Siis, eikö niissä oikeasti ole minkäänlaisia linjakilpiä? Huh, melkein naurattaisi jos ei itkettäisi.
On muuten hienot nuo ehdotukset, kannatan!
Ei niissä tällä hetkellä ole, mutta itse oon ollut koko ajan uskossa et ne asennetaan vasta varikolla...
M 300 -hankinta
- Viestiketjun aloittaja Albert
- Aloituspäivämäärä
Ei niissä tällä hetkellä ole, mutta itse oon ollut koko ajan uskossa et ne asennetaan vasta varikolla...
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Tuossa selailin kuvia maailman metrojen, ja etenkin automaattijärjestelmien, junista (esim. Köpis, Pariisi) ja kyllä se on niin, ettei niissä ole linjakilpiä junien keulassa varsinkaan. On vain mahdollisimman avara etuikkuna, josta matkustajat voivat tarkkailla junan kulkua. Kun käytössä on laituriovet, eipä niitä junien ulkonäyttöjä juuri näkisikään. Toki laiturilla olisi näyttötaulut ja junien sisällä sisänäytöt. Nyt kun Helsingin metron automatisointi on ainakin toistaiseksi kuopattu (mutta ei unohdettu), eikä uusillakaan asemilla ole laituriovia, tilanne on mielestäni täysin toinen. Nykytilanteessa ainakin minä katson juurikin junan näytöistä, minne se on menossa, siksi ulkonäytöt ovat tässä muuttuneessa tilanteessa mielestäni täysin perusteltuja ja suorastaan välttämättömät.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Eikö olisi järkevämpi sijoittaa linjakilvet (koko junan pituudelle) oviaukkojen viereisiin ikkunoihin, jolloin ne näkyisivät laiturille, kun juna on pysähtynyt? Sellaisia muistan nähneeni maailmalla. Linjatunnus junan keulassa on vähän redundantti kun sitä ehtii havainnoida ehkä 1-2 sekuntia, kun juna pyyhältää ohi. Sanoisin jopa että sen kuikuileminen sieltä keulasta laiturin reunalla seisten on jopa hiukan vaarallista, jos ei samaan aikaan pidä varaansa mihin astuu.
No, ehkä siellä keulassa voi olla joku pienikokoisen nautaeläimen kokoluokkaa oleva linjanumero värikiekon sisällä (kuten New Yorkissa), mutta marsun korkuisen pienen tekstin erottaminen on tosi vaikeaa vauhdissa. Varsinkin likinäköisille (itse olen niin likinäköinen että ilman silmälaseja minun pitäisi kiivetä bussin etuikkunaa ylös nenä kiinni lasissa erottaakseni linjatunnuksen - ellen tulisi sitä ennen yliajetuksi...
).Vs: Metrohavaintoja 2015
Onko muuten vielä tietoa, milloin M300:lla pääsisi siviilitkin matkustamaan? Ilmeisesti vielä jonkinlaiset testiajot käynnissä, kun viime viikolla ainakin joku arkiyö se oli Siilitien asemalla seisomassa.
Onko muuten vielä tietoa, milloin M300:lla pääsisi siviilitkin matkustamaan? Ilmeisesti vielä jonkinlaiset testiajot käynnissä, kun viime viikolla ainakin joku arkiyö se oli Siilitien asemalla seisomassa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 8 Lokakuu 2010
- Viestit
- 18
Vs: Metrohavaintoja 2015
SRS järjestää kesäkuussa ajelun, mutta se on vain jäsenille. Luulisin, että M301 tulee ajamaan hiljaisen liikenteen aikaan jossain vaiheessa kesää/alkusyksyä.
Vs: Metrohavaintoja 2015
Mistä oot tästä kuullut? Itse en oo nähnyt mitään infoa vielä vaikka kesäkuukin on kohta.
Mistä oot tästä kuullut? Itse en oo nähnyt mitään infoa vielä vaikka kesäkuukin on kohta.
- Liittynyt
- 8 Lokakuu 2010
- Viestit
- 18
Vs: Metrohavaintoja 2015
Anteeksi, nyt täytyy ottaa sanani takaisin. Siis M300-ajelu tullaan järjestämään kesän aikana, mutta ajankohtaa ei ole vielä pätetty (Lähde: Raitio-lehti 1/2015). Jostakin sain päähäni, että ajelu olisi kesäkuussa
MaZo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2008
- Viestit
- 321
Vs: Metrohavaintoja 2015
Testiajot ovat tosiaan käynnissä. Pitkä lista testejä on vielä tekemättä ja säätöjä hiotaan kohdalleen kovaa vauhtia. Ensimmäisellä yksiköllä on toistaiseksi tehty etupäässä ajomoottorikäytön ja jarrujen säätämiseen liittyviä testejä, joista kilometrejä ei hirveästi kerry. Vaaditusta 30 000 kilometristä onkin päästy vasta vähän toiselle tuhannelle. On kuitenkin odotettavissa, että kun säädöt saadaan valmiiksi voidaan alkaa ajaa hieman nopeammin kilometrejä kerryttävää ajoa. Tällöin juna luultavasti alkaa liikkua päiväsaikaankin linjaraiteella, mutta matkustajaliikenteessä sitä ei silti vielä kesällä nähdä eikä välttämättä syksylläkään. Siemensin automaatiosopimuksen purkauduttua junassa ei ole toimivaa matkustajainformaatiojärjestelmää tai hätäpuhelimia ym., joita ilman matkustajaliikennettä ei voida aloittaa. Lisäksi junasta puuttuu peilit tai vaihtoehtoisesti sivukamerat, jotka ovat yhtälailla välttämättömiä. Kaikkien näiden hankkiminen ja asentaminen, johon liittyy myös automaatiolaitteiden riisuminen ottaa oman aikansa.
Luonnollisesti SRS:lle on ajeluvaraus vetämässä ja se järjestetäänkin heti, kun se CAFin koeajoaikataulun puitteissa on mahdollista. Aikataulu on varsin vaativa monista projektin eri vaiheissa tapahtuneista, automatisointiin liittyvistä käänteistä johtuen.
Testiajot ovat tosiaan käynnissä. Pitkä lista testejä on vielä tekemättä ja säätöjä hiotaan kohdalleen kovaa vauhtia. Ensimmäisellä yksiköllä on toistaiseksi tehty etupäässä ajomoottorikäytön ja jarrujen säätämiseen liittyviä testejä, joista kilometrejä ei hirveästi kerry. Vaaditusta 30 000 kilometristä onkin päästy vasta vähän toiselle tuhannelle. On kuitenkin odotettavissa, että kun säädöt saadaan valmiiksi voidaan alkaa ajaa hieman nopeammin kilometrejä kerryttävää ajoa. Tällöin juna luultavasti alkaa liikkua päiväsaikaankin linjaraiteella, mutta matkustajaliikenteessä sitä ei silti vielä kesällä nähdä eikä välttämättä syksylläkään. Siemensin automaatiosopimuksen purkauduttua junassa ei ole toimivaa matkustajainformaatiojärjestelmää tai hätäpuhelimia ym., joita ilman matkustajaliikennettä ei voida aloittaa. Lisäksi junasta puuttuu peilit tai vaihtoehtoisesti sivukamerat, jotka ovat yhtälailla välttämättömiä. Kaikkien näiden hankkiminen ja asentaminen, johon liittyy myös automaatiolaitteiden riisuminen ottaa oman aikansa.
Luonnollisesti SRS:lle on ajeluvaraus vetämässä ja se järjestetäänkin heti, kun se CAFin koeajoaikataulun puitteissa on mahdollista. Aikataulu on varsin vaativa monista projektin eri vaiheissa tapahtuneista, automatisointiin liittyvistä käänteistä johtuen.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
SRS:n jäsenmaksu on vain 20 euroa vuodessa. Se sisältää neljä numeroa Raitio-lehteä sekä useamman ajelun ja/tai tutustumiskäynnin. Museoratikkamatkalle pääsee kaksi yhden hinnalla -periaatteella. Jäseneksi voi – ja kannattaa – liittyä osoitteessa www.raitio.org/jaseneksi.
MaZo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2008
- Viestit
- 321
Tämä on vielä auki ja riippuu täysin automatisoinnin jatkoaikataulusta. Linjakilpien lisäämisestä ei siis toistaiseksi ole olemassa mitään päätöstä. Asiaan on kuitenkin varauduttu henkisesti ja katseltu hieman etukäteen paikkoja kilville.
JLF:llä ei taida olla mitään keskitettyä järjestelijää tällaisille asioille, joka tekee asioiden sopimisesta vaikeaa. Toisaalta suurin osa aktiivisista ihmisistä taitaa olla SRS:n jäseniä, eli hyöty jäisi laihaksi.
Kannustan myös liittymään SRS:ään ihan jo kannatusmielessä ja toki bonuksena tulee nämä ajelut, vierailut, lehdet ym. Hintahan ei ole kova.
Huomautan vielä, että olen jäsenmaksun ihan itse vuosittain maksava jäsen enkä hyödy edellisen sanomisesta itse millään tavalla.
Kerroit itse optioista vuonna 2009
Tässä optiossa on kyse Kivenlahden jatkeen vaatimista junista, joita olisi siis muutama tulossa. Vanhojen junasarjojen korvaamiseen tarvitaan vielä muutama juna enemmän
MaZo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2008
- Viestit
- 321
Tässä optiossa on kyse Kivenlahden jatkeen vaatimista junista, joita olisi siis muutama tulossa. Vanhojen junasarjojen korvaamiseen tarvitaan vielä muutama juna enemmän
M300 sarjalle on tosiaan vielä viiden lisäjunan optio käyttämättä. Ensimmäinen viiden junan optiosarja oli nimellisesti juuri nuo Kivenlahden jatkeen junat ja toinen optiosarja Sipoota varten. Kivenlahden optiosarja tilattiin samantien, koska näytti todennäköiseltä, että sinne jatketaan. Toisaalta näytti myös siltä, että automaatti pidentää kierrosaikoja ja lisäjunat tarvitaan jo Matinkylään ajamista varten.
M100 ja M200 sarjoja korvaamaan tarvitaan suunnilleen samanlainen määrä junia kuin M300 sarjaa optioineen. Kilpailuttamatta tuollaisen hankinnan tekeminen on lievästi sanottuna vaikeaa. Luonnollisesti kilpailussa on vahvoilla se, joka on juuri toimittanut samanlaisen junasarjan. Suunnittelutyössä ym. voidaan säästää suuria summia olettaen, että vaatimukset pysyvät edelleen samoina tai muutokset ovat vain pieniä. Jos hankinta tehdään tarpeeksi pian, on tehtaallakin vielä ehkä valmius jatkaa tuotantoa suoraa.
Viimeksi muokattu: