Vs: Pasilan metro / Helsingin toinen metrolinja
Pisararata palvelee lähinnä junamatkustajia eripuolille radanvartta. Kehärata taas ei ole ns. lentokenttäyhteys pääosin vaan tavallinen lähijuna. Metro siis täydentäisi sitä.
Viikin raitiotie milloin nyt toteutuneekaan on todennäköisesti aika hidas matkoilla keskustaan, raidejokerinkin tavoitenopeus 25km/h. Poikittaismatkoihin se sopiikin hyvin, mutta säteittäismatkat jolloin matkat ovat yleensä pidempiä niin pitäisi olla vahva nopea yhteys. Metro on myös pitkällä tähtäimellä edullisin kulkumuoto kun verrataan matkan hintaa/asukas. Metron kustannuksia voisi kustantaa maanmyyntituloilla radan varressa mm. Maunulassa, Torpparinmäessä, Viikissä jne.
On totta että rata on osin päällekkäinen vaikkapa Pisaran kanssa, mutta kyse olisi ennemmin liikenneverkon vahvistamisesta, sillä pelkkä pikaraitiotie Viikkiin ei ole riittävä laajamittaiseen kaupunkisuunnitteluun. Pikaratikat soveltuvat, kuten aiemmin sanoin, paremmin poikittaismatkoille (esim. Tukholmassa on näin). Metrorata voisi myös toimia Lentoratana, mikäli toteutetaan suuremmalla skaalalla ja lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lentorata itsessään tosin on melko kaukainen skenaario.
Ei metrokaan olisi suora lentokenttäyhteys, koska sillä olisi runsaasti pysäkkeja. Lentorata olisi aito suora lentokenttäyhteys, mutta senkin toteuttaminen tulee venymään kustannusten vuoksi. Lentoradan kaikki kapasiteetti on suunnitelmissa varattu nopeille junille (kaikki kaukoliikenne reititetään sen kautta) eikä siitä tehdä hitaiden junien rataa.
Metron kustannusten kattaminen maanmyyntituloilla toimisi vain, jos kyseisille alueille rakennetaan uutta tuotantoa ja runsaasti, mikä on epätodennäköistä Helsingin pysäköintinormeilla (ja väestöluvuillakin) puhumattakaan siitä, että tietyt alueet esim. Torpparinmäki on karaktääristi matalan rakentamisen aluetta, jolla ei ole paljoa vapaata rakennusmaata. Koivusaartakaan ei saatu kattamaan metron kuluja ja se on huomattavasti hintavampaa aluetta kuin Viikki. Lisäksi Länsimetron jatkeen yhteydessä sitouduttiin runsaaseen asuntotuotantoon (70 tuhatta uutta asukasta), ja olisi parasta ensin toteuttaa kyseiset lupaukset, ennen kun aloitetaan uusia projekteja.
Lisäksi haluaisin lähteen sille, että metro olisi yksikkökustannuksiltaan halvin kulkumuoto. Metro on äärimmäisen kallis rakentaa ja ylläpitää ja vaatii myös runsaasti henkilökuntaa.
Viikin raitiotie varmasti saadaan hyvällä suunnittelulla yhtä nopeaksi kuin bussit. Sen nopeampaa yhteyttä ei ole varaa rakentaa. Siksi sen on kelvattava keskustayhteydeksi.
Raitiotie toisi sen busseja suurikapasiteettisemman yhteyden, joka riittäisi sikäläiseen matkustustarpeeseen.
Lipun hinnat varmasti nousenisivat hankkeen myötä, muttei Länsimetrokaan räjäyttänyt hintoja mitenkään pilviin.
Lippujen hinnat nousivat vuodelle 2017 4,2%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli 0,4%.
Samoin lippujen hinnat nousivat vuodelle 2016 4,9%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli -0,2%.
Samoin vuodelle 2015, jolloin lippujen hinnat nousivat 3,8%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli 1%. Inflaatiota suurempien korotusten syiksi ilmoitettiin suuret joukkoliikennehankkeet.
Hyvällä suunnittelulla budjettikin saataisiin pitämään.
Vain jos ne budjetoidaan realistisesti, mikä laskee hankkeiden H/K-suhdetta estäen niiden toteuttamisen.
Metro myös palvelisi tämänhetkisiä joukkoliikenteen/raideliikenteen katvealueita, kuten juuri Viikkiä, Koskelaa, Maunulaa, Vantaanporttia, Hyrylää ja niin edelleen. Suuri syy metrolle olisi myös n. 15 000 asukkaan Malmin lentokenttä, jolle tuskin riittää tämä edellä mainittu pikaratikka.
Juuri siksi rakentamisen pitäisi keskittyä radanvarsilähiöiden täydennysrakentamiseen ja kaupunkibulevardien varrelle rakentamiseen, ei "katvealueiden" aluerakennushankkeisiin.