Minne metroa voisi jatkaa?

Metron periaatepätöstä 25.-30.9.2006 käsitelleen kokouksen alusta loppuun paikan päällä seuranneena olen eri mieltä.

Kestikö kokous todella maanantaista perjantaihin? Itse muistan olleeni paikalla vain yhtenä iltana (ja yönä), jona aikana puheenjohtaja totesi kokouksen niin avatuksi kuin päättyneeksikin. Vai puhummeko nyt tyystin eri kokouksista?

Metroa puolustavissa puheissa oli enemmänkin uskonnollista hurmoshenkeä ja aisantuntemattomuuden paljastamista. Toisteltiin mm. niitä kliseitä, joita kokouksen valmisteluksi tehty RaideYVA oli kumonnut, mutta yhä vain ne kävivät perusteluiksi.

Totuuden nimissä lienee mainittava myös, että hurmoshenkisyyttä löytyi kyllä metron vastustajistakin - jos ei muista, niin ainakin Timo Soinista (joka onnistui tämänkin asian sotkemaan EU-vastaisuuteensa).

Poliittisista ryhmistä vain SDP:llä oli "tallimääräys", jonka mukaan vastustaa ei saanut. Kokoomus ja Vihreät olivat erimielisiä sisäisesti.

Sisäisesti erimielinen oli myös kristillisten peräti kaksijäseninen ryhmä. Lisäksi ei sovi unohtaa, että keskustan ryhmä vaati Kehä II:n pikaista rakentamista metropäätöksestä huolimatta.
 
Rakkaassa Tukholmassa on tasan kolme eri metroa, jolla kullakin on oma liikenneverkkonsa ja kalustonsa.
Tämähän ei ole mitenkään epätavallista maailman metroissa. Yhtenä käytännön syynä se, että kun "oikeat" metrot toimivat niin, että yksi rata = yksi linja, ei ole koskaan tarvetta eri linjojen väliseen liikenteeseen. Jos ja kun linjat poikkeavat toisistaan, niillä voidaan ja käytetään yksilöllisiä teknisiä ratkaisuja, jotka tekevät linjoista yhteensopimattomia.

Usein linjat on rakennettu kerralla ja eri aikoina, jolloin niille on myös tilattu kalusto. Tämä johtaa siihen, että käytettävä kalusto vanhenee linja kerrallaan, joten kalustohankintojenkaan kannalta ei ole merkitystä sillä, että linjat ovat erilaisia. Linjojen asteittaisen pidentämisen tämä periaate tekee hankalaksi, mutta sama koskee lopulta koko verkkoa. Ei ole merkitystä sillä, piteneekö vain yksi linja vai koko teknisesti yhtenevä verkko, sama vaunumäärä sitä pidennystä varten on hankittava kuitenkin.

Eri aikoina rakennettujen linjojen tekniset ratkaisut poikkeavat myös siksi, että aina hankitaan nykyaikaista tekniikkaa. Poikkeavia ratkaisuja on kulunvalvonnassa, kaluston suorityskyvyssä ja jopa voimanlähderatkaisuissa.

Nyt voi sitten kysyä, että miksi minäkin puhun kahden raskasraidejärjestelmän yhteensopimattomuudesta haittana. Siksi, että meillä ei ole sellaista kaupunkia, jossa väestötiheys on 20-30 tuhatta asukasta neliökilometrille. Täällä ei koskaan ole mielekästä rakentaa jokaiselle bussi-, ratikka- ja metrolinjalle omaa rataa, jotta yhteensopivuudella ei olisi merkitystä. Päin vastoin, tämänkin keskusteluketjun ideoinnit ovat lähteneet haaroista ja yhteyksistä olemassa olevaan.

Kuitenkin HKL:n metron tekninen lähtökohta on ollut tämä suuren maailman ihannointi. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, edellytyksiä jatkaa "metroa" ei ole, ellei sen teknisiä ratkaisuja kehitetä tämän seudun tarpeisiin sopiviksi. Tietenkin voidaan jatkaa sopimattomin ratkaisuin, käyttää tarpeettomasti rahaa ja olla lopulta pakottamisen tiellä siten kuin Itä-Helsingissäkin. Eli jos ylipäätään käyttää joukkoliikennettä, on pakko käyttää ratkaisuja, jotka eivät ole likikään parasta mahdollista joukkoliikennettä.

