Lipunmyynnin ja tariffijärjestelmän muutokset 2021

Perinteisesti on toimittu niin, että matkustajat nousevat suoraan takasillalle kyytiin, vaunu pääsee liikkeelle ja rahastaja sitten rahastaa/tarkistaa matkustajat, jotka siirtyvät takasillalta rahastajan työpisteen ohi varsinaisen matkustamoon. Nopeushyöty tulee siis siitä, että liikkeelle päästään, vaikka rahastus olisi kesken. Vanhoissa nivelvaunuissa järjestely näkyykin hyvin ja tässä selitys isoon takasiltaan ilman penkkejä. Nivelraitiovaunussa myös etuovesta sai tulla sisälle, jos oli kausilippu tai vastaava, jonka kuljettaja tarkisti. Kuljettaja ei kuitenkaan myynyt lippuja. Ja vielä perinteisemmissä raitiovaunujunissa oli joka vaunussa rahastaja erikseen, siis joka toisesta tai joka kolmannesta ovesta pääsi sisälle ja jokaista tällaista ovea kohden oli rahastaja. Kyllä se noin menee tehokkaasti, mutta todella työvoimaintensiivistä tietenkin.
Latvian Väinänlinnassa on edelleen rahastajat sekä busseissa että raitiovaunuissa. Kyytiin saa kuitenkin nousta kaikista ovista ja rahastaja kiertää vaunussa/bussissa. Hänelle näytetään pahvinen kausilippu tai ostetaan kertalippu käteisellä, sillä Väinänlinnassa ei ole minkäänlaista sähköistä lippujärjestelmää. Rahastajalle on varattu myös oma istuin, mutta rahastajanaitiota ei ole. Tukholmassa oli myös samantapaisia rahastajia ainakin Nockebybananilla ja Tvärbananilla (ilmeisesti vuoteen 2016). Ruotsissa työvoima on niin paljon kalliimpaa kuin Latviassa, että se oli erikoista mielestäni. Suomeen tuskin on rahastajia tulossa.
 
Itse olin luullut, että tuollaista voisi sattua enemmänkin kuljettajan ensimmäisten työviikkojen aikana. Sitten kun on kymmeniä, satoja ja jopa tuhansia kertoja myynyt sitä kertalippua, niin luulisi että siinä vaiheessa alkaa jo pikku hiljaa muistamaan ulkoa, paljonko vaihtorahaa pitää milloinkin antaa, matikkapäästä riippumatta.
Näinhän se suurimmalla osalla varmaan on mutta itse olen aina ollut huono koulussa. Liekö lievä lukihäiriö ja oppimisvaikeudet tähän syynä ettei mennyt 2 vuodenkaan jälkeen turistilinjoilla (14, 17, 24) lipunmyynti nappiin. Työkalut pysyy sensijaan käsissä ja ajaminen sujuu, kunhan saa tehdä käsin. Enpä kehdannut tuon seisottamisen jälkeen enää pyytää asiakasta takaisin jos annoin vähäsen liikaa, maksoin sen virheen sitten omistani
 
Tukholmassa on vielä raitiovaunukonduktööri linjan 7 lisäksi Lidingöbananilla. https://sl.se/reseplanering/att-resa-med-sl/aka-sparvagn-och-lokalbana/lidingobanan/ Siellä konduktööri ei myy lippuja ja tarkastaa kaikkien liput eli toiminta on samantapaista kuin VR:n lähijunien konduktööreillä. Konduktööri aktivoi kuitenkin arvoliput ja lepäävät kausiliput sen sijaan että kalustoon olisi asennettu matkakortinlukijat.

Tykkäisin itse raitiovaunuissa eniten Tukholman linjan 7 mallista, eli matkustajat voivat mennä istumaan suoraan omalle paikalle, konduktööri kiertää katsomassa kaikkien liput ja myy lipun käteisellä tai kortilla niille, joilla ei sellaista ole.

Jos konduktööriin ei ole varaa, toisiksi paras vaihtoehto on lipunmyyntiautomaatti jokaisessa vaunussa. Jokaisella pysäkillä tai vaunussa pitäisi olla mahdollisuus ostaa lippu, ja jos automaatti on vaunussa, mahdollinen automaatin toimimattomuus vapauttaa tarkastusmaksusta toisin kuin silloin, jos jokaisella pysäkillä on automaatti. Pysäkillä oleva toimimaton automaatti taas asettaa matkustajan hankalaan asemaan. Riian raitioliikenteessä on käytössä tämä malli.
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän se suurimmalla osalla varmaan on mutta itse olen aina ollut huono koulussa. Liekö lievä lukihäiriö ja oppimisvaikeudet tähän syynä ettei mennyt 2 vuodenkaan jälkeen turistilinjoilla (14, 17, 24) lipunmyynti nappiin. Työkalut pysyy sensijaan käsissä ja ajaminen sujuu, kunhan saa tehdä käsin. Enpä kehdannut tuon seisottamisen jälkeen enää pyytää asiakasta takaisin jos annoin vähäsen liikaa, maksoin sen virheen sitten omistani

Tuota rahasta takaisinantamista tuli aikoinaan harjoiteltua. Esimerkiksi hinta on 3,72 mk ja maksetaan 20 markan setelillä (se Väinö Linnan kuvallinen), niin mitä annetaan takaisin?

Joo ei tarvitse päässälaskua tai laskinta/kassakonetta, kun toimii seuraavasti:

1. 8 penniä -> 3,80 mk
2. 20 senttiä -> 4 mk
3. 1 mk -> 5 mk
4. 5 mk -> 10 mk
5. 10 markan seteli -> 20 mk

Siis takaisin 16,28 mk.
 
Noin yleisesti ottaen minä edellytän, että sen lipun saa satunnaista matkaa varten ilman minkäänlaista etukäteissuunnittelua ja vaivaa aina silloin, kun liikenne kulkee. Se, että jossain kolmen kilometrin päässä on kioski, joka suljettiin viisi tuntia sitten, ei lohduta. Eikä sekään, että älypuhelimeen voi ladata jonkun nettiyhteyttä edellyttävän apin, joka vaatii sekä luottokorttia että verkkopankkitunnuksia ja avainlukuja parin euron kertalippua varten.
Juuri tämä.

En myöskään ala tunkea puhelin täyteen maksusovelluksia ym. Kävin hesassa, niin latasin aina yhtä kertaa varten sen maksusovelluksen, ja varsinkin jos on datarajoitettu puheliittymä (hei sellaisiakin vielä on), niin tuo 40 Mt sovelluksien lataus syö sitä melko turhaan. Kaiken lisäksi jos netti on kohteessa huono, lippua ei saa välttämättä avattua. Sen lisäksi kaikilla ei ole nettiä luurissa, esim. itse en sitä tarvitse ja harkitsen koko netistä luopumista puhelimessa. Näin maksaisin jatkossa vain puheesta ja viesteistä määrän mukaan. En minä silloin kyseisellä Prepaid-kortilla 69 sentin datamaksua maksa että voin ostaa vielä 2,70 euron hintaisen mobiililipun. Ja tunnetusti TSJ/HSJ:n autoissa tai muissakaan ei sitä Wifiä ole.

Eli mobiililipun tilaus voi pahimmillaan maksaa esim. 0.99 euroa enemmän, jos käyttää liittymää ilman nettiä ja tuolloin päivämaksu aktivoituu.

Ja juuri näitä ihmisiä se kuljettajatyö palvelisi.

Itse käytän bussia niin harvoin, että on se ja sama maksaisiko 2,70 vai 3,50 suoraan bussista kun ei moiset vaikuta talouteeni esim. Helsingin matkalla, mutta helpottaisivat matkan tekoa huomattavasti!
 
Tuota rahasta takaisinantamista tuli aikoinaan harjoiteltua. Esimerkiksi hinta on 3,72 mk ja maksetaan 20 markan setelillä (se Väinö Linnan kuvallinen), niin mitä annetaan takaisin?

Joo ei tarvitse päässälaskua tai laskinta/kassakonetta, kun toimii seuraavasti:

1. 8 penniä -> 3,80 mk
2. 20 senttiä -> 4 mk
3. 1 mk -> 5 mk
4. 5 mk -> 10 mk
5. 10 markan seteli -> 20 mk

Siis takaisin 16,28 mk.

Ensimmäinen työpaikkani oli 60-luvulla bensa-asemalla,eikä silloin eikä paljon myöhemminkään mekaaninen Anker-kassakone tulostanut kuittiin palautusrahan summaa (nykyään ainakin kaupoissa aina). Kun räpelsin kassalla niin asemanhoitaja piti oppitunnin; näin annat rahasta takaisin:

1. 8 penniä - kolmeen kahdeksaankymmeneen
2. 20 penniä - neljään markkaan
3. 1mk - viiteen markkaan
4. 5mk - kymmeneen markkaan
5. 10mk - ja kahteenkymmeneen

Aina kun asiakkaalle annettiin kyseinen raha(lihavoitu vasemmalla), sanottiin samalla nuo kursiivilla painetut sanat .
Tuossakin lasketaan päässä, mutta aina yksi yhteenlasku kerrallaan. Aiemmin hyvin yleinen tapa, en tiedä näkeekö nykyään missään. Palautusrahojen kokonaisummaa tuossa menetelmässä ei tarvitse edes tietää, kunhan muistaa asiakkaan antaman rahan.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:59 ----------

Noin yleisesti ottaen minä edellytän, että sen lipun saa satunnaista matkaa varten ilman minkäänlaista etukäteissuunnittelua ja vaivaa aina silloin, kun liikenne kulkee. Se, että jossain kolmen kilometrin päässä on kioski, joka suljettiin viisi tuntia sitten, ei lohduta. Eikä sekään, että älypuhelimeen voi ladata jonkun nettiyhteyttä edellyttävän apin, joka vaatii sekä luottokorttia että verkkopankkitunnuksia ja avainlukuja parin euron kertalippua varten.

;)
Lähimaksua kokeillaan Helsingissä jo. Eli ainakin Tampereella, Helsingissä ja Turussa muutaman sekunnin vilautus lukijalaitteelle ja se on siinä. Mättääkös tässä joku ?
 
Tukholmassa on vielä raitiovaunukonduktööri linjan 7 lisäksi Lidingöbananilla. https://sl.se/reseplanering/att-resa-med-sl/aka-sparvagn-och-lokalbana/lidingobanan/ Siellä konduktööri ei myy lippuja ja tarkastaa kaikkien liput eli toiminta on samantapaista kuin VR:n lähijunien konduktööreillä. Konduktööri aktivoi kuitenkin arvoliput ja lepäävät kausiliput sen sijaan että kalustoon olisi asennettu matkakortinlukijat.
Eli peräti kahdella Tukholman raitiolinjalla on edelleen rahastajat, mutta varmaan niistäkin luovutaan lähivuosina. Linjalla 7, jos myyvät lippuja, niistä on hyötyä matkustajille, mutta Lidingöbananilla taas ei. Lidingö on sitä paitsi Tukholman seudun parempia alueita, joten rahastajille ei ole juurikaan tarvetta pummien ja häiriökäyttäytymisen vuoksi. Tässä mielessä rahastajista olisi enemmän hyötyä esim. Tvärbananilla, jolla niistä luovuttiin.
Lähimaksua kokeillaan Helsingissä jo. Eli ainakin Tampereella, Helsingissä ja Turussa muutaman sekunnin vilautus lukijalaitteelle ja se on siinä. Mättääkös tässä joku ?
Riippuu siitä, muuttuvatko ostetut liput itsestään vuorokausilipuksi vai ei. Turussa lähimaksulla maksettaessa kertaliput muuttuvat ensin yhden vuorokauden lipuksi ja myöhemmin seitsemän vuorokauden lipuksi. Se tulee siis melko kalliiksi kaupungissa esim. kolme päivää viettäville matkailijoille.
 
Eli peräti kahdella Tukholman raitiolinjalla on edelleen rahastajat, mutta varmaan niistäkin luovutaan lähivuosina. Linjalla 7, jos myyvät lippuja, niistä on hyötyä matkustajille, mutta Lidingöbananilla taas ei. Lidingö on sitä paitsi Tukholman seudun parempia alueita, joten rahastajille ei ole juurikaan tarvetta pummien ja häiriökäyttäytymisen vuoksi. Tässä mielessä rahastajista olisi enemmän hyötyä esim. Tvärbananilla, jolla niistä luovuttiin.

Väläytin ajatusta rahastajista perustuen siihen että vaunu olisi laadukas paikka, jossa viimeinen tekniikka,turvallisuus ja viihtyisyys sekä asiakaspalvelu olisi huipussaan. Ehkä ei tällä hetkellä realismia Helsingissä, mutta ehkä joskus myöhemmin.

Riippuu siitä, muuttuvatko ostetut liput itsestään vuorokausilipuksi vai ei. Turussa lähimaksulla maksettaessa kertaliput muuttuvat ensin yhden vuorokauden lipuksi ja myöhemmin seitsemän vuorokauden lipuksi. Se tulee siis melko kalliiksi kaupungissa esim. kolme päivää viettäville matkailijoille.

Oletkohan käsittänyt järjestelmän oikein ? Tässä vaiheessa en tiedä Turun systeemiä. Niin muuttuu Tallinnassakin, mutta juuri se tekee matkat halvemmaksi. Kun olet matkustanut kolmannen kerran, sen jälkeen hinta ei enää nouse. Eli päivittäinen maksimi on 4,50. Erittäin kätevää satunnaiselle käyttäjälle , joka ei etukäteen tiedä, kuinka monta joukkoliikennematkaa joutuu päivässä tekemään.

tallinnaan-fi-sivusto:

Lähimaksulla, QR-lipulla tai matkakortilla maksettaessa tunnin kertalipun hinta on 1,5 €. Mikäli teet vuorokauden aikana useita matkoja, maksaa 24 tuntia voimassaoleva lippu puolestaan 4,5 €. Lipunlukijalaitteet muuntavat useamman lähimaksulla maksetun matkan automaattisesti päivälipuksi, joten etukäteen ei tarvitse tietää, kumpi lippu olisi parempi vaihtoehto.


---------- Viestit yhdistetty klo 11:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:01 ----------

Eli selvitin asian: myös Turussa kolmannen matkan kohdalla päivän maksimiveloitus on 8 euroa. Kolmannen matkan jälkeen muut matkat tulevat sisältymään samaan hintaa, eli hinta on 8 vaikka tekisi päivän aikana 20 joukkoliikennematkaa.
Matkustajan ei tarvitse pohtia, mikä olisi hänelle edullisin lippu hankkia, järjestelmä hoitaa sen automaattisesti. Periaate sama kuin Tallinnassa.

https://www.foli.fi/fi/liput/lähimaksu
 
Viimeksi muokattu:
Väläytin ajatusta rahastajista perustuen siihen että vaunu olisi laadukas paikka, jossa viimeinen tekniikka,turvallisuus ja viihtyisyys sekä asiakaspalvelu olisi huipussaan. Ehkä ei tällä hetkellä realismia Helsingissä, mutta ehkä joskus myöhemmin.

Tuskin tällaiseen ylellisyyteen on enää koskaan varaa. Avorahastus ja lippuautomaatit on toimiva ratkaisu. Lippuautomaatti voisi olla ratikassa tai bussissa keskiovien kohdalla ja maksukorttien lisäksi voisi maksaa kolikoilla. Uskon tämän olevan toimivin ratkaisu, koska kertalipulla matkustavia on pääsääntöisesti vähän ja pysäkeillä olevat lippuautomaatit vandalisoidaan kuitenkin. Toki esim rautatieasemilla ja muissa vilkkaissa liikenteen solmukohdissa voisi olla lippuautomaatteja.
 
Viimeksi muokattu:
Avaa toki perusideaasi lisää.
Se tuli esille tässä ketjussa. Viestissäni #71 väläytin sen perusideaa. Ajatuksesta käytettiin muitakin puheenvuoroja. Yhteiseen päätelmään tulimme nopeasti muidenkin kirjoittajien kanssa yhdessä.

Yritän noudattaa sitä foorumin hyvää periaatetta, että samaa asiaa ei toistettaisi turhaan monta kertaa.
 
Viimeksi muokattu:
Turun seudun Fölissä kuljettajarahastuksesta on luovuttu toistaiseksi pahentuneen koronatilanteen tähden. Päätöstä kuljettajarahastuksesta ja käteisen käytöstä luopumisesta ei Turussa ole tehty. Toisin joukkoliikennepalvelujohtaja on hiljattain Turun Sanomien haastattelussa todennut, että voi olla mahdollista Turussakin luopua käteisen käytöstä busseissa. Tuossa haastattelussa hän sanoi, että aiemmin olisi ollut täysin varma käteisen palautumisesta käyttöön. Föli ohjeistaa asiakkaita seuraavasti: Bussimatkan maksu onnistuu lähimaksulla (pankki- tai luottokortti, mobiililaite), matkakortilla tai mobiililipulla, jonka voi ostaa Föli-sovelluksesta. Lisäksi kertalippuja ja vuorokausilippuja on saatavilla Föli-alueen R-kioskeista sekä Fölin lippuautomaateista, joita on mm. Hansakorttelissa ja ICT-Cityssä Kupittaalla.

Tämä oli itselleni uusi tieto. Siis että kyseessä onkin vain väliaikainen ratkaisu (joka nyt sitten ehkä kuitenkin muuttuu uudeksi käytännöksi). Toinen itselleni uusi asia oli Fölin lippuautomaatit. Niitä näyttää Fölin sivujen mukaan olevan 10 kappaletta, ja niiden sijainnit ovat melko keskeisiä ja osin turisteille suunnattuja, kuten satamaterminaalit, lentoasema, ja ydinkeskustan kolme automaattia.

Tiedä sitten, onko tämä juuri näitä konkreettisia eroja, joita syntyy, kun Turun seudulla joukkoliikenteen subventioaste on 50% luokkaa ja Tampereen seudulla reilun 30% luokkaa. Ilmaisia nämä automaatit eivät varmasti ole, joten itse kulkuvälineisiin en sellaisia näe tulevan, mutta kyllähän tuollainen lippuautomaatti puolustaisi paikkaansa vilkkaimmilla solmupysäkeillä, kuten Keskustorilla, rautatieasemalla, linja-autoaseman edustalla, Ratinan kauppakeskuksessa, Hervantakeskuksessa tai vaikkapa Särkänniemen alueella.

Elämme käteisen suhteen juuri melkoista murrosaikaa käteisen käytön vähentyessä jopa dramaattisesti vuosi vuodelta. Mielenkiintoista nähdä, miten asian suhteen käy. Nythän on jo koronan myötä tullut esiin lukuisia palveluita ja kauppoja, jotka eivät edes huoli käteistä maksuvälineenä ja ilmoittavat tämän etukäteen ovellaan. Pankkikortin lähimaksun tultua nyt laajamittaisesti uudeksi maksutavaksi joukkoliikenteessä kynnyskysymykseksi muodostuu mielestäni se, kuinka paljon on sellaisia ihmisiä, joilla ei ole pankkikorttia, älypuhelinta tai mahdollisuutta matkakortin hankkimiseen. Pienet lapset, osa turisteista, osa luottohäiriömerkintäisistä ja osa eläkeläisistä lienevät ilmeisimpiä ryhmiä.
 
Onkin oleellinen kysymys, onko matkustajia, joilla ei ole mitään näistä kolmesta. Mahdollisuutta hankkia yhtä näistä tai todellista estettä. Maksuhäiriömerkintäkään ei taida estää pankkikortin saamista. Mutta kaikilla pankkikortin omistavilla on kuitenkin mahdollisuus Turussa ja Tampereella ostaa joukkoliikennematka ilman erityistä vaivannäköä.
Täysi-ikäisestä väestöstä pankkikortti lienee lähempänä 100 %lla kuin 90% lla.
 
Mutta kun minä Tampereelle mennessä jätän luottokortin ja älypuhelimen tarkoituksella kotiin että voisin valittaa Tampereen huonosta joukkoliikenteen lipunmyynnistä. Kyllähän noi kaikki löytyy mutta periaatteet on periaatteita.
 
Takaisin
Ylös