vain Keilaniemessä, Otaniemessä, Tapiolan keskuksessa, Niittymaalla ja Isossa Omenassa voisi käyttää vain metroa.

Esimerkiksi Itä-Länsi-ja-Pohjois-Tapiolassa, Westendissä, Haukilahdessa, Olarissa, Matinkylän kerrostaloalueella, Iivisniemessä, Soukassa ja Kivenlahdessa sekä tulevassa Suurpellossa joutuisi ensin kulkemaan liityntäbussilla ja sitten metrolla ja päinvastoin sama homma.

Jos asia hoidetaan Itämetron tasoisesti (ei opastuksia bussilaitureille, ei aikataulun synkronointia, ei yli laiturin vaihtoja) on varmaa, että ainakin edellämainittujen alueiden asukkaille joukkoliikenteen käyttö tulee nykyistä hankalammaksi.
 
Takaisin
Ylös