Minne metroa voisi jatkaa?

Niin hyvä kuin Helmi-järjestelmä onkin, niin itseasiassa sen myötä on tullut myös eräs ongelma. Ideaalitilanteessa kaikissa linjojen 65A/66A autoissa on Helmi-laitteet, laitteet ovat päällä ja järjestelmästä löytyvät kaikki ko. linjojen vuorot. Tilanne vaan on jatkuvasti ollut se, että vain osassa autoista Helmi on käytössä, jolloin vain nämä autot saavat liikennevaloetuudet. Tästä taas seuraa se, että Helmittömät autot jäävät jälkeen aikatauluista, keräävät seuraavankin vuoron pokaa ja jäävät edelleen lisää myöhään ja seuraavan vuoron Helmi-bussi painelee jo puolessa matkassa ohi eikä myöhään jäänyt vuoro enää sitä kiinni saa ennen päättäriä.

Syitä tähän heikkoon nykytilaan lienee useita. Liikennöitsijä (HelB) ei huolehdi, että linjoille sijoitettaisiin vain Helmi-laitteilla varustettuja busseja, osa kuljettajista ei ilmeisesti osaa kirjautua järjestelmään oikein, järjestelmästä ei löydy kyseisen vuoron tietoja ym...
Mielestäni tämäkin puoltaa Isoa Liityntää ja ylipäätään luotettavampaan kaupunkiraideliikenteeseen siirtymistä ja panostamista, joka on kaikenkaikkiaan täsmallisempää ja laadukkampaa joukkoliikennettä. Raideliikenteessä ei ole varaa amatöörimaiseen touhuun ja henkilöstökin vaikuttaa motivoituneemmalta ja ammattitaitoisemmalta, johtuen jo ihan alkukarsinnasta työhönotossa. Bussiliikenteen laadun tulee kehittyä edelleen huomattavasti, jos meinaavat pärjätä.
 
Kuvittelisin että kokemuksent bussilinja 65:stä eivät ole juuri rohkaisseet Espoon bussien ajamista keskustan läpi. Liian pitkä bussilinja yhdistettynä ruuhkaisiiin olosuhteisiin tietää aina ongelmia aikataulussa pysymisen kanssa. Ei keskustaan voi millään vippaskonsteilla saada aikaan samanlaiset edellytykset bussiliikenteelle kuin jollain Jokerilla.
Rautatientorille ja Kamppiin bussit tulevat sujuvasti, koska niille on järjestetty kohtuulliset etuudet. 65:lle ei ole etuuksia, joten se ei ole esimerkki siitä, miten kaupungin läpi kulkevat heilurilinjat toimivat. En oleta, että jos heilurit tehtäisiin, ne jätettäisiin henkilöautojen motittamiksi kuten 65. Vai olenkohan sittenkin liian optimisti... :icon_frown:

Hyvä että tuli enemmän tietoa asiasta. Jos henkilökilometrit saisi vielä mukaan niin olisi vielä parempi.
Saahan noita lähteitä penkoa muutkin kuin minä. ;)

Muuten itse alkuperäiseen asiaan palatakseni, niin luit varmaan Osmo Soininvaaran kolumnin eilisessä Hesarissa. Varoitti mitä seuraa jos Kehäradan tai Sipoon metron rakentamista lykätään.
Arg, annoitpa haasteen. Joko mulle tulee eri Hesari tai näkö on mennyt tyystin.

Antero
 
Mistä johtuvat suurimmat erot kun vertailee Düsseldorfin ja Helsingin raitioteiden liikennöntikustannuksia?
Düsseldorfissa ajetaan isommilla vaunuilla/junilla. Liikenne sujuu oikeasti, pitää aikataulunsa, aikataulut on suunniteltu helpoiksi ja vaihdot toimiviksi - milloin vaihtoja sitten tarvitsee. Linjanopeus on hyvä, aikaa ei tuhlata turhiin liikennevaloihin eikä kuljettajan lipunmyyntiin.

Edelleen, kalustoa on uusittu ja uutta tekniikkaa otettu käyttöön jatkuvasti, ei ainoastaaan 30 vuoden välein. Keskimääräinen kaluston ylläpito on siten halvempaa. Ja kun hankintoja on tehty koko ajan, ostaminen myös osataan. Ei tehdä sellaisia mokia kuin Varion kanssa, puolin ja toisin. Düsseldorf ei uskonut Varion tapaisen Combinon rakenteeseen ja vaati kulkua tasaamaan kääntyvän etutelin. (Ks. Combinoa käsittelevä www-sivuni.)

Ja kun raitioverkko on laaja ja ulottuu esikaupunkeihin, joiden liikennöinti on vaativaa keskustaympäristöä edullisempaa, myös tilastollinen liikennöinnin kustannus laskee.

Vaunut, energia, huolto ja työvoima ovat varsin samanhintaisia meillä ja Saksassa. Jos eroja on, niin ovat niin päin, että sähkö ja työvoima ovat täällä halvempia. Meillä päästään aivan samaan tulokseen, jos tehdään asiat samalla tavalla kuin Düsseldorfissa. Mutta epäilen, että jotkut eivät halua niin tapahtuvan, tunnesyistä.

Antero
 
Oikea lehti oli Länsiväylä. Kolumni löytyy myös netistä, näköislehti sivu 4: http://194.188.93.116/wl_lansi/newsp/lansi/ad/070812/cfb5d87244f61ca1f1cb2202ac0c8706.pdf
No mukava todeta, että Soininvaara on kanssani samaa mieltä muutamista asioista, joita olen toitottanut jo vuosia. Eli että liikennehankkeet ovat maankäyttöratkaisuja, ja joukkoliikenteen on oltava toiminnassa silloin kuin ekat asukkaat muuttavat, muuten asukkaat oppivat autokaupunkilaisiksi.

Toivonkin, että Soininvaara käyttää vaikutusvaltaansa ja panee joukkonsa toimimaan näiden asioiden mukaisesti. Jos hän tämän tekee, kannatan häntä Korpisen seuraajaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Kuitenkin sillä ehdolla, että toteutetaan tarkoituksenmukaisia, realistisia ja taloudellisia joukkoliikenneratkaisuja.

Tätä johdonmukaisuutta voi osoittaa seuraavilla teoilla:

Lakataan vouhottamasta länsimetron "tarpeellisuudesta". Kun miljardin budjetti julkaistaan, myönnetään rehellisesti, että hanke on mieletön. Miksi laittaa sellaista rahaa menetettyyn kaupunkirakenteeseen ja sen autoistuneisiin asukkaisiin. Siellähän on juuri tapahtunut kuten ei pitäisi: on opittu elämään auton varassa, eikä siitä metroon vaihdeta, vaikka se olisi kuinka kallis.

Lakataan vouhottamasta Marjaradasta ja aletaan sen sijaan puhua Kivistön jatkeesta Martinlaakson radalle. Hintalappu pienenee vaivaiset 80 %, silti Vantaa voi toteuttaa aivan saman rakentamisen kuin "metsämetronkin" kanssa. Eli toteutetaan sitä periaatetta, että tehdään se maankäyttöpoliittinen liikenneratkaisu ja jätetään rakennus- ja louhintateollisuuden kosiskelu ja lelliminen.

Lakataan vaatimasta alueliitoksia sen vuoksi, että voidaan rakentaa lisää metroa tarvitsematta kysyä keneltäkään, onko siinä mitään tolkkua. Lisää asukkaita voidaan asuttaa jo valmiin "Sipoon metron" eli Kerava-Nikkilä-radan varteen. Sieltä pääsee Helsingin keskustaan yhtä nopeasti kuin Sipoon eteläisiltä luonnonsuojelualueilta.

Vaan en minä vastusta sitä, että Sipoon eteläosiin rakennetaan modernien kaavoitusperiaatteiden mukaista tiivismatalakaupunkia. Ja päin vastoin, olen oikein iloinen, jos se rakenne tukeutuu raideliikenteeseen. Saa sen nimi olla metrokin, ei se minua kiusaa. Kunhan se metro saadaan tehdä sillä tavalla, että se sopii siihen rakenteeseen eikä sitten maksakaan enempää kuin sen 150 miljoonaa - jos sitäkään.

Eli Soininvaara on samaa mieltä minun kanssani ja minä hänen kanssaan melkein kaikesta. Mutta yhdestä asiasta olen eri mieltä. Nimittäin siitä, että valtion pitäisi jakaa kunnille rahaa, jolla ne saavat tehdä mitä lystäävät. Ei vetele.

Itse ansaitut rahat tuhlatkoon kukin miten lystää, sillä se ansaitsemiseksi tehtävä työ on riittävä kontrolli siihen, että ne rahat käytetään jollain lailla järkevästi. Mutta jos valtio antaa rahaa joukkoliikenteeseen, silloin pitää edellyttää, että raha myös käytetään joukkoliikenteen edistämiseen. Ei esimerkiksi vuosikymmenten takaisten päähänpinttymien toteuttamiseen, virheiden peittelyyn tai tappioiden kuittaamiseen. Rahan saa käyttää vain joukkoliikenteen käyttäjien lisäämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen tai kustannusten pysyvään alentamiseen. Ja näihin kaikkiin parhaalla mahdollisella tavalla, ei toisiksi tai kolmanneksi parhaalla.

Antero
 
Toimivia metrosysteemejä ei ole purettu tai muutettu toiseksi järjestelmäksi missäänpäin maailmaa. Pikemminkin on juuri päinvastoin ja metroa pidetään kaupunkijoukkoliikenteen huipulla olevana järjestelmänä.
Tässä juuri paikalla pistäytyneenä tulee mieleen Amsterdam. Sen liian kalliiksi käynyttä metroa (1977) jatkettiin pikaratikkana (snelltram) vuonna 1990. Seuraava vaihe tehtiin kevytmetrona (1997), jota liikennöidään pikaraitiovaunukalustolla. Nyt on tekeillä jatko-osa (2012), joka liittyy siihen asemaan, josta pikaratikka- ja kevytmetrorata haarautuvat. Saatavilla olevan tiedon perusteella uusi osuus on nimenomaan pikaratikkaosuus, vaikka Amsterdamissa "snelltram" lasketaan metroksi.

Strasbourgissa oli jo päätetty tehdä metro, mutta se metro purettiin ennen kuin sitä ehdittiin rakentaa - onneksi.

Ruhrin alueen Stadtbahnit ovat kaikki esimerkkejä puretuista metroista. Niistähän piti tulla "oikeita metroja", mutta vaikka tunneleita ehdittiin tehdä, koskaan ei hankittu metrojunia. Metrot muutettiin pysyvästi ratikoiksi.

Ja mitenkäs oli Lyonissa. Automaattisen ja leveän D-linjan (1990) jälkeen "metroverkko" laajeneekin raitiolinjoina. Uusin ratikka T3 laajenee entiselle rautatielinjalle ja sitä tietä edelleen lentokentälle.

Ja itse asiassa tämä meidän Koto-Helsinkimme - tai pikemminkin Espoo. Jos entinen metrotoimistolainen olisi saanut tahtonsa läpi, HKL:n metroa olisi ryhdytty "downgreidaamaan" tekemällä nykyistä pienempiä asemia Espooseen. Ja sama mies ehdotti Laajasaloon vielä räväkämpää "metron purkamista": yksiraiteista ja kahdella vaunulla ajettavaa "minimetroa".

Miksi tämä kaikki? Siksi, että perinteinen metro on suuren väestötiheyden kaupunkien kallis joukkoliikenneväline, jonka palvelutasoa ei koskaan saada pintaliikenteen veroiseksi. Se on pakko ja kannattavaa tehdä, kun rakennuskanta on pilvenpiirtäjäluokkaa. Pari korkeata rakennusta eivät tilannetta muuta, ja parempi joukkoliikenteen palvelu voidaan tehdä ja se syntyy halvemmalla kun perinteinen metro. Siis euroopalle tyypillisissä kaupungeissa, joissa rakennuskanta jää keskimäärin alle 10 kerroksen.

Antero
 
Toivonkin, että Soininvaara käyttää vaikutusvaltaansa ja panee joukkonsa toimimaan näiden asioiden mukaisesti. Jos hän tämän tekee, kannatan häntä Korpisen seuraajaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Kuitenkin sillä ehdolla, että toteutetaan tarkoituksenmukaisia, realistisia ja taloudellisia joukkoliikenneratkaisuja.
Onko Soininvaara tosissaan pyrkimässä tuohon tehtävään, vai onko se vain huhuilua, ja että todellisuudessa halutaan pistää jokin sen ikäinen jolle tehtävä ei olisi "eläkevirka"?

Lakataan vouhottamasta länsimetron "tarpeellisuudesta". Kun miljardin budjetti julkaistaan, myönnetään rehellisesti, että hanke on mieletön. Miksi laittaa sellaista rahaa menetettyyn kaupunkirakenteeseen ja sen autoistuneisiin asukkaisiin. Siellähän on juuri tapahtunut kuten ei pitäisi: on opittu elämään auton varassa, eikä siitä metroon vaihdeta, vaikka se olisi kuinka kallis.
Siirretäänkö Otaniemi sitten Itä-Helsinkiin tai Vantaalle? Tuskin sekään tulee halvemmaksi millään mittareilla.

Lakataan vouhottamasta Marjaradasta ja aletaan sen sijaan puhua Kivistön jatkeesta Martinlaakson radalle. Hintalappu pienenee vaivaiset 80 %, silti Vantaa voi toteuttaa aivan saman rakentamisen kuin "metsämetronkin" kanssa. Eli toteutetaan sitä periaatetta, että tehdään se maankäyttöpoliittinen liikenneratkaisu ja jätetään rakennus- ja louhintateollisuuden kosiskelu ja lelliminen.
Entä itähaara päärata-Ruskeasanta-lentokenttä sitten? Eikö sillä ole maankäytöllisiä edellytyksiä? Jos haluaa radan lentokentälle niin suuri osa siitä on rakennettava maanalaiseksi joka tapauksessa, oli lähestymissuunta mikä tahansa.

Lakataan vaatimasta alueliitoksia sen vuoksi, että voidaan rakentaa lisää metroa tarvitsematta kysyä keneltäkään, onko siinä mitään tolkkua. Lisää asukkaita voidaan asuttaa jo valmiin "Sipoon metron" eli Kerava-Nikkilä-radan varteen. Sieltä pääsee Helsingin keskustaan yhtä nopeasti kuin Sipoon eteläisiltä luonnonsuojelualueilta.
Sipoon alueliitos on seuraavaksi KHO:n juristien käsiteltävänä, ei Helsingin apulaiskaupunginjohtajien.

Nikkilä ei houkuttelisi samoja ihmisiä asumaan kuin itäiset metrolähiöt.
Nikkilästä ei pääsisi käytännössä millään junalla alle 40 minuutissa Helsingin keskustaan, ja vuoroväli olisi parhaillaan luokkaa 30-60 min. Nikkilä pystyisi houkuttelemaan korkeintaan sellaisia jotka nyt muuttavat Kirkkonummelle, ja useimmilla heistä on radasta huolimatta auto tai pari, muttokuormassa.

Eli Soininvaara on samaa mieltä minun kanssani ja minä hänen kanssaan melkein kaikesta. Mutta yhdestä asiasta olen eri mieltä. Nimittäin siitä, että valtion pitäisi jakaa kunnille rahaa, jolla ne saavat tehdä mitä lystäävät. Ei vetele.

Itse ansaitut rahat tuhlatkoon kukin miten lystää, sillä se ansaitsemiseksi tehtävä työ on riittävä kontrolli siihen, että ne rahat käytetään jollain lailla järkevästi. Mutta jos valtio antaa rahaa joukkoliikenteeseen, silloin pitää edellyttää, että raha myös käytetään joukkoliikenteen edistämiseen. Ei esimerkiksi vuosikymmenten takaisten päähänpinttymien toteuttamiseen, virheiden peittelyyn tai tappioiden kuittaamiseen. Rahan saa käyttää vain joukkoliikenteen käyttäjien lisäämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen tai kustannusten pysyvään alentamiseen. Ja näihin kaikkiin parhaalla mahdollisella tavalla, ei toisiksi tai kolmanneksi parhaalla.

Oletko sitä mieltä että kielto ruikuttaa rahaa valtiolta koskee vain pk-seudun kuntia, mutta ei muita, jotka eivät käytännössä tule toimeen ilman tukiaisia?

Jos "Ode" on sitä mieltä että PK-seudunkin on saatava samat oikeudet kuin muut kunnat, niin pidän peukkuja pystyssä hänen valinnalleen.

Paranisiko asia jos pk-seudun kunnat ruinaisivat rahaa valtiolta koulutukseen, sosiaalitoimeen ja terveydenhoitoon, mutta rahoittavat joukkoliikennehankkeensa itse?

