Metrohavaintoja 2011

Antero Alku sanoi:
Metrojunien jarruttaminen Kulosaaren asemalle on edelleen vaikeata. Jarrutuksen loppuvaiheessa tulee aina nykäys, jonka voimakkuus vaihtelee kuljettajasta. Mistä tämä johtuu?

Antero
Klikkaa laajentaaksesi...

Laitureiden alkupäissä olevien väliaikaisten siltojen kohdilla on edelleen aukot virtakiskossa. Tasaisessa jarrutuksessa aukosta ei ole haittaa, koska jarrutusenergia pitää junassa virrat ja kuljettajia on ohjeistettu jarruttamaan kevyesti aukkojen yli. Siltojen kohdalla on kuitenkin 35 km/h rajoitus, joten nopeus putoaa jarrutuksen aikana joskus liian matalaksi ja loppupään vaunuparit menevät virrattomiksi. Tällöin sähköjarrutus lakkaa ja vaunupari siirtyy automaattisesti levyjarruille, josta aiheutuu nykimistä varsinkin kyseisessä vaunuparissa levyjarrun pienen viiveen vuoksi. Muutoksen huomaa myös muissa vaunupareissa, kun jarrutus kevenee hetkeksi.
Loppunykäys on myös suurempi, koska levyjarrulle aiemmin siirtynyt vaunupari reagoi eritavalla kuin normaalisti jarruttava. Normaalisti kuljettaja keventää jarrutusta juuri ennen levyjarrulle siirtymistä (n. 2 km/h nopeudessa), jolloin levyjarru jarruttaa pienimmällä jarruportaalla ja vältytään kovalta loppunykäykseltä. Kun levyjarru on valmiiksi päällä, pitää laskea mukaan paineilman paisunta-aika tai pysähdys tapahtuu haluttua suuremmalla jarrutusteholla. Junan etupäässä tämä on joskus havaittavissa, kun viimeisen vaunun voimakkaamman jarrutuksen vuoksi kytkimet joustavat ja vetävät pysähtyessä edellä olevia vaunuja hieman taaksepäin.

Toivottavasti selvisi edes jotain sekavasta selostuksesta huolimatta. :)
 
MaZo sanoi:
Toivottavasti selvisi edes jotain sekavasta selostuksesta huolimatta. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos MaZo, minulle ainakin selvisi aivan täysin. Olin epäillytkin, että nykäys liittyy virtakiskon katkokseen. Mutta kun en tunne metrojunien tekniikkaa yksityiskohtaisesti, en keksinyt, mikä nykäyksen aiheuttaa. Onko siis niin, että ajojänitettä ei ole kytketty edes vaunuparin vaunusta toiseen? Ja siten tilapäissilloista muodostuu niin pitkä katkos, että yksittäinen vaunu jää hetkellisesti virrattomaksi.

Eikö jossain vaiheessa koko Kulosaaren aseman laituripituus ollut virraton? Tämä oli mahdollista, kun Kulosaaressa ei pysähdytty, vaan Kulosaari voitiin ohittaa rullaamalla.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Kiitos MaZo, minulle ainakin selvisi aivan täysin. Olin epäillytkin, että nykäys liittyy virtakiskon katkokseen. Mutta kun en tunne metrojunien tekniikkaa yksityiskohtaisesti, en keksinyt, mikä nykäyksen aiheuttaa. Onko siis niin, että ajojänitettä ei ole kytketty edes vaunuparin vaunusta toiseen? Ja siten tilapäissilloista muodostuu niin pitkä katkos, että yksittäinen vaunu jää hetkellisesti virrattomaksi.

Eikö jossain vaiheessa koko Kulosaaren aseman laituripituus ollut virraton? Tämä oli mahdollista, kun Kulosaaressa ei pysähdytty, vaan Kulosaari voitiin ohittaa rullaamalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Remontin aikana aukot ovat olleet kutakuinkin samat kuin tälläkin hetkellä. Keskustaan menevän raiteen aukkoa on käsittääkseni hieman lyhennetty ennen aseman avaamista, koska muuten viimeinen vaunupari olisi saattanut jäädä jännitteettömälle alueelle pysähdyksen ajaksi.
Vedon ottaminen oli kielletty koko laiturin mitalla keskustaan päin, koska aukon kohdalla sekin aiheuttaa nykimistä ja lisäksi valokaaria virroittimen irrotessa kiskosta. Raiteen lähtöopastin oli myös koko ajan toiminnassa, eli oli mahdollisuus, että juna olisi voinut joutua pysähtymään aseman kohdalle. Siksi koko laiturialue ei voinut olla jännitteetön.
Ajojännite ei kulje vaunuparista toiseen, osittain siksi, että sen vieminen automaattikytkimen yli olisi haastavaa. Lisäksi on laskettu, että vähintään yksi virroitin per vaunupari on kiinni virtakiskossa eikä virroitin kestä kuin yhden vaunuparin tarvitseman virran. Samasta syystä myös M300 jouduttaneen jakamaan ajojännitteen osalta kahteen osaan, toki apulaitteille tuleva virta voi kulkea koko junan läpi.
Kulosaari on tällä hetkellä poikkeus, eli jännitekatkoja linjaraiteella ei pitäisi olla eikä siten ajojännitteen viemistä vaunuparista toiseen tarvita.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tästä selostuksesta voi myös päätellä, etteivät metrojunat ota ajomoottoreiden magnetointivirtaa akuista vaan ainoastaan suoraan verkosta.
 
risukasa sanoi:
Tästä selostuksesta voi myös päätellä, etteivät metrojunat ota ajomoottoreiden magnetointivirtaa akuista vaan ainoastaan suoraan verkosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärtääkseni oikosulkumoottorit eivät tarvitse ulkoista magnetointivirtaa. Roottori saa tarvittavan magnetoitumisensa omasta pyörimisliikkeestään.

EDIT:
Googlailin vähän. Oikosulkumoottorikin tarvinnee jonkin ulkoisen herätemagnetoinnin, jotta pyörivä roottori ylipäätään magnetoituu. Kun virta on lähtenyt kulkemaan, ulkoista lähdettä ei enää tarvitse. Joissain toteutuksissa tuohon alkusysäykseen on riittänyt suhteellisen pieni kestomagneetti.

Onkos metrojunissa muuten jarruvastuksia (vai syöttääkö sähköjarrutus virran yksinomaan takaisin virtakiskoon)? Mikäli jarruvastuksia ei ole, niin sähköjarrua ei voi luonnollisestikaan käyttää ilman kontaktia virtakiskoon.

EDIT2:
Googlailin lisää. On jarruvastukset, eikä virtaa syötetä takaisin verkkoon.
 
Viimeksi muokattu:
Totta, herätevirtaa nimenomaan. Nivelvaunuissa tuo virta otetaan akuista joten sähköjarru toimii ilman linjajännitettä.
 
aki sanoi:
Tällaista ilkivaltaa harjoitettiin myöhään Maanantai-iltana http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/polkupyora_raiteille-metrojuna_jumiutui/ Kuinkakohan automaattimetron kanssa olisi tuossa tilanteessa toimittu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Automaatti olisi tottakai hoitanut tilanteen paljon paremmin, koska se on... öö... automaatti ja paljon parempi, ja sillä on lyhyemmät asemat ja lyhyemmät junat, ja se menee Espooseen, johon ei automaatitta saa ajaakaan. Ja automaatilla on myös laituriovet, läpinäkyvät sellaiset, niitä ei joka juna-asemalla olekaan, joten kyllä automaatti on parempi.

Että kyllä se on parempi!
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös