Minne metroa voisi jatkaa?

Rattivaunu · 17 Elokuu 2007

Vs: Liikalihavuus

Compact sanoi:
Nyt sitten ihminen laitetaan kuitenkin kävelemään kilometrikin lähimmälle pysäkille eikä kukaan paheksu. - Yli kilometrinkin kävelyn voi aikatauluttaa itselleen yhtä tarkaksi kuin ovat junien aikataulut.

Hyvä fyysinen kunto takaa myös mahdollisuuden hyvälle henkiselle kunnolle. Toisin sanoen henkisesti ei voi voida hyvin rapakunnossa olevassa ruumiissa. Me junankäyttäjät sen tiedämme.

(Tosin meikäläisen kotiasema on takapihani takapuolella, mutta kuntoilua harrastetaankin pääaseman ja metron välisellä osuudella...

)

Mikko Laaksonen · 17 Elokuu 2007

Liikalihavuus ja kävelymatka joukkoliikenteelle ...

Ketju on viime päässään mennyt hauskaksi. Kommenttina Rainerin, Rattivaunun ja Compactin puheenvuoroihin:

Liikunnan puute ja liikalihavuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma, jonka taustasyy on arkiliikunnan puute.

Tätä ongelmaa ei kuitenkaan mitenkään korjata suunnittelemalla joukkoliikenne siten, että sen pysäkkimatkat ja vaihtomatkat ovat pitkät.

Pitkät pysäkkimatkat ja vaihtomatkat johtavat siihen, että ne ryhmät, jotka ovat liikalihavuuden, tyyppi 2:n diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiryhmiä, kulkevat autolla ja eräissä tilanteissa taksilla.

Kannattaa huomata, että liikunnan puute ja siitä johtuvat ongelmat etenevät kierteenä: ei jaksa lähteä kilometriä kävellen, kun on mahaa, ja kun ei kävele, tulee lisää mahaa, ja sitten ei jaksa kävellä puoltakaan kilometriä.

On olennaisesti todennäköisempää, että nämä riskiryhmät saadaan houkuteltua joukkoliikenteeseen, jos kävelymatkat ovat realistisia eli pysäkkimatkat ovat alle 600m, mieluummin alle 300-400 m sekä vaihdot sujuvia ja mielummin yli laiturin.

Tällöin nämä ihmiset kävelevät edes sen 300 - 600 m pysäkille kun tosiasiallinen vaihtoehto on kävelymatka 5 m autotalliin.

Kun ihminen on saatu käyttämään joukkoliikennettä, on todennäköisempää, että hän esimerkiksi sitten kävelee sen kilometrin vaikkapa työasioillaan tai lounaalle.

Rattivaunu · 17 Elokuu 2007

Vs: Liikalihavuus ja kävelymatka joukkoliikenteelle ...

Mikko Laaksonen sanoi:
Tällöin nämä ihmiset kävelevät edes sen 300 - 600 m pysäkille kun tosiasiallinen vaihtoehto on kävelymatka 5 m autotalliin.

Autotalli 5 metrin etäisyydellä (kotiovelta) Helsingissä on hyvin marginaalisella joukolla.

Mikko Laaksonen · 17 Elokuu 2007

Vs: Liikalihavuus ja kävelymatka joukkoliikenteelle ...

Rattivaunu sanoi:
Autotalli 5 metrin etäisyydellä (kotiovelta) Helsingissä on hyvin marginaalisella joukolla.

Uusissa omakotitaloissa, rivitaloissa ja autohallillisissa kerrostaloissa autotalli on usein aivan kotiovella. Tämän 5 m heitin lähinnä tätä kuvatessa.

Olennaisempaa on ehkä se, että kävelymatka autopaikalle on lähes kaikkialla esikaupungeissa alle 100 m, useimmin alle 50 m eikä sitä matkalle lähtiessä huomioida.

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
On todella epärealistista olettaa että yleisesti hyväksyttäisiin 1000 m kävelymatkoja. Sinä hyväksyt, ne, jotka kulkevat 1000 m kävelymatkan vuoksi autolla, eivät hyväksy.

Silläkin on merkitystä onko se 1000 m kävelymatka kotipäässä vai matkakohteen päässä. Jos se on matkakohteen päässä se hyväksytään yleensä mielummin.

Mikko Laaksonen sanoi:
Länsimetro ja Kehärata eivät kovin monelle tätä muuksi muuta, kun kovin moneen paikkaan jää sitten niitä 1 - 3 km liityntäkävelymatkoja. Pienelle osalle tulee parempi yhteys, monille ei.

Et siis usko että jos on metro-tai rautatieasema samassa kaupunginosassa, että sillä on jotain merkitystä alueen yrityksille ja asukkaille. Teillä Turussakin avattiin Kupittaan asema henkilöjunaliikenteelle 1990-luvulla uudelleen monen kymmenen vuoden tauon jälkeen, lähinnä itä-Turun liikeyritysten ja yliopisto-yksikköjen toivomuksesta. Jos jollekin kampukselle kuitenkin tulee yli 1 km kävelymatkaa Kupittaalta, niin onko mielestäsi koko järjestely turha niin että henkilöjunien pysähtyminen Kupittaalla pitää lopettaa ja antaa pendolinojen hurahtaa sen ohi 200 km/h vauhdissa. VR:lle varmaan sellainen järjestely sopisi paremmin.

t. Rainer

Compact · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
...onko mielestäsi koko järjestely turha niin että henkilöjunien pysähtyminen Kupittaalla pitää lopettaa ja antaa pendolinojen hurahtaa sen ohi 200 km/h vauhdissa. VR:lle varmaan sellainen järjestely sopisi paremmin.

Onkohan nyt jokin väärinkäsitys olemassa Rantaradan huippukunnosta?

Kupittaalta katsottuna Pendolinojen 200 km/t -nopeusalue päättyy jo jotain 38 kilometriä Helsingin suuntaan. Sitten on 180-160 km/t -alueita ja Kupittaan seudulla körötellään satasta tai seitsemääkymppiä Turun asemalle.

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Antero Alku sanoi:
Ja se oman auton käyttö vielä. Milläs sitä käytät, kun se on pakko jättää kotiin sekä siksi, ettei sille ole pysäköintipaikka laivaterminaalilla että siksi, ettei sitä saa ajaa juovuksissa.

Olinko nyt viisas?

Olit sen verran viisas että vastasit sanantarkasti kysymykseen johon itse tiesin vastauksen.

Mutta ajoin takaa laivaterminaali-esimerkillä sitä, että ne ovat oiva verailukohde tässä tapaulksessa siksi että laivoilla kohtaavat kaikki yhteiskuntaluokat, ja miten pääsee laivaterminaalista pois ei ole lompakon paksuudesta kiinni. Kaikki eivät ole laivamatkan päättyessä niin hilpeällä tuulella että ilomielin kantavat 4 kaljalaatikkoa kilometrin matkan metroasemalle. Moni on tulossa kotiin esim sukulaisvierailulta ja on mukana pieniä väsyneitä lapsia, silti kaikilla on sama ongelma, miten päästä pois sunnuntai-iltana terminaalista josta kulkee bussi hyvin harvoin. Toki ihan viime vuoden sisällä, kun linja 15A lisättiin, niin vuoroväli on jo luokkaa 15 min, mutta vielä pari kolme vuotta sitten tilanne oli mielestäni varsin häpeällinen koko HKL:n kannalta. Taisin antaa jossain vaiheessa vähän palautettakin asiasta.

Kokeneet Tallinan-matkaajat tiesivät siihen aikaan jo etukäteen ettei mitään bussia kannata jäädä odottamaan, joten lähtivät kävelemään vain kimpsuineen kampsuineen. Monella tuntuu kaikesta huolimatta olevan harvinaisen hyvä taipumus sopeutua tällaisiin puutteisiin. Tähän verrattuna vaikeudet päästä esim Otaniemen tulevalta metroasemalta 1 km päähän olevalle toimistolle jos on pakaasissa vain läppärisalkku, aika vähäpätöiseltä.

t. Rainer

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Compact sanoi:
Kupittaalta katsottuna Pendolinojen 200 km/t -nopeusalue päättyy jo jotain 38 kilometriä Helsingin suuntaan. Sitten on 180-160 km/t -alueita ja Kupittaan seudulla körötellään satasta tai seitsemääkymppiä Turun asemalle.

No on se 160-180 km/h myös riittävän kova vauhti että Laaksosen Mikko ymmärtää mistä on kysymys.

t. Rainer

Mikko Laaksonen · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Et siis usko että jos on metro-tai rautatieasema samassa kaupunginosassa, että sillä on jotain merkitystä alueen yrityksille ja asukkaille.

Nyt oli kyse siitä, millaiset kävelymatkat houkuttelevat kulkemaan joukkoliikenteellä.

Meillä on hyvin tiedossa, että käytännössä kaikki viime puheenvuoroihin osallistuneet ovat valmiita kävelemään raideliikenteen asemalta jopa yli kilometrin - myös Antero ja allekirjoittanut. Se johtuu siitä, että me kaikki arvostamme raideliikennettä ja pidämme sitä hyvänä kulkumuotona.

Sen sijaan tutkimustiedon perusteella on selvää, että olosuhteista riippuen 300 - 700 m linnuntietä pysäkiltä/asemalta on enimmäissäde yleisesti houkuttelevalle joukkoliikenteen vaikutusalueelle.

Jos puhutaan hyödyistä, niin tietysti koko Kauniaisille on jotakin hyötyä Kauniaisten rautatieasemasta - kun koko kaupunki on syntynyt rautatien varaiseksi esikaupungiksi. 1 km etäisyydellä rautatieasemasta kuitenkin todennäköisesti hyvin moni kauniaislainen valitsee henkilöauton siksi, että asemalle on pitkä matka.

R.Silfverberg sanoi:
Teillä Turussakin avattiin Kupittaan asema henkilöjunaliikenteelle 1990-luvulla uudelleen monen kymmenen vuoden tauon jälkeen, lähinnä itä-Turun liikeyritysten ja yliopisto-yksikköjen toivomuksesta. Jos jollekin kampukselle kuitenkin tulee yli 1 km kävelymatkaa Kupittaalta, niin onko mielestäsi koko järjestely turha niin että henkilöjunien pysähtyminen Kupittaalla pitää lopettaa ja antaa pendolinojen hurahtaa sen ohi 200 km/h vauhdissa.

Ensinnäkin, paikallinen ja kaukoliikenne ovat eri asioita. Kaukoliikenteen asemalle eräissä olosuhteissa toki hyväksytään pidempi kävelymatka kuin paikallisen joukkoliikenteen pysäkille. Kävelymatkahan on tällöin paljon pienempi osa koko matkasta.

Kupittaan aseman hyödyllisyydestä taas seuraavaa.

Aseman hyödyllisyyttä arvioitaessa tulee huomioida, että Turun joukkoliikenne on keskinkertaista. Vuoden 1972 jälkeen joukkoliikenneyhteydet Turun rautatieasemalta muualle keskustaan ovat olleet suhteellisen heikkoja. Rautatieasemalla ei ole opastusta sitä sivuaville joukkoliikenteen päälinjoille.

Kupittaan asema sijaitsee 100 - 600 m etäisyydellä Datacityn, Biocityn, Eurocityn, Electrocityn, Pharmacityn, If:n ja Old Millin suurista toimistokiinteistöistä, Turun korkeakoulujen IT-talosta, Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun toimipisteestä ja TYKS:istä - jotka siis ovat normaalilla paikallisen joukkoliikenteen palveluetäisyydellä. Kyseessä on Turun suurin työpaikkakeskittymä Kauppatorin ympäristön ohella.

Kupittaan asemalta on n 700 m - 1,5 km kävelymatka Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun pääkampusalueille. Se on ehkä hyväksyttävissä kaukoliikenteen matkoilla. Kupittaan asema on kuitenkin selvästi lähempänä kuin Turun päärautatieasema.

Kupittaan asemalta on n. 1,5 km kävelymatka Turun ylioppilaskylään. Ylioppilaskunnat ovat pitäneet joukkoliikenneyhteyttä ensiarvoisen tärkeänä parannuksena - eli kävelymatkaa pidetään liian pitkänä opiskelijoille.

Turku - Salo - radan paikallisjunaliikennettä selvittäessä on ollut tarkoitus sijoittaa nk. Uraputken alikulun kohdalle Ikituurin seisake Turku - Salo - junille, jotta Ylioppilaskylä ja Turun yliopiston kampusalue palveltaisiin paremmin.

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Antero Alku sanoi:
Seuraavaksi kai navigaattori ja "eteenpäinajotutka" sallivat poistaa autoista ratin.

Eteenpäinajotutka joka jarruttaa automaattisesti jos edessä on este on jo kehitetty, mutta useimpien maiden tieliikennelait kieltävät niiden käytön, mutta sallivat kuitenkin sen että tutka varoittaa kuljettajaa äänellä ja varoitusvaloilla, ja "virittävät" jarrun niin että ne toimivat tehokkaammin.

Automaattiohjaus on periaateessa aika helppo kehittää myös, mutta sille on vielä jyrkempiä juridisia esteitä. Automaattiohjaushan mahdollistaisi autolla ajon jos ei ole ajotaitoinen lainkaan, tai terveydentila tai juopumistila muuten estäisi ajamisen. Yhteiskuntamme ei ole kypsä sellaiseen, ja siitä ovat sekä autovalmistajat että automyönteisimmätkin politikot tietoisia. Mutta ehkä 50-100 vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

Antero Alku sanoi:
Ajatelkaa nyt mitä siellä yritetään? Autolla ajaminen yritetään tehdä yhtä mukavaksi kuin joukkoliikenteessä matkustaminen! Ei meidän itse kannata yrittä tehdä joukkoliikennematkustamisesta rasittavampaa kuin se nyt on.

Mitä joukkoliikennematkustamisessa koetaan rasittavaksi on niin subjektiivista. Toisille se on vaihtojen määrä, toisille se on matkan hitaus yleensä, toisille ettei reittivaihtoehdot sovi omiin matkasuunnitelmiin, toisille se on täpötäydet kulkuneuvot, toisille se on ahtaat ja epämukavat istuimet, toisille huojuva ja pomppiva kyyti, toisille epäystävälliset kuljettajat ja epäsosiaaliset kanssamatkustajat jne.

Mutta samoin on subjektiivista mikä koetaan myönteiseksi. Ihmisten mielipiteitähän on tutkittu, ja kun laitetaan näitä miinuksia ja plussia yhteen niin aika usein parhaille pisteille pääsevät metro ja muut vastaavat nopeat ja säännölliset raideliikenneyhteydet.

t. Rainer

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
Jos puhutaan hyödyistä, niin tietysti koko Kauniaisille on jotakin hyötyä Kauniaisten rautatieasemasta - kun koko kaupunki on syntynyt rautatien varaiseksi esikaupungiksi. 1 km etäisyydellä rautatieasemasta kuitenkin todennäköisesti hyvin moni kauniaislainen valitsee henkilöauton siksi, että asemalle on pitkä matka.

Granissa aikoinaan nuoruudessani asuneena kommentoin, että meiltä kotoa oli asemalle n 1 km ja meidän kaikki perheenjäsenet pääsääntöisesti kävelimme asemalle (isäni tosin kulki autolla useimmiten töihin, mutta aina silloin tällöin myös junalla). Vain jos oli tulenpalava kiire tai paljon kantamuksia, niin mentiin autolla. Kukaan muu paitsi minä ei perheestämme kokenet varsinaista lukkarinrakkautta raideliikennettä kohtaan. Bussilla ei käytännössä menty juuri koskaan Helsinkiin vaikka bussipysäkille oli vain 100 m matka. Se, kokeeko 1 km pitkäksi matkaksi vai ei, voi johtua monesta syystä. Esim jos matkalla on jyrkkiä mäkiä tai joutuu kulkea jonkun pitkän tuulisen aukean yli se tuntuu aina pitkältä. Meidän kohdalla ei ollut näin, mutta ymmärrän niitä jotka asuvat Granissa jonkun jyrkän mäen takana, jotka kulkevat autolla asemalle. Parempi niin, kuin että ajaa auton Helsinkiin asti.

Toisena normina miten pitkä kävelymatka on sopiva voidaan pitää lasten koulumatkat. Ymmärtääkseni kunnat kustantavat hyvin harvoin lasten ilmaisia koulumatkoja alle 3 km matkoille. Käytännössä kynnys ostaa joukkoliikennelippu lasten koulumatkoille on varsin korkea jos se on korkeintaan 3 km, joten ainakin isommat lapset useimmiten kävelevät tai ajavat pyörällä sen pituiset matkat. Mutta pienten alakoululaisten kohdalla valitettavan usein ne viedään vanhempien kiireiden tai mukavuudenhalun vuoksi autolla jos matka on 1-3 km.

Mikko Laaksonen sanoi:
Ensinnäkin, paikallinen ja kaukoliikenne ovat eri asioita. Kaukoliikenteen asemalle eräissä olosuhteissa toki hyväksytään pidempi kävelymatka kuin paikallisen joukkoliikenteen pysäkille. Kävelymatkahan on tällöin paljon pienempi osa koko matkasta.

Mikä on mielestäsi hyväksyttävä prosenttiosuus matkan kestosta jonka kävely-osuus saa kestää?

Mikko Laaksonen sanoi:
Aseman hyödyllisyyttä arvioitaessa tulee huomioida, että Turun joukkoliikenne on keskinkertaista. Vuoden 1972 jälkeen joukkoliikenneyhteydet Turun rautatieasemalta muualle keskustaan ovat olleet suhteellisen heikkoja. Rautatieasemalla ei ole opastusta sitä sivuaville joukkoliikenteen päälinjoille.

Tämä on tuttua ajoilta kun suoritin intin Pansiossa

Mikko Laaksonen sanoi:
Kupittaan asemalta on n 700 m - 1,5 km kävelymatka Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun pääkampusalueille. Se on ehkä hyväksyttävissä kaukoliikenteen matkoilla. Kupittaan asema on kuitenkin selvästi lähempänä kuin Turun päärautatieasema.

Jos vertaa niin HKI-Turku pikavuorobusseilla pääsee paljon lähemmäksi TY:tä ja ÅA:ta kuin junalla kummaltakaan rautatieasemalta. Onko sulla tietoa oliko Kupittaan aseman avaamisella merkitystä opiskelijoiden ja ylopistohenkilökunnan matkustustottumuksilla? Tietysti rantaradan sähköistys ja pendolinotkin vaikuttivat junamatkustamisen myönteiseen kehityksen kanssa, mutta jos tavoittelee mahdollisimman lyhyttä kävelymatkaa, niin luulisi pikavuorobusseilla olevan vielä jonkinlainen etumatka.

Mikko Laaksonen sanoi:
Turku - Salo - radan paikallisjunaliikennettä selvittäessä on ollut tarkoitus sijoittaa nk. Uraputken alikulun kohdalle Ikituurin seisake Turku - Salo - junille, jotta Ylioppilaskylä ja Turun yliopiston kampusalue palveltaisiin paremmin.

Eivätkö jotkut kaukojunat joskus 80-luvulla pysähtyneet Ikituurissakin? Jos näin, niin mikä oli syy että käytäntö ei jäänyt pysyväksi?

t. Rainer

Antero Alku · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Mutta ajoin takaa laivaterminaali-esimerkillä sitä, että ne ovat oiva verailukohde tässä tapaulksessa siksi että laivoilla kohtaavat kaikki yhteiskuntaluokat, ja miten pääsee laivaterminaalista pois ei ole lompakon paksuudesta kiinni.

Laivaliikenne ja päivittäinen työmatkailu ovat eri asiat. Tallinnan laivamatka kestää 3 tuntia, ruotsinlaivoilla on matkustettu koko päivä tai yön yli. Pelkästään pääsy laivasta maihin voi kestää pidempään kuin monien päivittäinen työmatka. Näihin suhteessa kaljapakkausten ja matkalaukkujen raahaaminen vartin verran ei ole iso juttu, ja siihen jopa varaudutaan pyörällisten matkalaukkujen ja kärryjen kanssa. Sosiaalisetkin seikat toimivat tässä touhussa aivan toisella tavalla. Esim. siten, että ne, joilla on rahaa, käyttävät pikalaivaa tai lentävät, eivätkä ole kiinnostuneet halvasta kaljasta.

Länsisataman logistiikkahan on täysin pielessä jo ihan periaatteen tasolla. Yhdestä laivasta tulee 500-800 matkustajaa, jotka purkautuvat noin puolen tunnin aikana. Eihän HKL edes yritä palvella näitä, koska jonossa pitäisi olla noin 20 bussia, jotka lähtevät sitä mukaa kun ne täyttyvät. Jätkäsaaren joukkoliikennesuunnittelussa tätä on yritetty ottaa huomioon, mutta kukas onkaan sitä vastaan, että satamalaitoksenkin toivoma tehokas ratikkaliikenne tehtäisiin mahdolliseksi? HKL, jonka mielestä nykyinen bussisysteemi on riittävä.

Metroasema olisi hyvä palvelu, sillä 6-vaunuisten junien kapasiteetti riittäisi ilman järjestelyitä hoitamaan yhden laivan tuoman kysyntäpiikin. Mutta sataman koko vuorokauden liikennemäärä on kuitenkin niin vähäinen, ettei ole mitään perustetta tehdä metrorataa ja asemaa vain sitä varten - jos siis asioita lasketaan kansainvälisen metrosuunnittelun periaattein. Tosin minulle ei olisi yllätys, jos lehdessä olisi suuri otsikko: Helsingin kolmas metrolinja tehdään minimetrona länsisatamaan.

Antero

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Antero Alku sanoi:
Esim. siten, että ne, joilla on rahaa, käyttävät pikalaivaa tai lentävät, eivätkä ole kiinnostuneet halvasta kaljasta.

Raha ei aina auta koska aika moni pikalaivakin saapau samalle kuppaselle Länsiterminaalille, ja aina ei voi valita jos työnantaja tai lipun tilannut muu taho on juuri ostanut sen Länsisatamaan saapuvalle linjalle. Jos pikalaivaa pikkasen aikaisemmin on saapunut satamaan Galaxy tai Nordlandia, niin samassa jonossa seisot kaljaturistien kanssa.

Antero Alku sanoi:
Länsisataman logistiikkahan on täysin pielessä jo ihan periaatteen tasolla. Yhdestä laivasta tulee 500-800 matkustajaa, jotka purkautuvat noin puolen tunnin aikana. Eihän HKL edes yritä palvella näitä, koska jonossa pitäisi olla noin 20 bussia, jotka lähtevät sitä mukaa kun ne täyttyvät. Jätkäsaaren joukkoliikennesuunnittelussa tätä on yritetty ottaa huomioon, mutta kukas onkaan sitä vastaan, että satamalaitoksenkin toivoma tehokas ratikkaliikenne tehtäisiin mahdolliseksi? HKL, jonka mielestä nykyinen bussisysteemi on riittävä.

Hyvä että asiaan on jollain tavalla edes reagoitu. Kuvittelisin että ratkaisu löytyisi riittävän tiheillä raitiovaunuvuoroilla sittne kun se spåra sinne saadan.

t. Rainer

Antero Alku · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Ihmisten mielipiteitähän on tutkittu, ja kun laitetaan näitä miinuksia ja plussia yhteen niin aika usein parhaille pisteille pääsevät metro ja muut vastaavat nopeat ja säännölliset raideliikenneyhteydet.

Ja autoilijoiden ihanteita vastaavat kalleimmat mersust, lexukset, bemarit, volvot jne. Eivät ne merkit ja mallit, joita eniten ostetaan.

Minähän kirjoitin, että metroa voisi laajentaa minun kotiini. Totta kai, ja saisi kulkea vaikka puolen minuutin välein - mikä onnistuu, kunhan siitä tehdään 4-raiteinen, kun 2-raiteisella se on mahdotonta, vaikka olisi mikä automaatti.

Liikennesuunnittelijoille opetetaan yhtä ja toista liikennetutkimuksista, myös erilaisten tutkimusten systemaattisia ongelmia. Luulen, että näitä opetetaan muuallakin, ainakin kauppatieteiden opiskelijoille. Eli kyllä liikennesuunnittelijan pitäisi tietää, miten suhtautua esim. lastenvaunujen kanssa matkustavan liityntälinjan varrella asuvan äidin vastauksiin metron ja bussin erinomaisuudesta. Tai ylipäätään asiakastyytyväisyystutkimuksiin, joissa ei pyydetä panemaan paremmuusjärjestykseen eri kaupunkien joukkoliikennettä. Siksi olenkin sitä mieltä, että saatuja tuloksia tulkitaan ja käytetään tietoisesti ja tahallaan väärin, kun väitetään, että ollaan Euroopan tai maailman parhaita.

Siis ratkaisevaa on se, miten toimitaan (esim. autoja ostettasessa), ei se, miten sanotaan että toimittaisiin. Parhaita autoja ovat keskihintaiset "pikkuautot", eivät ne, joita haastatteluissa kehutaan parhaiksi.

Olen aivan varma, että jos Otaniemessä on sekä Otakaarta kulkeva TramWestin ratikkalinja vaihdotta Asema-aukiolle sekä suunnitellun huippuyliopiston alla olevalta metroasemalta lähtevä metro, sitä ratikkaa käytetään enemmän, vaikka haastatteluissa edelleen sanottaisiin, että metro on hieno. Jopa silloinkin, kun sen ratikan sijasta olisi edelleen nykyinen 102 bussina, tilanne olisi sama.

Nähtiinhän tämä Itä-Helsingissäkin 1982, kun metroliikenne alkoi. Ja siksi suoria busseja ei enää ole, jotta niitä ei käytettäisi vaan pakotetaan ihmiset metroon. (Montakohan kertaa tämänkin olen täällä toistanut.

)

Antero

Antero Alku · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Granissa aikoinaan nuoruudessani asuneena kommentoin, että meiltä kotoa oli asemalle n 1 km ja meidän kaikki perheenjäsenet pääsääntöisesti kävelimme asemalle (isäni tosin kulki autolla useimmiten töihin, mutta aina silloin tällöin myös junalla). Vain jos oli tulenpalava kiire tai paljon kantamuksia, niin mentiin autolla...

Hienosti sanottuna: yhden henkilön tai yhden perheen otanta ei ole tilastollisesti edustava, koska otantajoukko on liian pieni. Sama pätee myös siihen, että kohdeaineiston otantana on joukko joukkoliikenteestä eri syistä kiinnostuneita. Se joukko ei ole tilastollisesti edustava sen vuoksi, että se on sekä liian pieni että harhainen. Toisin sanoen otannasta saatavat tulokset eivät edusta tutkittavan joukon yleistä laatua.

Eli jos lopetettaisiin perustelemasta asioita pelkällä henkilökohtaisella toiminnalla ja ajatuksilla. Ihan oikeasti, ne eivät ole minkään arvoisia yleisen joukkoliikenteen ja sen käytön kannalta.

Antero