Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Riippuu tietysti siitä, kuinka lähellä metroasemaa sattuu asustelemaan. Kaukana lähimmästä metroasemasta asuvalle - ja niin ollen liityntäbussien käyttäjälle - olisi tietysti mieluisampaa jos kävelymatkan päässä olisi ratikkapysäkki, josta pääsisi suoraan keskustaan asti ilman että täytyy vaihtaa kulkumuotoa jossain ruuhkaisella asemalla. Tyytyväisimpiä nopeaan, täsmälliseen ja vuoroväleiltään tiheään metroon ovat taas ne, jotka voivat helposti kävellä lähimmälle metroasemalle, josta pääsee kiitämään suoraan keskustaan.

Vähän niinkuin U830-840&U850-U870, joita käytän Itäväylän varrelta keskustaan suorana yhteytenä. Matka-aikaa kuluu Sörnäisiin ~15 ja Kamppiin 20-35 min. riippuen ruuhkasta.

H97+Vaihto+Metro-yhdistelmällä Sörnäisiin aikaa kuluu 17-30 min (riippuu ruuhkasta ja onko V- vai tavallinen 97) ja Kamppiin 6 min (+pitkät liukuportaat) enemmän.
 
Vs: Johdinautot

Tässä vaikkapa verkostoa, joka voisi olla mahdollinen tätä vauhtia jo vuonna 2500:
(Toivottavasti en tehnyt suurta rikosta kun käytin toisen tekemää karttaa pohjana..)

730d1268557008t-johdinautot-metroverkosto.png

(Linkki suurempaan kuvaan)

Ei yhtään hullumman näköinen linjasto. Sopivanlaisella kalustolla joku tuon tapainen metrolinjasto saattaisi olla totta jo muutaman vuosikymmenen aikana. Väittäisin, että johdinauto (viestiketjusta päätellen se varmaan oli tarkoituksena) ei varmaan tuohon riittäisi, mutta ratikalla tuollainen metroverkko hoituisi Helsingin kokoisessa kaupungissa aika passelisti. Tässä muutama ehdotus vielä lisäksi:

Sinisen linjan koukkaisin ehkä Kampin kautta ja punaisen Rautatieaseman edustalta. Jos oranssi linja on tarkoitus keventää samalla, voisi se saada haaran Kalasatamasta Aleksis Kiven katua Pasilaan ja sieltä edelleen vaikka Munkkivuoreen, jolloin tuo vihreän länsihaara poistuisi. Tuo punainen tuolla koillisessa (ViiRa) voisi myös Itäsalmen sijaan mennä Malmille, jossa tarve lienee suurempi. Toisaalta se voisi Mellunmäestä jatkaa myös Hakunilaan. Vihreän itäpuoleinen osuus taas voisi mielestäni jättää Vartiosaaren väliin. Siellä nimbyt luultavasti saisi aikamoisen metelin nostettua. Sen sijaan se voisi kääntyä ruskean linjan reittiä ja mennä Herttoniemestä Roihuvuoren kautta Itäkeskukseen. Tuo Vuosaaren osuus varmaan jouduttaisiin jatkossakin hoitamaan sisäisellä linjalla, mahdollisesti metron bussiliitynnällä.

Myöskään tuo Toukolasta Herttoniemeen ei tietenkään hoituisi noin suoraan, koska siinä on Viikin luonnonsuojelualue. Kierto Viikin kautta olisi siis välttämätön, ellei tuohon sitten onnistuisi saamaan jotain kevyttä tunnelia. Mitenköhän cut-and-cover-tunneli saisi tuolle alueelle rakennusluvan vaikka voimajohdon alapuolelle? Oma arvaukseni on, ettei mitenkään. Jokerihan tuosta puuttuu kokonaan. Kai sekin voi tuohon metroverkkoon kuulua? Olisin kuvitellut Jokerille tuon sinisen värin, mutta menkööt vaikka turkoosina tai vaaleansinisenä. Ehkä syaaninvärisenä. Mistäköhän muuten johtuu, että raidejokeri.info-sivulla Jokerista ei ole tällaista metrokarttaa? Jatkaisi hyvin Jokerin onnistunutta brändäyslinjaa.

Nuo Maunulasta pohjoiseen menevät on varmaan tarkoitus jatkaa Vantaan puolelle, mahdollisesti lentoasemallekin. Jättäisin kuitenkin jatkon pohoiseen pelkästään yhden, eli vihreän linjan huoleksi. Ruskea ja magenta linja voisi siis päättyä tai jopa yhdistyä Maunulassa, josta olisi tehokas vaihto vihreällä pohjoisen sekä tietenkin Jokerilla länteen ja itään. Tietenkin tuo magenta linja tulisi turhaksi, jos sen yhdistää ruskeaan. Sen voisi päättää jo Munkkivuoreen tai tarvittaessa Laajalahteen, jossa Jokeri hoitaa jo tuon Tapiola-Leppävaara-välin. Ehkä Matinkylästäkin voisi lähteä pohjoista kohti joku metrolinja, joka toisi samalla etelästä ja lännestä päin matkustajia oranssille linjalle.

Kaiken kaikkiaan, aika paljon tuon näköiseltä voisi metrolinjasto hyvin näyttääkin joskus. Kokonaisvaltainen ja tehokas metrolinjasto ympäri seutua. Espooseen kaipaisin vähän enemmän painoa, mutta nyt on hieman hankala sitä visioida, kun alue on vielä vähän prosessissa. Tulevaisuudessa linjaston länsipuoli sitten hahmottuisi samankaltaiseksi kuin idässä.
 