Mutta siitä lienemme kaikki samaa mieltä, että uusile isoille asuinalueille saatava rata, muuten ihmiset oppivat liian helposti autoileviksi. Liian paljon on mokattu tähän asti, ja tullaan mokamaan jos ei asoille tee mitään.

t. Rainer
 
Tässä juuri paikalla pistäytyneenä tulee mieleen Amsterdam. ....
Strasbourgissa oli jo päätetty tehdä metro, mutta se metro purettiin ennen kuin sitä ehdittiin rakentaa - onneksi.

Ruhrin alueen Stadtbahnit ovat kaikki esimerkkejä puretuista metroista. Niistähän piti tulla "oikeita metroja", mutta vaikka tunneleita ehdittiin tehdä, koskaan ei hankittu metrojunia. Metrot muutettiin pysyvästi ratikoiksi.
Nämä ovat esimerkkejä metroista jotka ovat jääneet esimetro-asteelle, tai metrojärjestelmistä joissa ajetaan sekaisin raitiotie- ja metrokalustolla. Tunnusomaista on kuitenkin, että kaupunkien keskustoissa kalusto liikkuu tunnelissa.

En ole kuullut että missään päin maailmaa olisi metro tai vastaava raskas raideliikennejärjestelmä tai sen linja muutettu pelkästään raitiovaunuilla ajettavaksi pikaraitiotieksi tai bussimetroksi. Tiedätkö sinä tai joku muu? Kuvittelisin että jos näin joskus tapahtuu, se tulee olemaan joko USA:ssa/Kanadassa jossa muutto pois kaupunkien keskustoista on se in-trendi, tai ex-Neuvostoliitossa, Kiinassa, tai kolmannessa kMaailmassa jossa autoilun kasvu on paikoin niin rajua että on pakko skaalata alaspäin olemassaolevia joukkoliikennejärjestelmiä, jos haluaa pitää niitä hengissä.

t. Rainer
 
Löytyy olennaisin osin myös Soininvaaran blogista, http://www.soininvaara.fi/wordpress/2007/08/02/metro-sipooseen-nopeasti/
Lisää asukkaita voidaan asuttaa jo valmiin "Sipoon metron" eli Kerava-Nikkilä-radan varteen.
Jonka muuten Sipoon suunnitelmien mukaan rahoittaa 100% valtio...

Eli Soininvaara on samaa mieltä minun kanssani ja minä hänen kanssaan melkein kaikesta. Mutta yhdestä asiasta olen eri mieltä. Nimittäin siitä, että valtion pitäisi jakaa kunnille rahaa, jolla ne saavat tehdä mitä lystäävät. Ei vetele.
Meillä on suomessa malli jossa osa kuntien rahoista kierrätetään valtion kautta, siitä onko tämä hyvä huono tapa toimia voi olla monta mieltä, mutta se on eri kokoluokan kysymys kuin liikenteen rahoitus.

Mutta jos valtio antaa rahaa joukkoliikenteeseen, silloin pitää edellyttää, että raha myös käytetään joukkoliikenteen edistämiseen.
Minusta taas korvamerkityt rahat ovat pääsääntöisesti pelleilyä. Mikä estää kaupunkia leikkaamasta korvemerkityttyä rahaa vastaavasti omaa osuuttaan (joukko)liikennemenoista? Soininvaaran pointti on nimenomaa se, että olettaen esim. itä-metron olevan järkevä investointi, niin se että siihen ei löydy rahaa on hallinnollinen epäonnistuminen joka johtuu nimenomaan siitä, että meillä on erikseen jotain liikennerahaa.
 
No voi. Minä kun luulin olevani edes tällä kertaa positiivinen. :frown:

Onko Soininvaara tosissaan pyrkimässä tuohon tehtävään, vai onko se vain huhuilua, ja että todellisuudessa halutaan pistää jokin sen ikäinen jolle tehtävä ei olisi "eläkevirka"?
Vihreiden mielestä ap.kaup.johtajien poliittinen tasapaino edellyttää, että Korpisen tilalle tulee vihreiden valinta. He ovat itse esittäneet Soininvaaraa sopivaksi. Ja samaa on spekuloitu julkisuudessakin, mm. Hesarissa.

Siirretäänkö Otaniemi sitten Itä-Helsinkiin tai Vantaalle? Tuskin sekään tulee halvemmaksi millään mittareilla.
Ei sitä mihinkään tarvi siirtää. Vaikka kyllä sen varmaan miljardilla eurolla jo siirtäisikin vaikka mihin. Mutta TKK on suojelukohde, joten ei onnistu. Mutta jos välttämättä halutaan raideliikennettä, joka tarjoaa raideliikenneyhteydet mahdollisimman laajasti seudulta Otaniemeen, niin nehän syntyvät pajon halvemmalla kuin länsimetro. Viite: www.tramwest.fi

Entä itähaara päärata-Ruskeasanta-lentokenttä sitten? Eikö sillä ole maankäytöllisiä edellytyksiä? Jos haluaa radan lentokentälle niin suuri osa siitä on rakennettava maanalaiseksi joka tapauksessa, oli lähestymissuunta mikä tahansa.
Eipä ole ehdolla asuntoja Aviapolikseen. Raideyhteys lentokentälle puolestaan syntyy sillä parhaimmalla tavalla linjaa Käpylä-Lentoasema. Sitten saadaan se junan laiturihallikin niin, että sinne menee suoraan liukuportaat ja hissi terminaali 2:n tuloaulasta. Oletteko vierailleet Amsterdamin kentällä?

Sipoon alueliitos on seuraavaksi KHO:n juristien käsiteltävänä, ei Helsingin apulaiskaupunginjohtajien.
Kokemuksen perusteella ei anna paljon toivoa oikeusvaltiosta. Mutta ehkä minullakin on sipoolaisten ja Pekkarisen tapaan lukihäiriö silloin, kun luen lakitekstiä. :D

Nikkilä ei houkuttelisi samoja ihmisiä asumaan kuin itäiset metrolähiöt. ... Nikkilä pystyisi houkuttelemaan korkeintaan sellaisia jotka nyt muuttavat Kirkkonummelle, ja useimmilla heistä on radasta huolimatta auto tai pari, muttokuormassa.
Olen ymmärtänyt, että juuri noita kehyskuntiin muuttajia haluttaisiin saada pysymään Helsingissä. Jos Helsinkiin liitetyssä Sipoossa asumiskulttuuri on Karhusaaren tai Landbon tasolla, kehyskuntiin nyt muuttavat perheet muuttavat edelleen tekemään hartiapankkitalonsa kehyskuntiin. Raha ei riitä Helsingin alueella olevien omakotitonttien hintoihin - joilla pitäisi kattaa raskasmetron hinta. Jos taas tehdään lisää Vuosaaria, Kontuloita tai Länsimäkiä, niin eivät ne kehyskuntiin omakotitaloa rakentavat siinäkään tapauksessa sinne kerrostaloihin muuta

Nikkilästä ei pääsisi käytännössä millään junalla alle 40 minuutissa Helsingin keskustaan, ja vuoroväli olisi parhaillaan luokkaa 30-60 min.
Nikkilä-Kerava on luokkaa 12 minuuttia ja kaikki eivät asu Nikkilässä asti. H-juna 25 min, Z-juna 24 min, R-juna 23 min. Näitä menee 10-20 minuutin välein, ellei Reittiopas huijaa. Ja siinä välissä sitten K-junia. Yksi junayksikkö ja kuljettaja hoitavat Nikkilä-Kerava-välin 20 min vuorovälillä. Jos ei riitä, niin ei se mitään, sittenhän on enemmän tuloja kulujen kattamiseksi. Todellisuudessahan raideliikenne on ylijäämäistä, siis kattaa kulunsa ja jättää vielä kirstun pohjalle.

Oletko sitä mieltä että kielto ruikuttaa rahaa valtiolta koskee vain pk-seudun kuntia, mutta ei muita, jotka eivät käytännössä tule toimeen ilman tukiaisia?
En kiellä valtion rahoitusta joukkoliikennehankkeisiin miltään kunnalta. Mutta ei sitä rahaa pidä antaa mihin hyvänsä käyttöön, vaan ainoastaan siihen, mikä edistää joukkkoliikennettä vähentäen auton käyttöä tai parantaen joukkoliikenteen taloutta. Esimerkiksi länsimetro ei tarvitse valtiolta rahaa, koska se ei lisää joukkoliikenteen käyttöä eikä paranna liikenteen taloutta. No, kunnan kannalta tietenkin parantaa, jos valtio maksaa kalliin radan ja kunnalle jäävät vain liikennöintikulut. Tosin suora raitioliikenne on liikennöinniltään yhtä edullista tai edullisempaa kuin liityntäliikenne.

Jos "Ode" on sitä mieltä että PK-seudunkin on saatava samat oikeudet kuin muut kunnat, niin pidän peukkuja pystyssä hänen valinnalleen.
Ja velvollisuudet sitten kanssa. Sanotaan nyt vaikka niin, että jos metro Koivusaareen maksaa H:gille 250 miljoonaa ja se saisikin sen rahan valtiolta, niin sitten H:ki olisikin 250 Me rikkaampi ja se voisi vaikka rakentaa sillä rahalla pätkän keskustatunnelia, johon sillä muuten ei olisi rahaa.

Paranisiko asia jos pk-seudun kunnat ruinaisivat rahaa valtiolta koulutukseen, sosiaalitoimeen ja terveydenhoitoon, mutta rahoittavat joukkoliikennehankkeensa itse?
Kunnan oma raha on yhdessä säkissä, joten kysymys on vain sen jakamisesta. Jos valtio antaa rahaa vain johonkin tarkoitukseen, se raha ei ole vapaasti jaettavissa, eli sitä ei voi käyttää johonkin muuhun. Esim. tuon keskustatunneliesimerkin tapauksessa H:ki joutuisi anomuksessaan liittämään mukaan aikomuksensa siitä, että se rakentaa 250 millillä keskustatunnelia ja haluaa 250 milliä metron poraamiseen. Valtiohan voi silloin sanoa, että sen mielestä H:ki ei tarvi 250 millin tukea, koska se voi jättää autoilua edistävän ja ympäristöä haittaavan keskustatunnelin tekemättä ja käyttää ne rahat metroonsa. Jopa pankit toimivat vähän samalla periaatteella kun ne päättävät lainasta yksityisille.

Mutta siitä lienemme kaikki samaa mieltä, että uusile isoille asuinalueille saatava rata, muuten ihmiset oppivat liian helposti autoileviksi. Liian paljon on mokattu tähän asti, ja tullaan mokamaan jos ei asoille tee mitään.
Joo, ollaan. Varmaan monesta muustakin, mutta kun saivartelu on kivaa, eikö vain. ;)

Antero
 
Eipä ole ehdolla asuntoja Aviapolikseen. Raideyhteys lentokentälle puolestaan syntyy sillä parhaimmalla tavalla linjaa Käpylä-Lentoasema. Sitten saadaan se junan laiturihallikin niin, että sinne menee suoraan liukuportaat ja hissi terminaali 2:n tuloaulasta. Oletteko vierailleet Amsterdamin kentällä?
käytännössä olisi rakennettava metro tai maanalainen rautatie Pasilasta lentokentälle siis. Halvempaa kuin Marja-rata?

Kokemuksen perusteella ei anna paljon toivoa oikeusvaltiosta. Mutta ehkä minullakin on sipoolaisten ja Pekkarisen tapaan lukihäiriö silloin, kun luen lakitekstiä. :D
Lakeja on kautta ihmiskunnan historian osattu tulkita miten se sopii itse kullekin parhaiten.

Olen ymmärtänyt, että juuri noita kehyskuntiin muuttajia haluttaisiin saada pysymään Helsingissä. Jos Helsinkiin liitetyssä Sipoossa asumiskulttuuri on Karhusaaren tai Landbon tasolla, kehyskuntiin nyt muuttavat perheet muuttavat edelleen tekemään hartiapankkitalonsa kehyskuntiin. Raha ei riitä Helsingin alueella olevien omakotitonttien hintoihin - joilla pitäisi kattaa raskasmetron hinta. Jos taas tehdään lisää Vuosaaria, Kontuloita tai Länsimäkiä, niin eivät ne kehyskuntiin omakotitaloa rakentavat siinäkään tapauksessa sinne kerrostaloihin muuta
Minä taas rehellisesti en kuvittele länsi-Sipoon liittämisellä saataisiin kehyskuntiin muuttasia rahakkaita pysymään Stadissa, vaan että sinne rakennetaan muun itä-Helsingin kaltaisia kontuloita, ihan taviksille vaan, koska kyllähän se niin on, että juuri heitä asunto- ja tonttipula rankaisee pahiten. Tietysti rajatapauksia on, joille pientalojakin tullaan rakentamaan sinne, mutta ei missään nimessä samantyylistä kuin Landbohon/Karhusaareen. Mitä landbolaiset tai karhusaarelaiset ajattelevat koko hommasta, EVVK.

Nikkilä-Kerava on luokkaa 12 minuuttia ja kaikki eivät asu Nikkilässä asti. H-juna 25 min, Z-juna 24 min, R-juna 23 min. Näitä menee 10-20 minuutin välein, ellei Reittiopas huijaa. Ja siinä välissä sitten K-junia. Yksi junayksikkö ja kuljettaja hoitavat Nikkilä-Kerava-välin 20 min vuorovälillä. Jos ei riitä, niin ei se mitään, sittenhän on enemmän tuloja kulujen kattamiseksi. Todellisuudessahan raideliikenne on ylijäämäistä, siis kattaa kulunsa ja jättää vielä kirstun pohjalle.
Tuskin Nikkilään tullaan ajamaan kaukojunaraiteita pitkin mitään ylimääräisiä junia samalla nopeudella kuin R, H ja Z, vaan jos sinne joskus aloitetaan säännöllinen junaliikenne, se tarkiottaa että K-junista jotkut vuorot jatkavat Nikkilään, ja ajoajaksi tulee pitkälti yli 40 min. Pääradan kapasiteetti ei riitä uusille junille.

En kiellä valtion rahoitusta joukkoliikennehankkeisiin miltään kunnalta. Mutta ei sitä rahaa pidä antaa mihin hyvänsä käyttöön, vaan ainoastaan siihen, mikä edistää joukkkoliikennettä vähentäen auton käyttöä tai parantaen joukkoliikenteen taloutta. Esimerkiksi länsimetro ei tarvitse valtiolta rahaa, koska se ei lisää joukkoliikenteen käyttöä eikä paranna liikenteen taloutta. No, kunnan kannalta tietenkin parantaa, jos valtio maksaa kalliin radan ja kunnalle jäävät vain liikennöintikulut. Tosin suora raitioliikenne on liikennöinniltään yhtä edullista tai edullisempaa kuin liityntäliikenne.
En ole vielä heittänyt kirvestä kaivoon, etteikä länsimetro vähentäisi autoliikennettä esim kehäykkösellä aamuruuhkan suunnalla itä-länsi, ja iltapäiväruuhkansuunnalla länsi-itä. Sitten vasta kun se on aloittanut, niin nähdään kumpi oli oikeassa.

Ja velvollisuudet sitten kanssa. Sanotaan nyt vaikka niin, että jos metro Koivusaareen maksaa H:gille 250 miljoonaa ja se saisikin sen rahan valtiolta, niin sitten H:ki olisikin 250 Me rikkaampi ja se voisi vaikka rakentaa sillä rahalla pätkän keskustatunnelia, johon sillä muuten ei olisi rahaa.

Ehkä me nähdään tuossa Soininvaaran kolumnin tulkinnassa jotain eroja. Kuvittelisin että hänen pointtinsa oli se, että esim LVM:n ja VVM:n kaverit eivät osaa arvioida niin hyvin kuin Helsingin tai Espoon tai Vantaan kaupungit itse, mikä on joukoliikennettä edistävä "hyvä" hanke ja mikä ei. Että kunnat saisivat päättää itse, ei valtio.

Joo, ollaan. Varmaan monesta muustakin, mutta kun saivartelu on kivaa, eikö vain.
Niin on. Hauskaa päivänjatkoa sulle ja kaikille muille vaan!

t. Rainer
 
Jonka muuten Sipoon suunnitelmien mukaan rahoittaa 100% valtio...
Se rata on siellä jo. Todellisuudessa tarvittavat investoinnit ovat aika marginaalisia siihen nähden, että rakannetaan useita kilometrejä uutta metrorataa.

Minusta taas korvamerkityt rahat ovat pääsääntöisesti pelleilyä. Mikä estää kaupunkia leikkaamasta korvemerkityttyä rahaa vastaavasti omaa osuuttaan (joukko)liikennemenoista?
Juuri se, että valtio hakitsee tukipäätöksen yhteydessä tarvitseeko kunta tukirahaa vai ei. Eli käytännössä tietenkin tällöin valtio tuen antajana tulee puuttuneeksi kunnan muuhunkin toimintaan. Mutta tarveharkintahan on kaiken rahallisen tuen peruste, ja minusta se on oikein.

Tähän liittyy myös se tärkeä periaate, että hankkeita ylipäätään arvioi joku muukin kuin se, joka haluaa rahaa omiin aikomuksiinsa saada. Tämä on minusta esim. Saksassa ollut hyvin terveellistä liikennehankkeissa. Suuruudenhullut hankkeet eivät saa tukea eivätkä siten toteudu.

Soininvaaran pointti on nimenomaa se, että olettaen esim. itä-metron olevan järkevä investointi, niin se että siihen ei löydy rahaa on hallinnollinen epäonnistuminen joka johtuu nimenomaan siitä, että meillä on erikseen jotain liikennerahaa.
Tämä on aivan oikea ajatus, mutta kysehän on siitä, onko tämäkin investointi tärkeä ja tarpeellinen vai ei. Hallinnollista epäonnistumista minusta edustaa sekin, että ylipäätään valtio rahoittaa ja jopa tyrkyttää rahaa autoiluhankkeisiin (esim. Länsiväylän leventäminen ja Keilaniemen liittymä), mutta kunnalla ei ole mahdollisuutta sanoa haluavansa rahan mieluummin joukkoliikenteeseen. Tässä tilanteessa olisi tietenkin parempi, että kunta saisi käyttää rahan vapaasti. Mutta on sinisilmäistä olettaa, että valtio on ainoa tyhmä ja kunta aina oikeassa. Molempien tyhmyydet on estettävä, silloin hallinto onnistuu.

Antero
 
käytännössä olisi rakennettava metro tai maanalainen rautatie Pasilasta lentokentälle siis. Halvempaa kuin Marja-rata?
Samassa luokassa. Mutta yksin hintahan ei ratkaise, vaan kannattavuus. Mutta koska lentokentän päärata ei ole "virallisella listalla", sitä ei edes saa tutkia. Tämähän on meillä tavanomainen taktiikka: Ensin päätetään, mitä halutaan tehdä, sitten "tutkitaan" sitä mitä halutaan sekä jotain sellaista, mikä osataan varmasti osoittaa typerämmäksi. Ja sitten jos joku näkee vaivaa ja pystyy perustelemaan, että on paljon parempiakin vaihtoehtoja, vedotaan siihen, että nyt ollaan myöhässä. Esimerkki: länsimetro ja TramWest.

Minä taas rehellisesti en kuvittele länsi-Sipoon liittämisellä saataisiin kehyskuntiin muuttasia rahakkaita pysymään Stadissa, vaan että sinne rakennetaan muun itä-Helsingin kaltaisia kontuloita, ihan taviksille vaan, koska kyllähän se niin on, että juuri heitä asunto- ja tonttipula rankaisee pahiten.
Näin minäkin arvelen. Mutta hanketta mainostetaan kansalaisille pientaloilla. Jos sinne kerrostalolähiöitä tehdään, niin sittenhän homma on täysin yhdentekevä Nikkilän suunnan kanssa. Paremmilla penkeillä pääsee istumaan ja saa matkustaa maan päällä perille asti.

Tuskin Nikkilään tullaan ajamaan kaukojunaraiteita pitkin mitään ylimääräisiä junia samalla nopeudella kuin R, H ja Z, vaan jos sinne joskus aloitetaan säännöllinen junaliikenne, se tarkiottaa että K-junista jotkut vuorot jatkavat Nikkilään, ja ajoajaksi tulee pitkälti yli 40 min. Pääradan kapasiteetti ei riitä uusille junille.
Nikkilän junat ovat uusi elementti pääradan liikenteeseen, ja niiden kanssa paikallisjunaliikenne tietenkin ajatellaan kokonaisuutena. Meilläkin voitaisiin kansainväliseen tapaan mennä jopa siihen, että Nikkilän runko erotetaan ja liitetään johonkin Oikoradan tai pääradan suunnan junarunkoon. Tiedän kyllä, että kuorossa hoetaan, ettei tällainen ole ollenkaan mahdollista Suomen erikoisolosuhteissa, mutta tiedän sen valituksen olevan hölynpölyä.

En ole vielä heittänyt kirvestä kaivoon, etteikä länsimetro vähentäisi autoliikennettä esim kehäykkösellä aamuruuhkan suunnalla itä-länsi, ja iltapäiväruuhkansuunnalla länsi-itä. Sitten vasta kun se on aloittanut, niin nähdään kumpi oli oikeassa.
Minä en usko siihen sen vuoksi, että metro tavoittaa niin vähän suoralla yhteydellä. Niillä, jotka joutuvat vaihtamaan, on sama, vaihtavatko he metrosta Kampissa vai jollain toisella asemalla. Paitsi että Kampista nyt lähtevillä busseilla on enemmän pysäkkejä sielläkin, missä pysäkit korvataan yhdellä metroasemalla. Ja kehä 1:n liikenteestä vain pieni osa on Itäkeskuksesta Tapiolaan. Lahdentiestä lähtien metro ei ole enää vaihtoehto omalle autolle.

Ehkä me nähdään tuossa Soininvaaran kolumnin tulkinnassa jotain eroja. Kuvittelisin että hänen pointtinsa oli se, että esim LVM:n ja VVM:n kaverit eivät osaa arvioida niin hyvin kuin Helsingin tai Espoon tai Vantaan kaupungit itse, mikä on joukoliikennettä edistävä "hyvä" hanke ja mikä ei. Että kunnat saisivat päättää itse, ei valtio.
Kuten Temen viestin vastauksessa kirjoitin, rahoitusjärjestelmä ei voi perustua siihen, että sen enempää kuntien kuin valtionkan oletetaan olevan virheetön. Meillä Suomessa vaan näyttää siltä, että Helsinki alkaa olla niin suuri, että samat ihmiset istuvat päättämässä sekä kunnan että valtion hallinnossa. Ja jos ei ihan samat henkilöt, niin puoluekuri hoitaa kunnan ja valtionhallinnon yksimielisyyden. Tämä ei ole millään muotoa tervettä.

Antero
 
Ruhrin alueen Stadtbahnit ovat kaikki esimerkkejä puretuista metroista. Niistähän piti tulla "oikeita metroja", mutta vaikka tunneleita ehdittiin tehdä, koskaan ei hankittu metrojunia. Metrot muutettiin pysyvästi ratikoiksi.
Ne ovatkin esimerkki loistavasta ja johdonmukaisesta päätöksenteosta. Varsinkin Kölnin U-Stadtbahn on todella oivallinen sekoitus metroa ja raitiovaunua. Mutta kulkiessaan tunneleissa ne täyttävät kyllä metron kaikki määritteet ja tämähän oli tarkoitus Stadtbahn B-kalustoa hankittaessakin: juna, joka täyttää metrojunan kriteerit, mutta selviytyy myös maanpäällä ratikkaradoilla. Paljon täytyisi asioiden muuttua Helsingissä, että tällaiselle tasolle päästäisiin (= esimerkiksi Nr:t metrojunina).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Samassa luokassa. Mutta yksin hintahan ei ratkaise, vaan kannattavuus. Mutta koska lentokentän päärata ei ole "virallisella listalla", sitä ei edes saa tutkia. Tämähän on meillä tavanomainen taktiikka: Ensin päätetään, mitä halutaan tehdä, sitten "tutkitaan" sitä mitä halutaan sekä jotain sellaista, mikä osataan varmasti osoittaa typerämmäksi. Ja sitten jos joku näkee vaivaa ja pystyy perustelemaan, että on paljon parempiakin vaihtoehtoja, vedotaan siihen, että nyt ollaan myöhässä. Esimerkki: länsimetro ja TramWest.
Pääradan siirto lentokentän kautta kulkevaksi vs Marja-rata on keskusteltu paljon tässäkin foorumissa, mutta ei olla saatu selvää käsitystä kumpi on parempi. Kummallakin on hyvät ja huonot puolensa. Jos pääradan siirto toteutuisi valtion maksamana, niin Vantaa joutuisi suurimmalti osin yksin rakentamaan koko Kivistön radan. Itse olen sitä mieltä että jos esim Helsinki ja Vantaa tai koko suur-helsinki yhdistetään samaksi kaupungiksi, niin kannattaisi ennemmin siirtää päärata lentokentän kautta kulkevaksi, mutta jos Vantaa säilyyy itsenäisenä seuraavat ainakin 40 vuotta, toteuttaa Marja-rata ensiksi.

Nikkilän junat ovat uusi elementti pääradan liikenteeseen, ja niiden kanssa paikallisjunaliikenne tietenkin ajatellaan kokonaisuutena. Meilläkin voitaisiin kansainväliseen tapaan mennä jopa siihen, että Nikkilän runko erotetaan ja liitetään johonkin Oikoradan tai pääradan suunnan junarunkoon. Tiedän kyllä, että kuorossa hoetaan, ettei tällainen ole ollenkaan mahdollista Suomen erikoisolosuhteissa, mutta tiedän sen valituksen olevan hölynpölyä.
Pääradan junat ovat ruuhka-aikaan niin pitkiä että runkoja ei voi pidentää, ja aikataulut ovat tiukat.

Aikaisemmin olit ehdottanut duo-raitiovaunulla ajettavaa pendeliyhteyttä Nikkilän ja Keravan välilä. Se kuulostaa realistisemmalta, mutta edellyttä vähintään 5 minuutin vaihtomarginaalia Keravalla.

Lahdentiestä lähtien metro ei ole enää vaihtoehto omalle autolle.
Kylläpä vain on, jos asuu pääradan varrella. (eihän Lahdentien varrella ole juuri asutusta vaan asutus on nimenomaan radan varella) Vaihdot Helsingissä nopeutuu n 10 minuutilla kun Espooseen menevään kulkupeliin voi istahtaa jo Rautatietorilla.

Kuten Temen viestin vastauksessa kirjoitin, rahoitusjärjestelmä ei voi perustua siihen, että sen enempää kuntien kuin valtionkan oletetaan olevan virheetön. Meillä Suomessa vaan näyttää siltä, että Helsinki alkaa olla niin suuri, että samat ihmiset istuvat päättämässä sekä kunnan että valtion hallinnossa. Ja jos ei ihan samat henkilöt, niin puoluekuri hoitaa kunnan ja valtionhallinnon yksimielisyyden. Tämä ei ole millään muotoa tervettä.
Ymmärsin Soininvaaran kolumnista, että hänen mielessään häämöttää ylikunnallinen pk-seudun seutuhallinto tai kaupunkien yhdiostäminen, joka tapauksessa niin että pk-seudulla päätetään ja toteutetaan yhdessä suuret liikenne- ja infra-hankkeet. Näihin elimiin ei istutettaisi sellaisia jotka tekevät samanaikaisesti uraa valtakunnallisessa tai kunnan politiikassa vaan aidosti asoista perillä olevia.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös