Vs: Aluepolitiikkaa
Kustannussyistä. Ei Helsingillä kuitenkaan olisi varaa korvata kaikkia lähiöidensä bussilinjoja raitioteillä, kun ei Saksan kehittyneimmillä raitiotiekaupungeillakaan ole. Busseja tarvittaisiin joka tapauksessa pientalomatto-tyyppisillä alueilla.
Siis raitioliikenne pitää suunnitella huonosti kustannussyistä? Juuri kustannussyistä kaikki liikenne pitää suunnitella hyvin ja valita tarkoituksenmukainen väyläratkaisu.
Kustannussyistä mahdolisimman suuri osa bussilinjoista kannattaa muuttaa raitiolinjoiksi – ja bonuksena tulee vielä lipputulojen kasvu.
Jos pitää tehdä vertailu bussin, metron ja raitiovauun soveltuvuudesta esikaupunkiliikenteessä niin niissä erottuvat seuraavat edut ja haitat matkustjan näkökulmasta. Perusoletus on tässä esimerkissä että asutus on niin tiheää että kaikki ovat mahdollisia rakentaa.
Tuo on oikein hyvä mielikuvakatsaus seudun joukkoliikenteen käyttäjistä. Se kuvastaa myös sitä, miten nämä eri liikennemuodot täällä ymmärretään, kun muusta ei ole kokemusta.
Liikennejärjestelmäsuunnittelijan näkökulmasta tuossa kyllä moititaan enimmäkseen täällä käytössä olevia huonoja käytäntöjä, jotka eivät ole liikennemuodon ominaisuuksia yleensä.
Otanpa muutaman oikaisun.
Bussi ei pysähdy kaikilla pysäkeillä, mutta se ei tee bussia nopeammaksi. Sillä pysäkkien määrässä on otettu huomioon se, ettei kaikkia pysäkkejä käytetä. Bussilinjojen tiheä pysäkkiväli parantaa saavutettavuutta kävelymatkoja lyhentämällä, mutta heikentää saavutettavuutta lisäämällä epätäsmällisyyttä, joka edellyttää pitkiä odotusaikoja varmuuden vuoksi. Eli matka-ajassa ei voitakaan, koska aikaa kuluu epävarmuuteen.
Edellä jo selvitin, kuinka pysäkkitiheys ja nopeus pysäkkien välillä on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei liikennemuodon ominaisuus. Helsingin ratikoilla on tiheä pysäkkiväli, koska kaupunkikeskustassa on tiheä pysäkkiväli tarkoituksenmukainen ja Helsingissä ratikat toimivat vain siellä. Ratikat liikennöivät meillä bussien tavoin pysähtyen vain tarvittaessa. Mielikuva siitä, että ne pysähtyvät joka pysäkillä johtuu vain siitä, että joka pysäkillä on nousijoita tai poistujia.
Näiden keskustajoukkoliikenteen liikennemuodosta riippumattomien ominaisuuksien perusteella ei pidä väittää, että raitiovaunu on aina hidas. Se on täsmälleen yhtä nopea tai nopeampi kuin bussi, jos sillä on samat pysäkit, mikä siis ei riipu liikennemuodosta. Tämä koskee myös moottoritieliikennettä. Helsingissä ei ole missään ratikkaa ja moottoritietä rinnan. Jos olisi, ratikka ja bussi toimisivat siellä samoin, jos niin olisi päätetty rata ja pysäkit tehdä. Olen esim. Prahassa ajanut tällaisia esikaupunkilinjoja ihan käytännössä.
Ratikan rata ei ole yhtä kallis kuin metron rata, vaikka ratikan rata tehtäisiin samalle nopeustasolle. Metrossa ei voi käyttää yhtä jyrkkiä kaarteita ja pystykaltevuuksia kuin ratikalla, eikä tasoratkaisuja edes asemilla. Ne kaikki vaativat enemmän rahaa kuin ratikan rata. Ja ne ovat liikennemuodon ominaisuuksia, joista ei eroon pääse.
Jos maallikoilla on mielikuva siitä, että metro on busseja nopeampi, ihmettelen kyllä mistä muusta mielikuva voi tulla kuin valheellisesta propagandasta. Asiaahan voi kokeilla muutamalla Itäväylää kulkevalla bussilinjalla.
Tiheä vuorovälikään ei ole mikään metrolle koettu etu, koska raitioliikenne ja bussiliikenne tarjoavat keskustassa kaikilla pääväylillä tiheämmän vuorovälin kuin metro. Tämänkin mielikuvan takana täytyy olla valheellinen propaganda, koska milloin vain voi mennä seisomaan Hämeentien, Mannerheimintien tai Porkkalankadun bussipysäkeille laskemaan, montako bussia tai ratikkaa neljässä minuutissa menee ohi.
Myös metron esteettömys on pelkkä hype. Mihinkään muuhun välineeseen ei ole yhtä hankala päästä kuin metroon. Raitiovaunu on esteettömyydessä ylivoimainen ja matalalattiabussi hyvä kakkonen. Bussinkaan tapauksessa ratkaiseva asia ei ole se, minkälainen on bussi, vaan minkälainen on pysäkkikoroke. Eli jos on vikaa, se ei ole liikennemuodossa, vaan ympäristöratkaisussa. Mutta metrosta ei tasonvaihtoa saa pois, se on järjestelmäominaisuus (helsinkilälisen metron määrittelyn mukaan).
Antero