Antero
 
Kestikö kokous todella maanantaista perjantaihin?
Kyllä se vähän siltä tuntui... ;)

Totuuden nimissä lienee mainittava myös, että hurmoshenkisyyttä löytyi kyllä metron vastustajistakin ...
Niin löytyi, molemmista sekä että. Mutta eivät vastustajat sentään olleet sillä tasolla kuin eräskin puolustaja, joka kehui metrotunnelin maisemia ihan yhtä hyviksi kuin mitä autoilijat näkevät mm. Hanasaaren kohdalla (ei ole tarkka sitaatti). Onhan se toki ymmärrettävää. Suomalaisen on vaikea istua vastakkain, joten jos ei välitä nähdä toista ihmistä, aina voi katsella ulos ikkunasta.

Sisäisesti erimielinen oli myös kristillisten peräti kaksijäseninen ryhmä. Lisäksi ei sovi unohtaa, että keskustan ryhmä vaati Kehä II:n pikaista rakentamista metropäätöksestä huolimatta.
Mainitsin vain käytännön päätöksentekijät eli suurimmat ja näkyvimmät. Mahtoiko lopulta yksikään ryhmä olla yksimielinen (en välitä kaivella tietoja), sillä olihan SDP:nkin ryhmässä yksi lipsuja.

Kehä 2:han se taisi olla tärkein syy mm. monelle kokoomuslaiselle. Sehän on yksi ruuvi, jolla H:ki Espoota tässä asiassa kiristi.

Antero
 
Kyllä se vähän siltä tuntui... ;)

Näin joukkoliikenteen käyttäjänä kokousta pidensi vielä se, että juna ehti sopivasti mennä ja seuraavaa piti odotella tunti.

Niin löytyi, molemmista sekä että. Mutta eivät vastustajat sentään olleet sillä tasolla kuin eräskin puolustaja, joka kehui metrotunnelin maisemia ihan yhtä hyviksi kuin mitä autoilijat näkevät mm. Hanasaaren kohdalla (ei ole tarkka sitaatti). Onhan se toki ymmärrettävää. Suomalaisen on vaikea istua vastakkain, joten jos ei välitä nähdä toista ihmistä, aina voi katsella ulos ikkunasta.

Jännä juttu, kun minulle jäi sellainen mielikuva (muistiinpanoni olen onnistunut hukkaamaan), että outoja perusteluja oli tasaisesti molemmilla puolilla. Metrotunnelin maisemia en muista kenenkään kehuneen. Eipä silti - ei ne maisemat auton kuskinpenkiltäkään aina niin kovin mieltä ylentäviä ole, monasti kun joutuu varsin tarkkaan seuraamaan ympäröivää liikennettä. Bussissa (tai raitiovaunussa, mutta sellaisia ei Hanasaaressa kulje) tietty maisemien katselu on joskus jopa matkan kohokohta.

Mainitsin vain käytännön päätöksentekijät eli suurimmat ja näkyvimmät. Mahtoiko lopulta yksikään ryhmä olla yksimielinen (en välitä kaivella tietoja), sillä olihan SDP:nkin ryhmässä yksi lipsuja.

Kehä 2:han se taisi olla tärkein syy mm. monelle kokoomuslaiselle. Sehän on yksi ruuvi, jolla H:ki Espoota tässä asiassa kiristi.

Mainitsinkin kristilliset lähinnä kuriositeettina - niinkin pieni ryhmä kun onnistui jakautumaan kahtia. Mutta minusta on ihan oleellinen seikka tässä se, että keskusta pitää moottoritiehanketta vähintään yhtä tärkeänä kuin metrohanketta.
 
Se että Kampin tunneli on 2-kaistainen ei kerro koko asiasta mitään, onhan metrokin vain 2-raiteinen. Länsiväylää pitkin tulee Kamppiin yli 800 bussia/vuorokausi, ja ruuhkatuntina voi tulla n 100 bussia. Läheskään kaikkia busseja ei missään nimessä voisi päästää edes Mannerheimintielle asti, ja mitä iloa niistä busseista olisi jos ne tukkisivat jounkun Fredrikinkadun ja Bulevardin...
Kysymyshän on vain siitä, että keskustaan tulevat bussilinjat ovat läpi ajavia heilurilinjoja, eivätkä eri suunnista tulevat linjat katkea keinotekoisesti keskustaan. Miksi nykyistä bussiliikenteen logiikkaa ei sovelleta länsimetroon, jos kerran on niin älykästä katkaista linjat keskustassa? Espoon junien pääteasemaksi Kamppi ja Itä-Helsingin junilla Rautatieasema.:biggrin: Sehän olisi linjassa VR:n metrojen kanssa, nekin päättyvät Rautatieasemalle. Ja siksi toiseksi paljon helpompi ratkaisu hoitaa se, ettei metron idän ja lännen kuormitus ole alkuunkaan tasapainossa.

Ei sellaisista "nähtävyyslinjoista" olisi edes kaupungin sisäisen liikenteen hoitajiksi koska vuorovälit ovat niin epäsäännölliset.
Heilurilinjan ideahan on säästää esikaupungista saapuvilta vaihtaminen vastakkaisen suunnan linjaan tai "keskustalinjaan" perille pääsemiseksi. Matkustajalle ei ole vuorovälillä merkitystä, kun hän on kerran bussiinsa päässyt ja poistuu vasta siellä minne oli menossa.

Muuten taas vuorovälit eivät ole mikään ongelma, sillä vuorovälithän ovat sitä miksi ne asetetaan. Sama koskee ajoaikojen vaihtelua. Jos joukkoliikenne-etuuksia ei järjestetä ja henkilöautoilu on etusijalla liikennesuunnittelussa, silloin joukkoliikenne ei toimi millään tavalla.

Korjaa jos olen vääräsä mutta olen joskus lukenut Vantaan olevan autoisuneempi kuin Espoo, jos matkojen kulkumuoto-osuuksista puhutaan. Mutta sama se.
Vuoden 2000 liikennetutkimuksen mukaan (viimeisin tehty tutkimus), henkilöautomatkat vuorokaudessa:
H:ki kantakaupunki 0,84
H:ki esikaupungit 1,44
Espoo ja Kauniainen 2,15
Vantaa 1,77

Henkilöautojen määrä / 1000 asukasta 31.12.2004:
Helsinki 405
Espoo 449
Vantaa 492
Kauniainen 452
Muu Helsingin seutu 537

Autoistumisella tarkoitetaan autojen määrää, ja siinä muistat kuulemasi oikein, Vantaalla on enemmän kuin Espoossa. Mutta espoolaiset käyttävät autojaan enemmän, mikä on eri asia kuin autoistuminen.

Antero
 
Näin joukkoliikenteen käyttäjänä kokousta pidensi vielä se, että juna ehti sopivasti mennä ja seuraavaa piti odotella tunti.
Tarkkaan ottaen jouduin lähtemään ennen viimeistä äänestystä, koska viimeinen juna Helsinkiin päin meni suunnilleen samoihin aikoihin kun äänestys oli. Vai luinko aikataulua väärin?

Jännä juttu, kun minulle jäi sellainen mielikuva (muistiinpanoni olen onnistunut hukkaamaan), että outoja perusteluja oli tasaisesti molemmilla puolilla. Metrotunnelin maisemia en muista kenenkään kehuneen.
Mulla on muistiinpanot tallella. Ja jokaisella valtuutetulla on video-CD-tallenne kokouksesta, joten kaikki puheenvuorot voidaan jäljittää. En viitsi sanoa, kuka ja mistä puolueesta tällaista lausui. Hänestä kuitenkaan siitä ei ollut mitään haittaa että mennään tunnelissa eikä nähdä enää maisemia, joita vielä saavat joukkoliikenteen käyttäjätkin ihailla. Ja heillähän on siihen sentään aikaa toisin kuin perävalojen tuijoittajilla.

