Lipunmyynnin ja tariffijärjestelmän muutokset 2021

Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Riiassa on myös paljon lippuautomaatteja eikä niistä luopuminen ole suunnitteilla. HSL taas aikoo luopua lippuautomaateista. Jos turisti osaa englantia huonosti, hänen on helpompi ostaa lippu automaatista kuin kioskilta. Ja jos hän sattuu tarvitsemaan lipun sellaiseen aikaan, että lähimmät kioskit eivät ole auki, automaatti olisi ainut vaihtoehto.

Tästä olen samaa mieltä. En tiedä mihin perustuu lippuautomaateista luopumisen idea(tai luin sen ajatuksen jostain mutta nyt en muista). Itse käytän automaattia asemilla HSL-kortin lataamiseen usein, eikä niiden luokse yleensä tarvitse jonottaa.
 
Olen kai Danielin hengenheimolainen. itsellenikin on vuosien kuluessa kertynyt ulkomaisia matkakortteja. Parhaimmillaan hiille saa ladattua jopa useamman päivän matkailijalipun tai tarvittavan määrän arvoa.
Sain hankittua Tampereen kortin viime kesänä, ihan vahingossa. Rautatieaseman R-kioski ei teknisen ongelman takia voinut myydä minulle matkailijalippua, niinmpä paikallinen ystäväni ehdotti että mennään Nyssen lippumyymälään jos he voivat auttaa. Ystävällinen virkailija kysyi että käynkö Tampereella useamman kerran vuodessa ja sitten hän totesi että matkasortti on kilpailukykyinen vaihtoehto... Ostin matkakortin ja jo kesän lopulla olin säästänyt kertalippujen hinnassa korttimaksun verran. En tiedä vaikuttiko paikallisen ystäväni yllä ollut Visit Tampereen oppaan työasu palveluun....
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Nettiostamista odotettiin ja lopulta se tuli. Ei tarvitse edes R-kioskilla jonottaa lataamisen kanssa. Mitäs mieltä ovat foorumimme ammattikuljettajat nykyisestä systeemistä ? Onko siinä jotain puutteita ?

Mä kun ajelen pääsääntöisesti täällä Sipoon suunnilla niin sanon että on puutteita. Lipun ostaminen on hyvin hankalaa. Ennen lipunmyynnin lopettamispäätöstä kertalippuja sai joka lähdöllä myydä. Hidasta se oli ainoastaan HSL:n hitaan laitteen takia. Pusatecilla sai myytyä parikin ELY-lippua samaan aikaan kuin myit viereisellä laitteella yhden HSL-lipun. Sipoossa lipunostopaikkoja ei ole kuin Nikkilässä ja Söderkullassa. Kaikkialta muualta tulevat ovat oman onnensa nojassa. Käytännössä tämä meinaa sitä että matkustaja päästetään kyytiin ilmaiseksi, kun ei harvoin menevän bussin kyydistä viitti pois kyydistäkään jättää. Inhimillisyyttä & maalaisjärkeä.

Käteismaksuhan tulee jatkumaan ELY-linjoilla heti kun korona helpottaa (HSL-linjat 787-788, 986-989), joka on mielestäni erinomainen päätös kun etenkin ELY-puolella (Pornainen, Porvoo, Järvenpää) on homma vielä vaikeampi kuin Sipoon HSL-alueella. Siinä tuleekin mielenkiintoisia tilanteita kun Rautatientorilta nousee 2 matkustajaa kyytiin: toinen menee HSL-alueelle ja toinen seuraavalle pysäkille rajan toiselle puolelle. Toinen pistetään pihalle kun hänen matkalle ei lippua saa, mutta 500m pidemmälle menevä voikin ostaa autosta lipun.

Niin ja tuo nettilataus... On se kumma kun sitä saatiin odottaa Tampereen ja Turun jälkijunassa vuosia ja sitten kun se saatiin vihdoin niin siitä tehty niin hemmetin hidas systeemi... Tietojen siirto kortinlukijalla kestää ihan liian pitkään. Ja vielä kun matkustajat eivät ohjeita lue, eli PIDÄ KORTTI LUKIJASSA kunnes siirto on valmis. Aletaan ihmettelemään et mitä se kone nyt touhuaa, otetaan kortti pois, odotetaan virheilmoitusta, laitetaan uudestaan ja taas ihmetellään sekä revitään kortti pois kesken latauksen yms. En voi kyllä sanoa et HSL yrittäisi tehdä joukkoliikenteellä matkustamisesta helppoa.
 
