Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Metrokeskusteluun voisi ensin todeta, että Stadtbahn - tyyppinen ratkaisu voisi olla hyvä keino hyödyntää Helsingin metron nykyistä infraa esimerkiksi Etelä-Espoon tai Sipoon raideratkaisuissa.
Valitettavasti länsisuunnan nk. Raideyvassa tätä koskeva ratkaisu eli nk. Kombivaihtoehto vääristeltiin tahallisesti siten, että sen liikennöintikustannukset olivat noin 10 M€ korkeammat kuin tarkoituksenmukaisella liikenneratkaisulla, jolla ne olisivat olleet samat kuin metrovaihtoehdon.
Ks. tarkemmin allaolevassa linkissä olevan lausunnon kohta 3.6
http://www.tramwest.fi/Lausunto.htm
Nyt Vriston ja Anteron keskustelussa menee kaksi eri hanketta sekaisin.
Ruhrin alueen Stadtbahn - hankkeessa tarkoituksena oli 1960-luvun lopulla toteuttaa esimetrovaiheen kautta mm. Duisburgin, Mülheimin, Essenin, Bochumin, Gelsenkirchenin, Hernen ja Dortmundin kaupunkien alueille Helsingin kaltainen "täysmetro".
Hanke ajautui moniin ongelmiin, joita pahensi alueen kaupunkien väkiluvun ja talouden voimakas taantuminen 1970-luvulla. Hankkeen seurauksena suuri osa kaupunkien laajoista raitioverkoista purettiin ja joukkoliikenteen käyttö taantui huolimatta suurista investoinneista. Tavoitteesta toteuttaa "täysmetro" luovuttiin. Hankkeen seurauksena alueen joukkoliikenneverkko on tasoltaan hajanainen ja teknisesti yhteensopimaton. Ruhrin alueen joukkoliikenne on kansainvälisissä vertailuissa menestynyt heikosti.
Düsseldorfin ja Kölnin tavoite 1960-luvulla oli toinen. Päätösten tasolla tavoitteena ei koskaan ollut "täysmetro" vaan tarkoitus oli, että ainoastaan ruuhkaisimmat tai maan päällä mahdottomat keskustaosuudet tunneloidaan ja esikaupunkialueella ajetaan maan päällä. Düsseldorfin ja Kölnin joukkoliikenne on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa hyvin.
Osavaltion painostuksesta Kölnin tekninen ratkaisu eli "B-vaunu" omaksuttiin koko osavaltion pikaraitioteiden tekniseksi ratkaisuksi. Düsseldorfin U-linjat kytkeytyvät Ruhrin Stadtbahniin Duisburgin linjalla.
Valitettavasti länsisuunnan nk. Raideyvassa tätä koskeva ratkaisu eli nk. Kombivaihtoehto vääristeltiin tahallisesti siten, että sen liikennöintikustannukset olivat noin 10 M€ korkeammat kuin tarkoituksenmukaisella liikenneratkaisulla, jolla ne olisivat olleet samat kuin metrovaihtoehdon.
Ks. tarkemmin allaolevassa linkissä olevan lausunnon kohta 3.6
http://www.tramwest.fi/Lausunto.htm
Ne ovatkin esimerkki loistavasta ja johdonmukaisesta päätoksenteosta. Varsinkin Kolnin U-Stadtbahn on todella oivallinen sekoitus metroa ja raitiovaunua.
Nyt Vriston ja Anteron keskustelussa menee kaksi eri hanketta sekaisin.
Ruhrin alueen Stadtbahn - hankkeessa tarkoituksena oli 1960-luvun lopulla toteuttaa esimetrovaiheen kautta mm. Duisburgin, Mülheimin, Essenin, Bochumin, Gelsenkirchenin, Hernen ja Dortmundin kaupunkien alueille Helsingin kaltainen "täysmetro".
Hanke ajautui moniin ongelmiin, joita pahensi alueen kaupunkien väkiluvun ja talouden voimakas taantuminen 1970-luvulla. Hankkeen seurauksena suuri osa kaupunkien laajoista raitioverkoista purettiin ja joukkoliikenteen käyttö taantui huolimatta suurista investoinneista. Tavoitteesta toteuttaa "täysmetro" luovuttiin. Hankkeen seurauksena alueen joukkoliikenneverkko on tasoltaan hajanainen ja teknisesti yhteensopimaton. Ruhrin alueen joukkoliikenne on kansainvälisissä vertailuissa menestynyt heikosti.
Düsseldorfin ja Kölnin tavoite 1960-luvulla oli toinen. Päätösten tasolla tavoitteena ei koskaan ollut "täysmetro" vaan tarkoitus oli, että ainoastaan ruuhkaisimmat tai maan päällä mahdottomat keskustaosuudet tunneloidaan ja esikaupunkialueella ajetaan maan päällä. Düsseldorfin ja Kölnin joukkoliikenne on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa hyvin.
Osavaltion painostuksesta Kölnin tekninen ratkaisu eli "B-vaunu" omaksuttiin koko osavaltion pikaraitioteiden tekniseksi ratkaisuksi. Düsseldorfin U-linjat kytkeytyvät Ruhrin Stadtbahniin Duisburgin linjalla.