Mutta minusta on ihan oleellinen seikka tässä se, että keskusta pitää moottoritiehanketta vähintään yhtä tärkeänä kuin metrohanketta.
Olivathan sentään rehellisiä ja myönsivät mitä oikeasti halusivat. Eräs kokoomuslainen on maininnut, että heille yhteydet lentokentän suuntaan ovat ensiarvoisen tärkeät. Luulin tämän kuullessani, että kysymys oli joukkoliikenteestä ja mm. Raide-Jokerista. Mutta totuus olikin toinen.

Antero
 
Tarkkaan ottaen jouduin lähtemään ennen viimeistä äänestystä, koska viimeinen juna Helsinkiin päin meni suunnilleen samoihin aikoihin kun äänestys oli. Vai luinko aikataulua väärin?

Itsekin muistelen yhden junan menneen juuri äänestyksen aikoihin tai vähän sen jälkeen, mutta se ei siis ollut viimeinen Helsingin suuntaan. Menin itse vain Kiloon asti (Reittioppaan mukaan oli nopeampaa odottaa tunti kuin kävellä koko matka), mutta juna käsittääkseni jatkoi Helsinkiin saakka.

Mulla on muistiinpanot tallella. Ja jokaisella valtuutetulla on video-CD-tallenne kokouksesta, joten kaikki puheenvuorot voidaan jäljittää. En viitsi sanoa, kuka ja mistä puolueesta tällaista lausui. Hänestä kuitenkaan siitä ei ollut mitään haittaa että mennään tunnelissa eikä nähdä enää maisemia, joita vielä saavat joukkoliikenteen käyttäjätkin ihailla. Ja heillähän on siihen sentään aikaa toisin kuin perävalojen tuijoittajilla.

Ehkä halon hiuksia nyt, mutta minusta on eroa sillä, sanooko metrotunnelin maisemia hienoiksi (mikä olisi aika absurdia) vai ettei maisemien näkemisellä ole väliä (mikä toki on hölmöä sekin). Epäilemättä joku on sanonutkin maisemien olevan merkityksettömiä.
 
Itsekin muistelen yhden junan menneen juuri äänestyksen aikoihin tai vähän sen jälkeen, mutta se ei siis ollut viimeinen Helsingin suuntaan.
OK, ehkä sitten olin sitä mieltä, etten halua jäädä tunniksi norkoilemaan villiin Espoon keskukseen. Tai sitten oli kyse siitä, etten päässyt enää keskustasta eteenpäin. Muistelen, että päivittelin sitä, että ainoaksi mahdollisuudeksi päästä kotiin olisi jäänyt taksi.

Ehkä halon hiuksia nyt, mutta minusta on eroa sillä, sanooko metrotunnelin maisemia hienoiksi (mikä olisi aika absurdia) vai ettei maisemien näkemisellä ole väliä (mikä toki on hölmöä sekin). Epäilemättä joku on sanonutkin maisemien olevan merkityksettömiä.
Voin referoida vain omiin muistiinpanoihini, koska minulla ei ole valtuusto-CD:tä.

Puheena olevan valtuutetun mielestä maisemilla ei ollut väliä - siis muistiinpanojeni mukaan. Tämä on lyhennelmä siitä, mitä valtuutettu varsinaisesti sanoi, sillä en osaa pikakirjoitusta vaan joudun tiivistämään kuulemaani.

Jos maisemilla ei ole väliä, miksi sitten perusteltiin RaideYVA:ssa tunnelimetroa Hanasaaren kohdalla sillä, että maisemat menevät pilalle? Ja tätä pidettiin keskeisenä argumenttina tunneliratkaisun puolesta.

Olen kyllä siinä samaa mieltä, ettei maisemilla ole väliä - jos niitä ei kukaan koskaan näe.

Antero
 
OK, ehkä sitten olin sitä mieltä, etten halua jäädä tunniksi norkoilemaan villiin Espoon keskukseen. Tai sitten oli kyse siitä, etten päässyt enää keskustasta eteenpäin. Muistelen, että päivittelin sitä, että ainoaksi mahdollisuudeksi päästä kotiin olisi jäänyt taksi.

Mietin itsekin taksia, mutta palaaminen taksilla joukkoliikennekokouksesta olisi tuntunut liian ironiselta. Päätin hengailla asemalaiturilla valvontakameroiden silmän alla - ja loppujen lopuksi olin varmaan itse pelottavimman näköinen junaa odottaneista ihmisistä.

Voin referoida vain omiin muistiinpanoihini, koska minulla ei ole valtuusto-CD:tä.

Puheena olevan valtuutetun mielestä maisemilla ei ollut väliä - siis muistiinpanojeni mukaan. Tämä on lyhennelmä siitä, mitä valtuutettu varsinaisesti sanoi, sillä en osaa pikakirjoitusta vaan joudun tiivistämään kuulemaani.

Jos maisemilla ei ole väliä, miksi sitten perusteltiin RaideYVA:ssa tunnelimetroa Hanasaaren kohdalla sillä, että maisemat menevät pilalle? Ja tätä pidettiin keskeisenä argumenttina tunneliratkaisun puolesta.

Olen kyllä siinä samaa mieltä, ettei maisemilla ole väliä - jos niitä ei kukaan koskaan näe.

Äh. Olin lukenut viestisi huonosti. Sanoit, ettei sitaatti ole sanatarkka, ja takerruin sitten siihen, etten muistanut kenenkään sanoneen sanatarkasti niin.
 
Kysymyshän on vain siitä, että keskustaan tulevat bussilinjat ovat läpi ajavia heilurilinjoja, eivätkä eri suunnista tulevat linjat katkea keinotekoisesti keskustaan.

Heilurilinjan ideahan on säästää esikaupungista saapuvilta vaihtaminen vastakkaisen suunnan linjaan tai "keskustalinjaan" perille pääsemiseksi. Matkustajalle ei ole vuorovälillä merkitystä, kun hän on kerran bussiinsa päässyt ja poistuu vasta siellä minne oli menossa.
Kuvittelisin että kokemuksent bussilinja 65:stä eivät ole juuri rohkaisseet Espoon bussien ajamista keskustan läpi. Liian pitkä bussilinja yhdistettynä ruuhkaisiiin olosuhteisiin tietää aina ongelmia aikataulussa pysymisen kanssa. Ei keskustaan voi millään vippaskonsteilla saada aikaan samanlaiset edellytykset bussiliikenteelle kuin jollain Jokerilla.

Vuoden 2000 liikennetutkimuksen mukaan (viimeisin tehty tutkimus), henkilöautomatkat vuorokaudessa:
H:ki kantakaupunki 0,84
H:ki esikaupungit 1,44
Espoo ja Kauniainen 2,15
Vantaa 1,77

Henkilöautojen määrä / 1000 asukasta 31.12.2004:
Helsinki 405
Espoo 449
Vantaa 492
Kauniainen 452
Muu Helsingin seutu 537
Hyvä että tuli enemmän tietoa asiasta. Jos henkilökilometrit saisi vielä mukaan niin olisi vielä parempi.

Muuten itse alkuperäiseen asiaan palatakseni, niin luit varmaan Osmo Soininvaaran kolumnin eilisessä Hesarissa. Varoitti mitä seuraa jos Kehäradan tai Sipoon metron rakentamista lykätään.

t. Rainer
 
Kuvittelisin että kokemuksent bussilinja 65:stä eivät ole juuri rohkaisseet Espoon bussien ajamista keskustan läpi. Liian pitkä bussilinja yhdistettynä ruuhkaisiiin olosuhteisiin tietää aina ongelmia aikataulussa pysymisen kanssa. Ei keskustaan voi millään vippaskonsteilla saada aikaan samanlaiset edellytykset bussiliikenteelle kuin jollain Jokerilla.
Juuri niin, superpitkissä bussiheilureissa ei ole mitään mieltä. Helsingin haavoittuvimmat bussilinjat ovat nykyäänkin h18, h65A ja h66A eli juuri ne pitkät keskustan heilurit. Jos Espoosta Länsiväylää tulevat seutulinjat liitettäisiin vaikkapa RT:ltä lähteviin Helsingin pohjois- ja koillisosien bussilinjoihin tietäisi se melkoista epävarmuutta joukkoliikenteeseen. Yksi tukos tms. tieliikenteessa jossain puolella lamauttaisi toisenkin suunnan liikenteen täysin. Omaa väyläänsä kulkevalla raideliikenteellä on vähemmän tällaisia ongelmia, oli se sitten metro tai pikaratikka.

Olen alkanut kannattaman Isoa Liityntää yhä suuremmassa määrin; eihän se olisi millään tavalla tuhoisa Helsingin raitiotiejarjestelmallekään, vaan päinvastoin lisäisi sen painoarvoa keskustan ja kantakaupungin liikkumavälineenä. Tyonjako olisi selkeä: metro ja kaupunkijuna hoitavat laajemman ja nopean liikkumisen ja ratikka, sekä muutamat jäljelle jäävät tärkeät keskustan bussilinjat (h14, h16, h18, h20 ja h55) jakelevat tehokkaasti maksimissan noin 20 km matkat (Laajasalo voidaan hyvin kytkeä tahan mukaan tai jos Santiksesta päätetään, niin sitten metro) ja muiden bussilinjojen rooli jää syotto- sekä muutamiin tärkeisiin poikittaislinjoihin. Noista osa on nykyisen Bussi-Jokerin kaltaisia laadukkaita runkolinjoja, kun taas Jokeri I ja II ovat osa raideliikenneverkkoa. Joukkoliikenteen painoarvo olisi silloin nimenomaan raideliikenteessä eikä mm. nykyisen kaltaisia bussiterminaaleja (mm. Kamppi, EA ja RT) keskustassa tarvittaisi.
 
Ei keskustaan voi millään vippaskonsteilla saada aikaan samanlaiset edellytykset bussiliikenteelle kuin jollain Jokerilla.

Myös bussiliikenteen edellytyksiä voidaan haluttaessa parantaa esimerkiksi toteuttamalla yksinomaan joukkoliikenteelle varattuja katuja.

Helsingin keskustassa toki tulee se ongelma, että bussiliikenne jo itse ruuhkauttaa itsensä, eli busseja on ajoittain niin paljon että ne haittaavat toistensa kulkua.

[quote="Vristo]Olen alkanut kannattaman Isoa Liityntää yhä suuremmassa määrin[/quote]

Ei voi muuta kuin kysyä ilkeän kysymyksen: Entä samalla investointirahalla toteutettu Iso Ratikka?

Samalla summalla, joka menee "Ison liitynnän" metrolinjoihin, saadaan 5-10 kertaa laajempi raitioverkko. Tällä saadaan raitiotie ulotettua käytännössä koko Helsingin ydinseudun niille tiivisti rakennetuille alueille, joilla ei ole jo raideliikennettä.

Olettaisin, että kattavuussuhteet ovat samat kuin Länsimetro vs TramWest eli jos "Ison liitynnän" alueella 15-25% asunnoista ja työpaikoista on kävelyetäisyydellä raideliikenteen asemista, "Ison ratikan" alueella 75-90% asunnoista ja työpaikoista on kävelyetäisyydellä asemista.

Entä liikennöintitalous? Pieni käytännön esimerkki: Düsseldorfissa, joka on Helsingin kokoinen kaupunki jossa on myös esikaupunkialueet kattava ratikkaverkko, liikennöintitalous tuottaa 20% voittoa.
 
Myös bussiliikenteen edellytyksiä voidaan haluttaessa parantaa esimerkiksi toteuttamalla yksinomaan joukkoliikenteelle varattuja katuja.

Helsingin keskustassa toki tulee se ongelma, että bussiliikenne jo itse ruuhkauttaa itsensä, eli busseja on ajoittain niin paljon että ne haittaavat toistensa kulkua.
Tämäkin selittää miksi ei ole uskallettu kokeilla mitään massiivista itä-länsi bussiheiluria Helsingin keskustan läpi kulkevilla maanpäällisillä kaduilla.

Entä liikennöintitalous? Pieni käytännön esimerkki: Düsseldorfissa, joka on Helsingin kokoinen kaupunki jossa on myös esikaupunkialueet kattava ratikkaverkko, liikennöintitalous tuottaa 20% voittoa.

Mistä johtuvat suurimmat erot kun vertailee Düsseldorfin ja Helsingin raitioteiden liikennöntikustannuksia?

t. Rainer
 
Kuvittelisin että kokemuksent bussilinja 65:stä eivät ole juuri rohkaisseet Espoon bussien ajamista keskustan läpi. Liian pitkä bussilinja yhdistettynä ruuhkaisiiin olosuhteisiin tietää aina ongelmia aikataulussa pysymisen kanssa.

Niin hyvä kuin Helmi-järjestelmä onkin, niin itseasiassa sen myötä on tullut myös eräs ongelma. Ideaalitilanteessa kaikissa linjojen 65A/66A autoissa on Helmi-laitteet, laitteet ovat päällä ja järjestelmästä löytyvät kaikki ko. linjojen vuorot. Tilanne vaan on jatkuvasti ollut se, että vain osassa autoista Helmi on käytössä, jolloin vain nämä autot saavat liikennevaloetuudet. Tästä taas seuraa se, että Helmittömät autot jäävät jälkeen aikatauluista, keräävät seuraavankin vuoron pokaa ja jäävät edelleen lisää myöhään ja seuraavan vuoron Helmi-bussi painelee jo puolessa matkassa ohi eikä myöhään jäänyt vuoro enää sitä kiinni saa ennen päättäriä.

Syitä tähän heikkoon nykytilaan lienee useita. Liikennöitsijä (HelB) ei huolehdi, että linjoille sijoitettaisiin vain Helmi-laitteilla varustettuja busseja, osa kuljettajista ei ilmeisesti osaa kirjautua järjestelmään oikein, järjestelmästä ei löydy kyseisen vuoron tietoja ym...
 
Ei voi muuta kuin kysyä ilkeän kysymyksen: Entä samalla investointirahalla toteutettu Iso Ratikka?
Ei ollenkaan ilkeä kysymys: kyllä sekin minulle kelpaa, mutta onko sellaisen toteuttaminen realistista? Nyt kun Anteroakaan ei valitettavasti valittu HKL-raitioliikenteen johtoon ;), niin kuinka paljon tällainen järjestelmä saa kannatusta todellisten päättäjien joukossa? Siis oikeasti. Metrolla on aika vankkumaton suosio kautta kaikkien poliittisten ryhmien. En millään muotoa tyrmää jotain Isoa Ratikkaa siis, mutta sellaisen toteuttaminen edellyttää niin perusteellista mullistusta ihan ruohonjuuritasolta kaupungin korkeimpaa johtoon, etten pidä sitä kovinkaan realistisena. Onhan esimerkiksi Kolnin tai Bielefeldin malli hieno, mutta siellä on lähdetty sellaisiin alusta alkaen.

Jos vaikkapa sinä, Mikko, saat todellisen muutoksen aikaan Helsingin alueella, niin toki nostan hattua. Sanoithan kerran, että "murtuihan se Berliinin muurikin", mutta sitä muutosta halusivat kaikki saksalaiset. Helsinki ei ole niin homogeeninen pikaratikan tai ylipäätään ratikoiden kovinkaan suuren roolin muutoksen suhteen. Toki se osittain johtuu myos oikean tiedon puutteesta, mutta myos realismista. Toimivia metrosysteemejä ei ole purettu tai muutettu toiseksi järjestelmäksi missäänpäin maailmaa. Pikemminkin on juuri päinvastoin ja metroa pidetään kaupunkijoukkoliikenteen huipulla olevana järjestelmänä. Toki metrosta on olemassa hyvinkin erilaisia variaatioita urbaanista alueesta riipuen. Esimerkiksi Olson metrolla verrattuna vaikkapa Shanghain vastaavaan on yhtä paljon yhteistä kuin Lapin Kullalla verrattuna Guinnesiin, vaikka molemmat ovat oluita.

Samalla summalla, joka menee "Ison liitynnän" metrolinjoihin, saadaan 5-10 kertaa laajempi raitioverkko. Tällä saadaan raitiotie ulotettua käytännössä koko Helsingin ydinseudun niille tiivisti rakennetuille alueille, joilla ei ole jo raideliikennettä.
Nii-in... sitten vain puheista käytannon toteutukseen. Metro menee jo.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös