Metron ja kaupunkiratojen yhdistäminen

Onko sillä nyt loppujen lopuksi niin iso ero että käveleekö asemalaiturilta Kaisaniemeen vai Rautatientorin metroasemalla, varsinkin jos kaukojunatkin Pisaran valmistuttua jäävät sinne taaemmilla laitureille?

Siis siipirakennusten päihinkö? Ja vasta kun keskiosa saatiin katettua...

Ja onko noita kaukojunista nimenomaan metroon vaihtavia kuitenkaan kovin paljoa?

Ainakin http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/tasku09_suomi_net.pdf mukaan kaukoliikenteellä tehdään Hkiin/Hgistä vuosittain 5 milj. matkaa (osa toki käyttää pääteasemanaan Pasilaa) eli n. 10 % kaikista matkoista. (En tiedä sisältyykö tuohon esim. Lahden Pisara-pendelijunat). Mutta oli kuinka oli, eiköhän noista muutama päivittäin metroon eksy. Parempia statistiikkoja saa tarjota... :frown:
Kaukoliikenteen lisäksi metro syöttää nykyiselle Rautatientorin asemalle tietysti myös Töölön suuntaan Elieliltä busseilla lähteviä sekä Mannerheimintien ratikka- ja bussilinjoja käyttäviä.

Mutta bottom-linena, kannattaako kuitenkaan sen ainoan päärautatieaseman liikenneyhteyksien osalla arvailla tällaisia asioita vaihtamisen loogisuuden, vaivattomuuden ja jo olevan infrastruktuurin osalta? Jos aseman yhteydessä on vuosikymmeniä ollut toimivana solmukohta, miksi metroasema siirtyisikin tuulisen bussitorin toiselle puolelle, vaikeasti opastettavaan sijaintiin Fennia-korttelin uumeniin. Jos Kaisaniemi ja Kamppi ovat kerran riittävän lähellä kaikille käyttäjille (mikä lienee joukkoliikenteen lähtökohta, ainakin keskustassa), miksi Rautatientorin asemalla näkee jatkuvasti noita lastenvaunu-kamikazeja liukuportaissa?

Kampin ratikkalenkkihän perustuu (kai) samalle ajatukselle solmukohdan luomisesta bussiterminaalin/kauppakeskuksen ympäille, vaikka matkaa Mannerheimintien tai Arkadiankadun pysäkeille ei ollut juuri enempää kuin tässä tapauksessa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun Länsimetroakin tehdään, en usko että metrosta luovutaan noin vain.
Siihen kun saataisiin nopeammat M300:set + poistetaan alle 7 000 arkipäiväkäyttäjän asemat niin metro voisi olla jopa nopea.
Näin:
1. Pisara rakennettaisiin temen mainitsemalla tavalla metrotunneliin, kun sen takia tunneleita täytyy suurentaa niin säästyypähän vaiva metrojen osalta, saadaan tunneliin nopeampaa metrokalustoa.
Ainoa ongelma olisi Hakaniemi (Flirt) kuten on mainittu, mutta eikös Hakaniemessä ole asemavaraus?

2. Metrolta suljetaan:
-Kalasatama(kunnes kävijämäärä nousee uusien talojen myötä)
-Kulosaari, jolta pääsee jo U-busseihin, 58:iin ja 16:sta jos keskustaan halajaa
-Siilitie (U-linjat, 58, 79 palvelevat jo)
-Puotila (95+97+97V+U-linjat)
-Rastila (96 jatketaan IK:seen 98:n + 519A:n lisäksi)
-Myllypuro+Kontula yhdistetään Kurkimäen asemaksi, jossa olisi toimiva liityntäterminaali. Myllypuron pohjoiselta sisäänkäynniltä olisi kävelyä laiturille 500m (tai voi mennä 92:lla) ja Kontulan metriksen eteläpäästä 400m. Kontulan liityntäbussit+Jokeri-2 ajaisivat sinne joten näiden matkustajilta(+Kurkimäen asukkailta) kävelymatka ei suurenisi.

3. Lentokenttämetrohaaveet korvataan kauan kaavailluilla luotijunilla, kehärata ei ole sama asia sillä 30 min on aika paljon. Luotijuna jatkaisi mahdollisesti Tallinnaan (tosisesta päästä Poriin/Turkuun?)

4. Laajasaloon toimisi lähijunat ratikalla, joka kulkisi junan rinnalla. Juna pysähtyisi Töölön jälkeen vain Kauppatorilla ja jatkaisi suoraan Laajasalon pääasemalle ja Santahaminaan. Väliosuudet hoitaisi pikaraitiotielinja.

Liiteenä kuva Kurkimäen metroasemasta. Metrimäärät ovat ainakin 5m tarkkuudella oikeat, en ole mikään insinööri mutta palautetta saa antaa. Kuten kuvasta näkyy, tilaa sille on vähintään tarpeeksi. Asema sijouttuisi Karpalopuiston kohdalle.

Ainoa ongelma on että ostarilla kävijät joutuisivat kävelemään 400 metriä tai matkustamaan yhden pysäkinvälin (paitsi Itäkeskukseen menijät pääsevät edelleen 94:lla)
Liityntäliikennettä käyttävälle tai Karpalotien alueen asukkaille asiassa ei olisi ongelmaa.

Kuvassa siniset edustavat erikokoisten bussien mahtumista terminaaliin.
Metron katettu laituri toimisi terminaalirakennuksena.
Harmaat neliöt edustavat olemassaolevia rakennuksia.
 

Liitetiedostot

  • d.JPG
    d.JPG
    121.7 KB · Lukukerrat: 650
  • e.JPG
    e.JPG
    54.6 KB · Lukukerrat: 582
Viimeksi muokattu:
Siis siipirakennusten päihinkö? Ja vasta kun keskiosa saatiin katettua...
Juu. Pisaran perusteluna on käytetty että saadaan lisää laiturikapasiteettia kun lähijunat poistuu tunneliin. Mikä muu niitä vapautuneita laitureita käyttäisi kuin kaukojunat?

Mutta bottom-linena, kannattaako kuitenkaan sen ainoan päärautatieaseman liikenneyhteyksien osalla arvailla tällaisia asioita vaihtamisen loogisuuden, vaivattomuuden ja jo olevan infrastruktuurin osalta? Jos aseman yhteydessä on vuosikymmeniä ollut toimivana solmukohta, miksi metroasema siirtyisikin tuulisen bussitorin toiselle puolelle, vaikeasti opastettavaan sijaintiin Fennia-korttelin uumeniin.
Olen ihan samaa mieltä siitä että muutosten vaikutusten ennustaminen on vaikeaa, samoin vakiintuneesta solmukohtasta. Olen taas eri mieltä siitä että nykyisellään se on mitenkään toimiva. Ja jotain muuttuu joka tapauksessa. Minusta se Rautatientorin käyttöönotto junille olisi kompromissi, toisella puolella on hieman huonompi jakelu metrolle, toisella taas kustannukset.

Jos Kaisaniemi ja Kamppi ovat kerran riittävän lähellä kaikille käyttäjille (mikä lienee joukkoliikenteen lähtökohta, ainakin keskustassa), miksi Rautatientorin asemalla näkee jatkuvasti noita lastenvaunu-kamikazeja liukuportaissa?
Meitä on moneen junaan :) Ei kai tuo nyt suoranaisesti liity mitenkään kaukomatkustajiin?

Kampin ratikkalenkkihän perustuu (kai) samalle ajatukselle solmukohdan luomisesta bussiterminaalin/kauppakeskuksen ympäille, vaikka matkaa Mannerheimintien tai Arkadiankadun pysäkeille ei ollut juuri enempää kuin tässä tapauksessa.
Ratikka on eri asia kuin metro, ne pysäkit eivät esimerkiksi maksa 50 miljoonaa kappale. Mutta onhan tuo se toinen solmu. Kohta voi olla kolmas Töölössä (Pisara + ratikat + kaukoliikenteen bussit). Näkisin että liikenteen hajautuminen sen määrän kasvaessa on vähän väistämätöntä, ei vaan mahdu kaikki siihen Rautatieaseman ympärille. Se mitä tuosta seuraa on kyllä mielenkiintoinen kysymys.
 
2. Metrolta suljetaan:
-Kalasatama(kunnes kävijämäärä nousee uusien talojen myötä)
-Kulosaari, jolta pääsee jo U-busseihin, 58:iin ja 16:sta jos keskustaan halajaa
-Siilitie (U-linjat, 58, 79 palvelevat jo)
-Puotila (95+97+97V+U-linjat)
-Rastila (96 jatketaan IK:seen 98:n + 519A:n lisäksi)
-Myllypuro+Kontula yhdistetään Kurkimäen asemaksi, jossa olisi toimiva liityntäterminaali. Myllypuron pohjoiselta sisäänkäynniltä olisi kävelyä laiturille 500m (tai voi mennä 92:lla) ja Kontulan metriksen eteläpäästä 400m. Kontulan liityntäbussit+Jokeri-2 ajaisivat sinne joten näiden matkustajilta(+Kurkimäen asukkailta) kävelymatka ei suurenisi.

Onko sinulla jonkinlaista arviota siitä, miten nämä muutokset vaikuttaisivat liikennöintikustannuksiin?
 
Onko sinulla jonkinlaista arviota siitä, miten nämä muutokset vaikuttaisivat liikennöintikustannuksiin?
Ei, mutta ainakin suljetuilla asemilla ei tarvitse ilmastointia, valoja eikä informaationäyttöjen ja Buscomien tarvitse olla päällä.

Kuluja lisää taas bussilinjojen kuormittuminen, tarvitaan lisää/suurenpaa kalustoa. 58 kulkee jo nyt jopa 4 minuutin välein.

Joku viisaampi arvioida tarkemmin, säästetäänkö ko. asemien sulkemisella muutakin kuin matka-aikaa.
 
Nykyisten asemien poistaminen ei ole realistista, mutta voi tietenkin kysyä että kannattaako joka kulosaareen liikennöidä kahden minuutin vuorovälillä. Eli voi tuon Knighriderin systeemin tehdä näinkin:

Yhteiset vaihtoasemat Itäkeskus ja Hakaniemi.
Metro (4 min): Mellunmäki - Kontula - Myllypuro - Itäkeskus - Siilitie - Kulosaari - Sörnäinen - Hakaniemi - Kaisaniemi - Kamppi...
Juna (4 min): Vuosaari - Rastila - Puotila - Itäkeskus - Herttoniemi - Kalasatama - Hakaniemi - Rautatientori - Töölö...
 
Joku viisaampi arvioida tarkemmin, säästetäänkö ko. asemien sulkemisella muutakin kuin matka-aikaa.

Kun vähennetään saadut mainos- ja vuokratulot, asemien käyttökustannukset on 31 % koko metron käyttökustannuksista.

Kontula, Myllypuro, Siilitie ja Kulosaari on halvemmasta päästä, joten liikenteeseen ei ihan noin paljon tule säästöä per asema.

Ja kerrotaan vielä se säästö euroissa noiden asemien poistolla: noin 0,9 M€/vuosi. Tähän vielä se Kurkimäen asema, jonka vuosittaiset kustannukset halvimmillaankin voisi olla 100 000 €/vuosi, mutta todennäköisesti ainakin tuplasti tuon. Eli arvataan siis 0,6-0,7 M€/vuosi, joka ei siis ole kovinkaan suuri säästö. Jotain 1/50 koko metrohöskän kustannuksista.

Keksitään mieluummin, miten Kampin ja Rautatientorin voisi yhdistää. Siinä syntyisi säästöä jo parin miljoonan verran vuodessa. Ja paljon hyvää mieltä kaikille. :)
 
Viimeksi muokattu:
Nykyisten asemien poistaminen ei ole realistista, mutta voi tietenkin kysyä että kannattaako joka kulosaareen liikennöidä kahden minuutin vuorovälillä. Eli voi tuon Knighriderin systeemin tehdä näinkin:

Yhteiset vaihtoasemat Itäkeskus ja Hakaniemi.
Metro (4 min): Mellunmäki - Kontula - Myllypuro - Itäkeskus - Siilitie - Kulosaari - Sörnäinen - Hakaniemi - Kaisaniemi - Kamppi...
Juna (4 min): Vuosaari - Rastila - Puotila - Itäkeskus - Herttoniemi - Kalasatama - Hakaniemi - Rautatientori - Töölö...

Tuleeko tuosta niin paljon etua ajallisesti, että se ylittäisi muutoksesta aiheutuvat haitat? Esimerkiksi Siilitien ja Kalasataman asemien välillä matkustaminen hankaloituu tuossa huomattavasti samoin myös Herttoniemen ja Sörnäisten. Länsimetro on jo rakenteilla ja se tulee varmasti käyttöön. Etelä-Espoosta tulijoiden olisi tuossa mahdotonta päästä Rautatietorin asemalle. Rautatieasemalta lähteviin juniin vaihto vaikeutuisi selvästi. Entä jos joku haluaisikin vaihtaa lännestä päin tulevasta metrosta Töölön suuntaan menevään junaan? Esimerkkeinä tällaisista matkoista olisi Lauttasaari-Pasila ja Matinkylä-Töölö. Tuo olisi nykyiseen verrattuna melko sekava. Harvemmin matkustavat joutuisivat helposti hämilleen ja ajaisivat helposti oman asemansa ohi.
 
Nykyisten asemien poistaminen ei ole realistista, mutta voi tietenkin kysyä että kannattaako joka kulosaareen liikennöidä kahden minuutin vuorovälillä. Eli voi tuon Knighriderin systeemin tehdä näinkin:

Yhteiset vaihtoasemat Itäkeskus ja Hakaniemi.
Metro (4 min): Mellunmäki - Kontula - Myllypuro - Itäkeskus - Siilitie - Kulosaari - Sörnäinen - Hakaniemi - Kaisaniemi - Kamppi...
Juna (4 min): Vuosaari - Rastila - Puotila - Itäkeskus - Herttoniemi - Kalasatama - Hakaniemi - Rautatientori - Töölö...
Hmm, menee liian hankalaksi.
Miksi juna mm. Puotilaan/Rastilaan, ovat nytkin alikansoitettuja.
-Juna voisi kulkea: Espoon keskus, Leppävaara, Huopalahti, Pasila, Töölö, R-as, H-niemi, IK, ÖS, Et.-Sipoo, Porvoo
-Metro taas pysähtyisi kaikilla nykyisillä ja rakenteilla olevilla metroasemilla:
Matinkylä-MM-ÖS
-Ja pikaratikka (550-->)IK-Vuosaari-ÖS pysähtyen asutulla alueella 0,5km välein (IK, Vanhanlinnantie, Rusthollarintie, Vuosaaren silta, Rastila, Kaivonkatsojantie, Vuosaari, Vuosaaren satama......) korvaten Vuosaaren haaran metrosta, joka ei välttämättä metroa tarvitse sekä 90B:n, 93:n & 519A:n

Olisiko muuten ideaa Munkkivuori-Meilahti-Pasila-Kalasatama-IK metrolla? Jos menee Munkkivuoresta, Pasilasta tai siltä väliltä IK:seen, ainoa mahdollisuus on 58. Ja se on hidas. Maan alla ruuhkista poissa, sehän on metron ainoa hyöty.
 
Viimeksi muokattu:
->Asemien poistaminen tai väliin jättäminen on vastoin joukkoliikenteen keskeistä ideaa. Metron tarkoitus on yhtä lailla tiivistää kaupunkirakennetta kuin kuljettaa ihmisiä. Jos jollain asemalla ei ole tarpeeksi käyttäjiä, asemanseutu on siinä tapauksessa kaavoitettava uudestaan suuremmalle kerrosneliömetrimäärälle, eikä suinkaan suljettava asemaa.

On täysin järjetöntä jatkaa metron kaltaista raskasraideliikennettä päistään ja samalla jättää väliltä asemia pois, että matka-aika päästä päähän olisi edelleen nopea. Hölmöläisten hommaa.
 
Maan alla ruuhkista poissa, sehän on metron ainoa hyöty.

Niinpä... Antamassa autoille tilaa maan päällä. Kiitos ei!

---------- Viesti lisätty kello 19:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:51 ----------

On täysin järjetöntä jatkaa metron kaltaista raskasraideliikennettä päistään ja samalla jättää väliltä asemia pois, että matka-aika päästä päähän olisi edelleen nopea. Hölmöläisten hommaa.

Ei se oikeastaan ole sen järjettömämpää kuin ajaa raskasraideliikennettä, jolla on pysäkkejä yhtä tiheään kuin monilla pikaraitioteillä. Eikä myöskään ole järkevää rakentaa niin kallista järjestelmää, että joudutaan mm. jättämään puolet sisäänkäynneistä rakentamatta, jotta hintaa saadaan edes vähän alas. Hölmöläisten hommaa on sekin, jos tiedetään raitiotien kapasiteetin riittävän vallan mainiosti.

Jos esikaupunkiliikennettä päätetään joskus ajaa raitiovaunuin, jää metro aika turhaksi. Tällöin olisi hyvä päästä järjestelmästä jollain tavalla eroon. Tulee turhan kalliiksi. Eniten kustannuksia tulee itse liikennöinnistä (45 %), ja jos liikennöintiä ei lopeteta, seuraavaksi eniten tulee asemista (31 %). Eli jos Laajasalon raitiotiet jatkuisi (pikana) vaikkapa Kulosaareen tai Siilitielle, niin miksi näitä asemia enää kannattaisi pitää yllä? Samoin jos raitiotietä jatkettaisiin Lauttasaareen tai Koivusaareen, kannattaisi harkita näiden asemien jättämistä metrolla väliin kokonaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tulipahan tylsyyksissäni tehtyä tällainen esimerkillisen halpa imagollinen raskasraideintegrointi...

Tiedän, ettei tämä nyt varsinaisesti liity asiaan, mutta käyttäjän näkökulmasta tämä olisi jo huomattava askel parempaan. Tähän vielä pisara ja siitä eteenpäin ennemmin pikaraitioteitä (kyllä, olen kääntänyt takkini tässä asiassa :) )

Metroa merkkaisi siis tuttu M, kun taas Lähijunat kerättäisiin vaikkapa L-tunnuksen alle (lähi-, lokal-, local-).
 

Liitetiedostot

  • HSLraskasraide.jpg
    HSLraskasraide.jpg
    57.2 KB · Lukukerrat: 5,997
Ei, mutta ainakin suljetuilla asemilla ei tarvitse ilmastointia, valoja eikä informaationäyttöjen ja Buscomien tarvitse olla päällä.

Kuluja lisää taas bussilinjojen kuormittuminen, tarvitaan lisää/suurenpaa kalustoa. 58 kulkee jo nyt jopa 4 minuutin välein.

Joku viisaampi arvioida tarkemmin, säästetäänkö ko. asemien sulkemisella muutakin kuin matka-aikaa.

Mikäli esittämäsi asemien sulkemiset toteutettaisiin, tarvittaisiin liityntäbussilinjoille runsaasti lisää lähtöjä sekä lisäkalustoa ja/tai isompaa kalustoa. Esimerkiksi Puotilassa, Rastilassa, Myllypurossa ja Kontulassa iso osa asukkaista asuu kävelyetäisyydellä metrosta, mutta mikäli metroasema suljettaisiin, joutuisivat nämä matkustajat siirtymään liityntäbussin käyttöön. Monet nykyisistä liityntälinjoista pullistelevat matkustajista nykyiselläänkin ruuhka-aikoina, joten vuoroja ja kapasiteettia pitäisi lisätä merkittävästi. Yksi kokopäivävuoro maksaa karkeasti 200 000 euroa vuodessa ja ruuhkavuoro 100 000 euroa vuodessa, joten bussiliikenteen lisäykset maksaisivat helposti useita miljoonia euroja vuodessa.
 
Ei se oikeastaan ole sen järjettömämpää kuin ajaa raskasraideliikennettä, jolla on pysäkkejä yhtä tiheään kuin monilla pikaraitioteillä.

Pysäkkitiheys ei sinänsä ole mikään ongelma, jos vain matkustajia riittää. Raskasraidetta tarvitaan kapasiteetin vuoksi ja jos rakennusmassat ja sitä myötä matkustajamäärät perustelevat aseman puolen kilometrin välein, niin silloin kannattaa rakentaa asema (lähes) puolen kilometrin välein. (Tällä ei tosin ole mitään tekemistä Helsingin kanssa...)

Eikä myöskään ole järkevää rakentaa niin kallista järjestelmää, että joudutaan mm. jättämään puolet sisäänkäynneistä rakentamatta, jotta hintaa saadaan edes vähän alas. Hölmöläisten hommaa on sekin, jos tiedetään raitiotien kapasiteetin riittävän vallan mainiosti.

Helsingin olosuhteissa ja asukastiheydellä tullaan tietysti ennemmin tai myöhemmin siihen kysymykseen, onko metro(n kapasiteetti) ylipäänsä tarpeellinen. Mutta kun kerran metro on olemassa, niin vaihtoehtona asemien karsimiselle pitäisi pohtia massiivista täydennysrakentamista asemien yhteyteen. Se voisi tehdä metrosta tarpeellisen ja samalla siirtäisi tarvetta metronlinjan jatkamiselle päistään.

Harrastin tuossa männäviikolla maaseutumatkailua ja kun metron ikkunasta alkoi Sörnäisten jälkeen nähdä peltoa, parkkipaikkaa, aaltopeltihallia sun muuta, niin kyllähän se laittoi miettimään, että mihin niitä Östersundomin peltoja tarkalleen ottaen tarvitaan. Että saadaan ihmisille pidempiä työmatkoja?
 
Tuleeko tuosta niin paljon etua ajallisesti, että se ylittäisi muutoksesta aiheutuvat haitat? Esimerkiksi Siilitien ja Kalasataman asemien välillä matkustaminen hankaloituu tuossa huomattavasti samoin myös Herttoniemen ja Sörnäisten.
En minä ole mitenkään vakuuttunut että tämä on hyvä idea, kunhan totean että noin voisi tehdä. Ajatus on kuitenkin että saataisiin se ratapihan ahtaus ratkaistua, lähijunille parempi jakelu sekä sujuva vaihto lähijunista metroon ilman puolen miljardin Pisaraa. Minusta lyhyillä matkoille kuten Herttoniemi Sörnäinen sopii paremmin bussi tai ratikka.

Länsimetro on jo rakenteilla ja se tulee varmasti käyttöön. Etelä-Espoosta tulijoiden olisi tuossa mahdotonta päästä Rautatietorin asemalle. Rautatieasemalta lähteviin juniin vaihto vaikeutuisi selvästi.
Osaan junista vaihto helpottuisi huomattavasti, Hakaniemessä samassa tasossa. Muihin juniin toki ehkä vähän vaikeammin tai vaihtojen kautta.

Entä jos joku haluaisikin vaihtaa lännestä päin tulevasta metrosta Töölön suuntaan menevään junaan? Esimerkkeinä tällaisista matkoista olisi Lauttasaari-Pasila ja Matinkylä-Töölö.
Lännen puolella olisi ylimääräistä kapasiteettia jonka voisi käyttää lyhyelle metron jatkolle Töölön asemalle.

Mutta joo, asiallista ja aiheellista kritiikkiä. Itse hoksasin vähän kirjoittamisen jälkeen että matkustajakysyntä on täysin epätasapainossa heilureiden eri päissä.

---------- Viesti lisätty kello 23:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:32 ----------

Tulipahan tylsyyksissäni tehtyä tällainen esimerkillisen halpa imagollinen raskasraideintegrointi...

Tiedän, ettei tämä nyt varsinaisesti liity asiaan, mutta käyttäjän näkökulmasta tämä olisi jo huomattava askel parempaan. Tähän vielä pisara ja siitä eteenpäin ennemmin pikaraitioteitä (kyllä, olen kääntänyt takkini tässä asiassa :) )

Metroa merkkaisi siis tuttu M, kun taas Lähijunat kerättäisiin vaikkapa L-tunnuksen alle (lähi-, lokal-, local-).
Minusta juuri tuollainen kuva pitäisi olla, siihen voisi ehkä lisätä muutaman olennaisen ratikka ja bussilinjan, esim. Jokeri, seiska ja 58. Metrolinjat voisi Kehäradan myötä nimetä M ja N junaksi, vanhalla N-junalle tunnus P niin kuin pysähtyy joka asemalla.
 
Takaisin
Ylös