Viimeksi, kun kävin Tampereella, maksoin yksinkertaisesti luottokortilla: lähimaksuominaisuus toimii. (Entisenä tamperelaisena mulla tietenkin on Nysse-matkakortti ja taitaa olla arvoakin, mutta sopii arvata, muistaako sen aina ottaa reissuun mukaan, varsinkin, jos pienessä kiireessä matkustaa, eikä Tampereella ole tarkoitus kuin vain käydä tapaamassa vaikkapa vanhempia tai jotain vastaavaa.) Käytössä taitaa peräti olla jonkinlainen ratikkalippu tällä tapaa, sillä matka suuntaansa maksoi tasan euron. Oletan, että Tampereella melko pikaiseen lähimaksuominaisuus tulee koko järjestelmään. Satunnaisen käyttäjän kannalta hyvä ratkaisu, varsinkin, jos toteutus on samanlainen kuin Tukholmassa tai Lontoossa, missä järjestelmä luo lähimaksulla maksettaessa kyseiseen korttiin liitetyn väliaikaisen asiakkuuden, jonka avulla ostettu lippu muuttuu enemmän matkustettaessa päivä- tai viikkolipuksi. (Periaatteessa kait kuukausilipuksikin, mutta siinä tapauksessa näitä väliaikaisia asiakkuuksia pitäisi pitää järjestelmässä melko pitkään.) Olen joskus myös kuullut esitelmän, näihin liittyvistä taustajärjestelmistä: jotenkin tietoturva-asiaa oli mietitty, eikä nämä asiakkuudet kytkeydy mihinkään muihin tietoihin, kuin johonkin kortin tunnisteseen ja sen aikaa, kun asiakkus on olemassa, kertyy tietenkin tiedot ostoista ja sitä kautta myös jollain tarkkuudella matkoista. Mutta en jaksa enää muistaa, miten asia meni. Joka tapauksessa Tampereella, jos ymmärsin asian oikein, lähimaksu käy vain raitiovaunussa ja siitä syntyy edulinen raitiovaunulippu, joka on tunnin voimassa, mutta vain raitiovaunuissa. Oletan, että tämä muuttuu tavalliseksi vyöhykelipuksi heti, kun bussien leimauslaitteisiin on päivitetty lähimaksuominaisuudet.

Jos käteismaksua halutaan pitää valikoimassa, yksi mahdollisuus on maksu kolikoilla automaattiin tai kuljettajalle ilman vaihtorahaa. Siis lipun saa, jos maksaa tasarahan tai enemmän, miten sattuu kolikoita tai miksei seteleitäkin olemaan mukana. Tämä nopeuttaa rahastusta kummasti ja kolikoita käyttäessä asiakas voi itse syöttää kolikot laitteeseen, joka kykenee tunnistamaan rahasumman. Tällaista kuljettajarahastusta olen nähnyt Tsekeissä, Marianske Lasny, joskin kymmenisen vuotta sitten, ja myös Wienissä muistan nähneeni tällä periaatteella toimia automaatteja raitiovaunuissa. Jos tarkoitus on vain mahdollistaa edes jotenkin maksu käteisellä ja ilman ennakkoon ostamista, niin tällainen järjestelmä täyttää tämän tarpeen ja uskoakseni melko edullisesti. Rahan käsittelyssä on aina oma työnsä, mutta tuskin kovin suuri, jos kyse on vain bussissa/raitiovaunussa kuljettajan vieressä olevasta säiliöstä, mikä tyhjennetään illalla.

Käteisen käyttäjille toimiva ja joukkoliikenneviranomaiselle kohtuullisen edullinen tapa on kait riittävä määrä lippuautomaatteja, joissa käteinen käy, ja mahdollisuus ostaa pahvisia lippuja ennakkoon kioskeilta, kaupoista jne. Tietysi ongelma on, että eniten järjestelyä tarvitsee satunnaiset käyttäjät, joille ei ostomahdollisuuksista tiedottaminen ole ollenkaan helppoa. Paikalliset tietenkin oppivat järjestelyt, mutta he taas toisaalta kaipaavat vähiten näitä mahdollisuuksia. Joskin kaipa on jonkinlainen standardi, että joukkoliikennelippuja saa kioskeilta siinä missä vaikka postimerkkejä, eli turisti varmaan melko helposti keksii kysyä niitä juuri kioskista. Itse ainakin kysyisin, sillä luultavasti kioskilla osattaisiin ainakin neuvoa asiassa. Riittävän vahva brändäys auttaa: joukkoliikenteen logon pitää näkyä riittävän hyvin vaunuissa ja pysäkeillä, jotta satunnainen käyttäjä hoksaa sen ja huomaa myös bongata saman logon kioskin tai kaupan ikkunasta.

P. S. Salomaa taisi mainita rahastajista. Mielestäni ihan oikein on huomata, että koko touhu sujuisi paljon vaivattomammin, jos olisi kuljettaja ja rahastaja erikseen. Ja näinhän perinteisesti on ollut ja olisi varmaan vieläkin, jos ihmisten työtuntien hinnat eivät olisi nousseet ajan kanssa. Moni muukin vastaava avustava työ on hävinnyt, mikä ihan yleisesti ottaen on hyvä: jos rahastajien käyttö olisi yhä järkevää, meillä pitäisi olla jokseenkin alhaiset palkat näistä töistä. Lippuautomaatti/rahastuslaite vaunussa tavallaan korvaa rahastajan. Tulipa mieleen, että aikanaan kiskobussilla kuljin Tsekeistä Saksaan rajan yli: Tsekin puolella mukana oli konduktööri, mutta hän jäi rajalla pois, Saksan puolella taas käynnistyi vaunun eteisessä oleva lippuautomaatti.
 
Käytössä taitaa peräti olla jonkinlainen ratikkalippu tällä tapaa, sillä matka suuntaansa maksoi tasan euron..

No ei ole, vaan joulukuun ajan viikonloppuisin ja joulun välipäivinä oli mahdollisuus matkustaa hieman huokeammalla, käytänössä siis alkaen euron.

Mut kovin täällä ollut turhaa vääntöä tästä nykytilasta ja tulevaisuudesta. QR-koodi on hyvä sillon kun on yhteys taustajärjestelmään. Sitä on turha alkaa väärentelemään, mitä taas HSL-alueella on tapahtunu mobiililippujen kanssa.
 
No ei ole, vaan joulukuun ajan viikonloppuisin ja joulun välipäivinä oli mahdollisuus matkustaa hieman huokeammalla, käytänössä siis alkaen euron.

Mut kovin täällä ollut turhaa vääntöä tästä nykytilasta ja tulevaisuudesta. QR-koodi on hyvä sillon kun on yhteys taustajärjestelmään. Sitä on turha alkaa väärentelemään, mitä taas HSL-alueella on tapahtunu mobiililippujen kanssa.

Ilman vääntämistä tiivistäisin: oma veikkaukseni on, että lähitulevaisuuden strandardina tulee olemaan QR-koodiin pohjaavat tuotteet (joita voi tosiaan vaikka tulostaa, ei ole pakko olla älypuhelinta mukana) ja lähimaksu, mahdollisesti täydentyen perinteisillä matkakorteilla, missä järjetelmä on valmiina ja myös (turistiystävällisillä, myös käteisellä ostettavissa olevilla) etäluettavilla pahvilipuilla. Eli teknisesti kaksi tapaa validoita ja tarkistaa lippu. Tai sanotaan näin, että ainakin toivon tätä, sillä tässä on lopultakin aika hyvä helposti käytettävä kombo sopien hyvinkin monenlaisessa tilanteessa olevan matkustajan tarpeisiin. Pieni pelko on itsellä, että operaattorit yrittävät ajaa käyttäjiä operaattoreiden älypuhelinappien käyttäjiksi myös tekemällä vaihtoehtoiset tavat maksaa hieman hankaliksi.
 
Jos käteismaksua halutaan pitää valikoimassa, yksi mahdollisuus on maksu kolikoilla automaattiin tai kuljettajalle ilman vaihtorahaa. Siis lipun saa, jos maksaa tasarahan tai enemmän, miten sattuu kolikoita tai miksei seteleitäkin olemaan mukana. Tämä nopeuttaa rahastusta kummasti ja kolikoita käyttäessä asiakas voi itse syöttää kolikot laitteeseen, joka kykenee tunnistamaan rahasumman. Tällaista kuljettajarahastusta olen nähnyt Tsekeissä, Marianske Lasny, joskin kymmenisen vuotta sitten, ja myös Wienissä muistan nähneeni tällä periaatteella toimia automaatteja raitiovaunuissa. Jos tarkoitus on vain mahdollistaa edes jotenkin maksu käteisellä ja ilman ennakkoon ostamista, niin tällainen järjestelmä täyttää tämän tarpeen ja uskoakseni melko edullisesti. Rahan käsittelyssä on aina oma työnsä, mutta tuskin kovin suuri, jos kyse on vain bussissa/raitiovaunussa kuljettajan vieressä olevasta säiliöstä, mikä tyhjennetään illalla.

Käteisen käyttäjille toimiva ja joukkoliikenneviranomaiselle kohtuullisen edullinen tapa on kait riittävä määrä lippuautomaatteja, joissa käteinen käy, ja mahdollisuus ostaa pahvisia lippuja ennakkoon kioskeilta, kaupoista jne. Tietysi ongelma on, että eniten järjestelyä tarvitsee satunnaiset käyttäjät, joille ei ostomahdollisuuksista tiedottaminen ole ollenkaan helppoa. Paikalliset tietenkin oppivat järjestelyt, mutta he taas toisaalta kaipaavat vähiten näitä mahdollisuuksia. Joskin kaipa on jonkinlainen standardi, että joukkoliikennelippuja saa kioskeilta siinä missä vaikka postimerkkejä, eli turisti varmaan melko helposti keksii kysyä niitä juuri kioskista. Itse ainakin kysyisin, sillä luultavasti kioskilla osattaisiin ainakin neuvoa asiassa. Riittävän vahva brändäys auttaa: joukkoliikenteen logon pitää näkyä riittävän hyvin vaunuissa ja pysäkeillä, jotta satunnainen käyttäjä hoksaa sen ja huomaa myös bongata saman logon kioskin tai kaupan ikkunasta.

P. S. Salomaa taisi mainita rahastajista. Mielestäni ihan oikein on huomata, että koko touhu sujuisi paljon vaivattomammin, jos olisi kuljettaja ja rahastaja erikseen. Ja näinhän perinteisesti on ollut ja olisi varmaan vieläkin, jos ihmisten työtuntien hinnat eivät olisi nousseet ajan kanssa. Moni muukin vastaava avustava työ on hävinnyt, mikä ihan yleisesti ottaen on hyvä: jos rahastajien käyttö olisi yhä järkevää, meillä pitäisi olla jokseenkin alhaiset palkat näistä töistä. Lippuautomaatti/rahastuslaite vaunussa tavallaan korvaa rahastajan. Tulipa mieleen, että aikanaan kiskobussilla kuljin Tsekeistä Saksaan rajan yli: Tsekin puolella mukana oli konduktööri, mutta hän jäi rajalla pois, Saksan puolella taas käynnistyi vaunun eteisessä oleva lippuautomaatti.

Venäjällä oli ainakin minun lapsuudessa joka bussissa rahastaja. En tiedä onko enää.

Suomessa käteismaksusta päättävät yleensä ne ihmiset, jotka tahallaan aiheuttavat kiusaa ihmisille. Tampereella bussilippu kuskilta maksaa 3,50, kysyn minkä takia?

Eikö olisi kaikille helpompaa, että asiakas antaisi 3,00 eli vaikka kolme euron kolikkoa ja se olisi siinä. Samoin esim. vitosen setelistä kaksi kolikkoa olisi helppo antaa. Tuo lipun myyntihinta 3,50 eli vielä kymmensenttisilläkin pitää pelata on yksinkertaisesti typerää ja hidastaa matka-aikaa. Se ei hidasta, jos annat kolikoita kolmen euron edestä, 2e ja 1e. Ne viisisenttisillä maksavat sitten asia erikseen. Toki Nysse ottaisi silloin paljon ja takkiin, kun lippuja ei voisi korottaa.

Korotus olisi aina euron kohdalla, mutta mielestäni käteislippu on nykyäänkin kolmen euron arvoinen. Jos ei ole, voi veloittaa neljällä eurolla.

Tamperelaiset päättäjät ovat juuri niin kykeneviä että enemmin poistavat koko käteisen kuin tekevät sen maksamisesta paljon vaivattomampaa kaikille, jotka sitä syystä tai toisesta vielä käyttävät busseissa.
 
Onko se nyt sitten HSL-alueella lipunosto helppoa vai vaikeata. Jos ensin katsotaan Pääkaupunkiseutua.
Lipun voi ostaa:
R-kioskista
Alepasta
S-Marketeista
K-Kaupoista
Netistä
Automaateista
Joidenkin kirjastojen infopisteistä
HSL-palvelupisteistä

Ja kohta pankkikortin lähimaksulla

Olen joukkoliikenteen vakiokäyttäjä ja minulle ainakin riittää nuo. Onko vaikea löytää tai valita noista joku ?
 
Olen joukkoliikenteen vakiokäyttäjä ja minulle ainakin riittää nuo.

Tämähän se kertoo kaiken. Olisi hyvä palvella muitakin kuin vakiokäyttäjiä. Ja vakiokäyttäjän olisi hyvä kyetä asettautua myös satunnaisen matkustajan asemaan. Juuri suurissa kaupungeissa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä, heitä kuitenkin on. Tai olisi, jos pääsisivät kyytiin.
 
Tampereella bussilippu kuskilta maksaa 3,50, kysyn minkä takia?

Lasketaanpa vähän kustannuksia: Rautateillä yleensä käytetään hankearvioinneissa matka-ajan hintana 7.572 euroa. En tiedä onko olemassa vastaavaa perusarvoa kaupunkiliikenteessä, mutta oletetaan nyt, että tuo on tarpeeksi hyvä. Sitten sanotaan, että käteisellä maksaminen kestää 20 sekuntia (mielestäni ihan järkevä aika). Sitten vielä sanotaan, että bussissa on kyydissä 20 ihmistä. Tässä tilanteessa 20 sekuntin hidastus on arvoltaan 84 senttiä.

Kertalippu kuskilta maksaa 3.50€ ja kertalippu lähimaksulla tai puhelimella maksaa 2.70€. Ero on siis 80 senttiä eli vähemmän, kuin mitä laskin tuossa ylempänä. Tietysti tyhjässä bussissa tuo hinta on alempi ja täydessä bussissa se on korkeampi. Yleensä työmatkan laskennallinen matka-ajan hinta on noin 2 kertaa suurempi kuin vapaa-ajan matkan hinta, joten sekin vaikuttaa tuohon. Joka tapauksessa siinä on yksi tapaa näyttää, mistä korkeamman hinnan voi johtaa. Muita tekijöitä ovat kuljettajan suurempi työmäärä, negatiivinen vaikutus täsmällisyyteen ja paperilippujen kertakäyttöisyys.
 
Tämähän se kertoo kaiken. Olisi hyvä palvella muitakin kuin vakiokäyttäjiä. Ja vakiokäyttäjän olisi hyvä kyetä asettautua myös satunnaisen matkustajan asemaan. Juuri suurissa kaupungeissa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä, heitä kuitenkin on. Tai olisi, jos pääsisivät kyytiin.

No eipähän se nyt kerro yhtään mitään. Olisin yhtä hyvin voinut kirjoittaa joukkoliikenteen käyttäjä. Olen myös satunnainen käyttäjä silloin kun lähden Helsingistä muualle, ulkomaille tai Suomeen. Kerron oman tapani toimia,esimerkki : Helsinki- äänekoski - Helsinki - junaliput VR:n nettikaupasta, bussiliput Matkahuollon sivuilta ja omalla kortilla Pasilan asemalle. Sinäkin käyt paljon muissa kaupungeissa ja valmistelet matkaa etukäteen.

Nyt jäi epäselväksi kun satunnainen käyttäjä tulee Helsinkiin, niin eikö hän saa lippuansa jollain noista 9 tavalla ostettua ?
Ja vielä parempi kysymys: millainen sen lipunmyyntijärjestelmän ja -verkoston sitten pitäisi mielestäsi olla ?
 
Viimeksi muokattu:
Lasketaanpa vähän kustannuksia: Rautateillä yleensä käytetään hankearvioinneissa matka-ajan hintana 7.572 euroa. En tiedä onko olemassa vastaavaa perusarvoa kaupunkiliikenteessä, mutta oletetaan nyt, että tuo on tarpeeksi hyvä. Sitten sanotaan, että käteisellä maksaminen kestää 20 sekuntia (mielestäni ihan järkevä aika). Sitten vielä sanotaan, että bussissa on kyydissä 20 ihmistä. Tässä tilanteessa 20 sekuntin hidastus on arvoltaan 84 senttiä.

Kertalippu kuskilta maksaa 3.50€ ja kertalippu lähimaksulla tai puhelimella maksaa 2.70€. Ero on siis 80 senttiä eli vähemmän, kuin mitä laskin tuossa ylempänä. Tietysti tyhjässä bussissa tuo hinta on alempi ja täydessä bussissa se on korkeampi. Yleensä työmatkan laskennallinen matka-ajan hinta on noin 2 kertaa suurempi kuin vapaa-ajan matkan hinta, joten sekin vaikuttaa tuohon. Joka tapauksessa siinä on yksi tapaa näyttää, mistä korkeamman hinnan voi johtaa. Muita tekijöitä ovat kuljettajan suurempi työmäärä, negatiivinen vaikutus täsmällisyyteen ja paperilippujen kertakäyttöisyys.

Itse sanoisin, että lipun myymiseen kuluu tuo 20 sekuntia, jos asiakas maksaa jollain kympin tai kahdenkympin setelillä. Muuten ehkä 5-10 sekuntia. Ainakin Nysse-liikenteessä kuljettaja painaa yhtä nappia, ja kertalippu tulostuu. Siihen ei meinaa hitaimmatkaan kuljettajat saada 20 sekuntia kulumaan, jos on saanut tasarahan tai vaikka pitäisikin yksi kolikko antaa takaisin. Toki jos käy niin, että kuljettaja rupeaa marisemaan: "etkö voisi maksaa lähimaksulla, kun en viitsisi liikuttaa kättäni tuohon laitteelle?", niin silloin aikaa voi kulua paljonkin enemmän. Tämmöistäkin on valitettavasti tullut todistettua.

Hyvin usein kuljettajalle tulee suurempi työmäärä (ja negatiivinen vaikutus täsmällisyyteen) kun opastetaan asiakkaalle miten lähimaksua käytetään tai miten kännykkä asetetaan millilleen oikein, että kone lukee sen. Eipä silti ole se näkynyt korotettuina mobiili- tai lähimaksulippujen hintoina. :lol:
 
Nyt jäi epäselväksi kun satunnainen käyttäjä tulee Helsinkiin, niin eikö hän saa lippuansa jollain noista 9 tavalla ostettua ?
Miten ihmeessä satunnainen Helsinkiin tuleva joukkoliikennematkustaja liittyy Tampereen lipunmyyntiin ja tariffijärjestelmään?
 
Itse sanoisin, että lipun myymiseen kuluu tuo 20 sekuntia, jos asiakas maksaa jollain kympin tai kahdenkympin setelillä. Muuten ehkä 5-10 sekuntia. Ainakin Nysse-liikenteessä kuljettaja painaa yhtä nappia, ja kertalippu tulostuu. Siihen ei meinaa hitaimmatkaan kuljettajat saada 20 sekuntia kulumaan, jos on saanut tasarahan tai vaikka pitäisikin yksi kolikko antaa takaisin. Toki jos käy niin, että kuljettaja rupeaa marisemaan: "etkö voisi maksaa lähimaksulla, kun en viitsisi liikuttaa kättäni tuohon laitteelle?", niin silloin aikaa voi kulua paljonkin enemmän. Tämmöistäkin on valitettavasti tullut todistettua.

