Linjastoideointia

Sitten pitää sanoa, että haluaa HSL:n tekevän U-sopimuksen linjaa X liikennöivien yritysten kanssa. Emme osaa lukea ajatuksiasi. Yleensä linjan perustamisella ei tarkoiteta sitä, että olemassa oleva linja muutetaan U-linjaksi.

Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että "766" voisi olla U-linja. Aikoinaan jossain linjastosuunnitelmassa vastattiin ehdotuksiin, että linjaa ei muuteta U-linjaksi, koska linjan varrella HSL-alueella olisi liian vähän kysyntää, mutta luulisi esimerkiksi 130 paikan avovankilan tuottavan kysyntää.
Onko nykyään olemassa linjaa Helsingistä Hämeenlinnanväylän kautta Hyvinkäälle? Matkahuollon reittioppaassa on numeroimaton linja, joka kulkee Hämeenlinnanväylää aina Hyvinkään eteläiseen liittymään asti, jonka jälkeen poikkeaa Noppoon ja siitä edelleen Hyvinkäälle. Ainakin joskus sen numerona oli 485Z, ja oli myös linja 485, joka poikkesi Hämeenlinnanväylältä jo Klaukkalan liittymästä. Nämä linjat voisi tuoda takaisin, ja 766 olisi 485:n vastine Lahdenväylällä. 766Z kulkisi Lahdenväylää aina Mäntsälän liittymään asti, jonka jälkeen vain lyhyt reitti Vanhaa Lahdentietä linja-autoasemalle. Myös Porvoonväylän U-linja voisi kulkea moottoritietä aina Porvoon Harabackan liittymään asti.
 
Onko nykyään olemassa linjaa Helsingistä Hämeenlinnanväylän kautta Hyvinkäälle? Matkahuollon reittioppaassa on numeroimaton linja, joka kulkee Hämeenlinnanväylää aina Hyvinkään eteläiseen liittymään asti, jonka jälkeen poikkeaa Noppoon ja siitä edelleen Hyvinkäälle. Ainakin joskus sen numerona oli 485Z, ja oli myös linja 485, joka poikkesi Hämeenlinnanväylältä jo Klaukkalan liittymästä. Nämä linjat voisi tuoda takaisin, ja 766 olisi 485:n vastine Lahdenväylällä. 766Z kulkisi Lahdenväylää aina Mäntsälän liittymään asti, jonka jälkeen vain lyhyt reitti Vanhaa Lahdentietä linja-autoasemalle. Myös Porvoonväylän U-linja voisi kulkea moottoritietä aina Porvoon Harabackan liittymään asti.
Nuo entiset U485 linjat ovat edelleen olemassa, mutta Ventoniemi aikoinaan irtautui U-sopimuksesta- Nyt ovat ELY-liikennettä ja operaattorina Lehtimäen Liikenne. Samoin Korsisaarella on liikennettä Nurmijärven, Rajamäen ja Noppon kautta Hyvinkäälle, mutta U-linjat päättyvät Rajamäelle.
 
Hyvä idea olisi perustaa uusia reittivenelinjoja pääkaupunkiseudulle. Sopivia reittejä voisivat olla:
- Jollas-Kallahdenniemi
- Villinki - Kallahdenniemi
- Kruunuvuorenranta-Vallisaari
- Herttoniemi - Arabianranta
- Nuottaniemi - Suvisaaristo
- Lauttasaari - Westend

Nämä linjat olisivat HSL:n tilaamaa liikennettä ja niillä kävisi HSL:n liput. Niillä olisi myös oma numero. Vastaavaa on esim. Tukholmassa ja Oslossa.

Lisäksi voisi rakentaa bussiuria metsän tai pellon läpi alueille, joiden välillä ei pääse kulkemaan millään välineellä yhteyden puuttumisen takia. Tällainen on esimerkiksi Torpparinmäki - Tammisto.
 
Hyvä idea olisi perustaa uusia reittivenelinjoja pääkaupunkiseudulle. Sopivia reittejä voisivat olla:
- Jollas-Kallahdenniemi
- Villinki - Kallahdenniemi
- Kruunuvuorenranta-Vallisaari
- Herttoniemi - Arabianranta
- Nuottaniemi - Suvisaaristo
- Lauttasaari - Westend
Järkevä reittiliikenne vesiteitse vaatii sopivat kohteet (asutusta, työpaikkoja jne.) kumpaankin päähän, joiden välillä kulkeminen kestää pidempään tai on vaikeampaa muilla liikennemuodoilla. Liikenteen määrä on siltä osin tärkeä, että vuoroväli saisi olla enintään 15-20min lautan ollakseen houkutteleva. Noista Jollas–Kallahdenniemi, Herttoniemi–Arabianranta, Nuottaniemi–Suvisaaristo ja Lauttasaari–Westend kaatuvat noihin kriteereihin. Vallisaaren ja Villingin liikenne ei sen sijaan kuulu HSL:n palveluvelvoitteeseen.

Foorumilla on aiemminkin keskusteltu lauttaliikenteestä HSL-alueella ja ainoa reitti, joka on otettu melko tosissaan on Vattuniemi–Jätkäsaari–Hernesaari -reitti, jonka jokaisella pysähdyspaikalla olisi tulevaisuudessa melko paljon kohteita. Etäisyyttä pysähdysten välillä olisi vesiteitse myös merkittävästi vähemmän kuin maateitse, jolloin hieman kauempana lauttarannasta sijaitsevat kohteet voisivat myös olla kätevimmin saavutettuja lautalla. Tuokin on kuitenkin erittäin spekulatiivinen.
 
Järkevä reittiliikenne vesiteitse vaatii sopivat kohteet (asutusta, työpaikkoja jne.) kumpaankin päähän, joiden välillä kulkeminen kestää pidempään tai on vaikeampaa muilla liikennemuodoilla. Liikenteen määrä on siltä osin tärkeä, että vuoroväli saisi olla enintään 15-20min lautan ollakseen houkutteleva. Noista Jollas–Kallahdenniemi, Herttoniemi–Arabianranta, Nuottaniemi–Suvisaaristo ja Lauttasaari–Westend kaatuvat noihin kriteereihin. Vallisaaren ja Villingin liikenne ei sen sijaan kuulu HSL:n palveluvelvoitteeseen.

Foorumilla on aiemminkin keskusteltu lauttaliikenteestä HSL-alueella ja ainoa reitti, joka on otettu melko tosissaan on Vattuniemi–Jätkäsaari–Hernesaari -reitti, jonka jokaisella pysähdyspaikalla olisi tulevaisuudessa melko paljon kohteita. Etäisyyttä pysähdysten välillä olisi vesiteitse myös merkittävästi vähemmän kuin maateitse, jolloin hieman kauempana lauttarannasta sijaitsevat kohteet voisivat myös olla kätevimmin saavutettuja lautalla. Tuokin on kuitenkin erittäin spekulatiivinen.
Ehkä Helsingin ja Espoon edustalle voisi rakentaa muutaman tekosaaren laajentamalla jo olemassa olevia saaria. Saarilla olisi asutusta ja niille kulkisi mantereelta lauttayhteydet. Lautat voisivat kulkea myös viikonloppuisin, ja ruuhka-aikaan jopa 15 minuutin vuorovälillä.
 
Laajempaa asutusta ehdotettiin Melkkiin edellisessä yleiskaavassa, mutta se kumottiin KHO:ssa maakuntakaavan vastaisena. Vaikka tuollainen ongelma on mahdollista ratkaista seuraavan maakuntakaavan yhteydessä, melko luonnontilaisiin saariin koskeminen varmasti johtaisi oikeudenkäynteihin eikä todennäköisesti muutenkaan olisi erityisen suosittua. Syy tähän on pitkälti rakentamisen laajuus, jota joukkoliikenne vaatii. Alunperin yleiskaavassa oli osoitettu asumista noin puolelle Melkin pinta-alasta (Melkin olessa yksi Helsingin suurimmista saarista). Pienkerrostalovaltainen korttelirakenne olisi todennäköisesti riittänyt lauttaliikenteelle, mutta townhouse-valtaisempi korttelirakenne tuskin olisi; tai näin ainakin yleiskaavassa arvioitiin. Nykyisten saarien laajentaminen täyttömaalla olisi kallista eikä se suoraan sanoen ole yhtään paremmaksi ainakaan meriluonnolle. Samat ongelmat siis tulisivat vastaan siinäkin.
 
Ehkä Helsingin ja Espoon edustalle voisi rakentaa muutaman tekosaaren laajentamalla jo olemassa olevia saaria. Saarilla olisi asutusta ja niille kulkisi mantereelta lauttayhteydet. Lautat voisivat kulkea myös viikonloppuisin, ja ruuhka-aikaan jopa 15 minuutin vuorovälillä.
Tämä on mielestäni melkoisen kauhistuttava ehdotus. Espoon ja Helsingin lähisaaristo tulisi jatkossakin suojella massiiviselta lisärakentamiselta ja vaalia saaristoluontoa- sekä miljöötä. Samaten muitakin viheralueita tulee vaalia rakentamiselta niin pitkälle kuin mahdollista. Joutomaata ja jo valmiiksi yhdyskuntarakennettua entistä teollisuusaluetta Espoosta kyllä löytyy täysennysrakentamiseen. Mutta saaristo on ainutlaatuista, jotain mikä tekee Espoosta Espoon.
 
Lisäksi voisi rakentaa bussiuria metsän tai pellon läpi alueille, joiden välillä ei pääse kulkemaan millään välineellä yhteyden puuttumisen takia. Tällainen on esimerkiksi Torpparinmäki - Tammisto.
Mutta miksi, ainoa järkevä syy on kaupan kasvatus, en oikein usko että töissä käydään tuolta siellä... Ja kahdella bussilla sinne pääsee vaihdolla jo nyt ihan hyvin tai pyörällä 10 minuutissa....
 
Tämä on mielestäni melkoisen kauhistuttava ehdotus. Espoon ja Helsingin lähisaaristo tulisi jatkossakin suojella massiiviselta lisärakentamiselta ja vaalia saaristoluontoa- sekä miljöötä. Samaten muitakin viheralueita tulee vaalia rakentamiselta niin pitkälle kuin mahdollista. Joutomaata ja jo valmiiksi yhdyskuntarakennettua entistä teollisuusaluetta Espoosta kyllä löytyy täysennysrakentamiseen. Mutta saaristo on ainutlaatuista, jotain mikä tekee Espoosta Espoon.
Merellisyyttä siis vaalitaan parhaiten asuttamalla kuntalaiset mahdollisimman kauas merestä. Merellisyys ei heille kuulu.
 
Takaisin
Ylös