Mainitsin myös muita seikkoja kuin pelkästään ajan. Tuo vain sattui olemaan helpoin laskea.

Hyvin usein kuljettajalle tulee suurempi työmäärä (ja negatiivinen vaikutus täsmällisyyteen) kun opastetaan asiakkaalle miten lähimaksua käytetään tai miten kännykkä asetetaan millilleen oikein, että kone lukee sen. Eipä silti ole se näkynyt korotettuina mobiili- tai lähimaksulippujen hintoina. :lol:

Näkyyhän. Kertalipun hinta on 2.10€ matkakortilla ja 2.70€ lähimaksulla tai puhelimella (vaikka lähimaksu käytettynä oikein on melkein yhtä nopea kuin matkakortti).
 
Ja vielä parempi kysymys: millainen sen lipunmyyntijärjestelmän ja -verkoston sitten pitäisi mielestäsi olla ?

Kun mä lähdin kesällä Tampereelle ajelemaan ratikalla, niin olin kuvitellut, että saisin ratikkaan lipun pysäkillä olevasta automaatista, tai vaihtoehtoisesti vaunussa olevasta automaatista. Huomioiden Suomen ilmasto, automaattien käteistyhjennys ja tilanteet, jossa automaatille on jonoa vaunun saapuessa, pidän vaunussa olevaa automaattia näistä kahdesta parempana. Oletin myös ilman muuta, että automaattiin käy käteinen raha. Ei välttämättä setelit, mutta ainakin kolikot, ja yleisimmät maksukortit.

Kuljettajarahastuksessa on omat ongelmansa, jotka korostuvat vilkkailla pysäkeillä, mutta joita ei pidä liioitella. En silti pidä kuljettajarahastusta perusteltuna massakuljetusvälineissä, kuten ratikassa. Busseissa kuljettajarahastukselle voidaan luoda myös hybridimalli, jossa vilkkailla pysäkeillä on automaatit eli kuljettaja ei rahasta, mutta hiljaisilla alueilla kuljettaja myy sen lipun.

Erillisiä rahastajia on yhä vielä olemassa paikoin. Muistelen nähneeni Dakarissa ja Montevideossa busseissa, sekä tietysti Amsterdamissa ratikassa. Täällä foorumilla joskus laskettiin Helsingin osalta, mitä se merkitsisi taloudellisesti, jos raitiovaunuliikenteessä otettaisiin käyttöön suljettu rahastusmalli rahastajineen. En enää muista lopputulosta tarkasti, mutta noin suunnilleen se taisi olla kustannusneutraalia olettaen, että liikenne nopeutuu, matkustajamäärät pysyvät samoina, pummilla matkustaminen loppuu ja tarkastajia ei tarvita. Olisi silti aika outoa, jos Tampereen upouudessa ratikassa olisi rahastaja.

Noin yleisesti ottaen minä edellytän, että sen lipun saa satunnaista matkaa varten ilman minkäänlaista etukäteissuunnittelua ja vaivaa aina silloin, kun liikenne kulkee. Se, että jossain kolmen kilometrin päässä on kioski, joka suljettiin viisi tuntia sitten, ei lohduta. Eikä sekään, että älypuhelimeen voi ladata jonkun nettiyhteyttä edellyttävän apin, joka vaatii sekä luottokorttia että verkkopankkitunnuksia ja avainlukuja parin euron kertalippua varten.

Kaikki muu on turhaa simputusta, ja verrattavissa siihen, että esimerkiksi ruokakaupan ostokset pitää käydä maksamassa erikseen edellisenä päivänä netissä ja sitten ne voi hakea seuraavana päivänä kaupasta – jos ei tällaista ymmärrä tehdä, niin sitten ei saa maitopurkkia. Koska pitäähän nyt ihmisen tietää etukäteen, että sen maitopurkin huomenna tarvitsee. Ja jos ei tiedä, niin voihan niitä maitopurkkeja käydä maksamassa varastoon. ;)
 
Takaisin
Ylös