Viimeksi muokattu:

Nostanpa ylös kiinnostavan aiheen, paljon on tullut erilaisia metroverkkoja (tai tarkemmin ottaen pikaraitioverkkoja) pyöriteltyä kesäloman aikana.

Mutta asiaan, tänä aamuna tuli mieleen että voisiko raiteenleveyden ja lattiakorkeuden olessa sama kuin metrolla pienillä muutoksilla (ilmajohtovirroitus?) liikennöidä nykyisillä metrokiskoilla pikaraitiotiekalustolla? Eikö sen pitäisi onnistua, kun Saksassa liikennöidään ratikalla normirautatiellä (Karlsruhen malli)? Ajatus että ensiksi nyt vaikka Laajasaloon saisi "metron" huomattavasti halvemmalla tekemällä pikaraitiotien reitillä Herttoniemi (vaihto metrokiskoille) - Herttoniemenranta - Yliskylä - Laajasalo - Hevossalmi - Santahamina kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Muitakin vastaavanlaisia reittejä tulee heti mieleen; Herttoniemestä Tammisalon, Roihuvuoren ja Marjaniemen kautta Itikseen, Mellunmäestä Länsimäen, Rajakylän, Jakomäen, Vaaralan kautta aina Hakunilaan asti, Vuosaaresta Keski-Vuosaareen jne.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta asiaan, tänä aamuna tuli mieleen että voisiko raiteenleveyden ja lattiakorkeuden olessa sama kuin metrolla pienillä muutoksilla (ilmajohtovirroitus?) liikennöidä nykyisillä metrokiskoilla pikaraitiotiekalustolla? Eikö sen pitäisi onnistua, kun Saksassa liikennöidään ratikalla normirautatiellä (Karlsruhen malli)?

Tämän on varmasti teknisesti mahdollista, eikä ilmajohtoakaan välttämättä tarvitsisi metroon rakentaa, jos kalustossa olisi sivukiskovirroitin ilmajohtovirroittimen lisäksi. Metrin korkuiset laiturit ovat aika kolhoja katuympäristössä ja tulevat tavallisia ratikkapysäkkejä kalliimmaksi.

Ajatus että ensiksi nyt vaikka Laajasaloon saisi "metron" huomattavasti halvemmalla tekemällä pikaraitiotien reitillä Herttoniemi (vaihto metrokiskoille) - Herttoniemenranta - Yliskylä - Laajasalo - Hevossalmi - Santahamina kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta.

Jos tarkoitat, että Laajasalon/Santahaminan metro tulisi keskustaan Herttoniemen kautta nykyisiä raiteita, niin tämä on jo todettu selvityksissä liian hitaaksi. Kruunuvuorenrannan suunnittelussa tavoitteeksi asetettiin nopea yhteys keskustaan. Lisäksi tuossa syntyisi metroon kolmas haara, mikä aiheuttaa liikennöintiin omat ongelmansa. Keskustan yhteisen pätkän maksimivuorotiheys pitäisi jakaa Laajasalon, Vuosaaren ja Mellunmäen kesken jollain tapaa samaan aikaan, kun junat lyhenevät nelivaunuisiksi. HKL teetti takavuosina saksalaisilla konsulteilla selvityksen Raide-Jokerin ratikoiden yhteiskäytöstä metroradalla, ajatuksena jatkaa Jokerilta Itäkeskuksessa itään ja Tapiolassa länteen. Konsultti päätyi suosittamaan ajatuksesta luopumista lähinnä laiturikorkeuden erojen aiheuttamien kustannusten ja automaattimetron takia. Katuympäristöstä tulevat kuljettajan ajamat vaunut pitäisi pystyä täsmäämään automaattimetron kahden minuutin (jos mainoksia uskotaan) vuoroväliin, mikä lienee aika haasteellista.
 
Metrin korkuiset laiturit ovat aika kolhoja katuympäristössä ja tulevat tavallisia ratikkapysäkkejä kalliimmaksi.

Kokeilin tätä, ja oman kotini portaissa metrin pystyy nousemaan n. 4,5 askelmalla. Ei kuulosta mielestäni kovin pahalta tai kolkolta, varmasti tulee kalliimmaksi kuin tavallinen ratikkapysäkki, mutta ero metroaseman hintaan säilyy silti huimana.

No joo, onhan ideani tarkemmin ajateltuna aika mahdoton kyllä.
 
Dekon ajatus on looginen, tuollaisia on toteutettukin esimerkiksi Saksassa. Meillä se ei kuitenkaan onnistu, sillä meikäläinen metro on niin kankea ja epäyhteensopimaton, ja huonompaan suuntaan ollaan koko ajan menossa.

1. Metrovaunut ovat erittäin leveitä, 3,2 m. Katutilassa kulkevan kulkuneuvon suurin sallittu leveys on vain 2,65 m. Tästä tulee liian iso railo laiturin ja vaunun väliin. Jos leveysero olisi pienempi ja railo kapeampi, asian voisi hoitaa ratikasta ulos työntyvällä astinlaudalla, joka täyttää railon. Periaatteessa se ulostyöntyvä astinlauta voi jopa olla laiturillakin. Mutta kun tässä railo olisi lähes 30 cm, niin sen astinlaudan leveys kasvaa liian suureksi.

2. Ratikka ei korkeutensa puolesta mahdu tunneliin, koska tilaa ajolangalle, sen kiinnitykselle sekä virroittajalle ei ole. Tunneleita pitäisi siis korottaa louhimalla. Kallista.

3. Katutilassa metrin korkuinen laituri ei saa arkkitehdeiltä hyväksyntää "kaupunkikuvallisista syistä". Tämä on kuitenkin makuasia, ei mikään tekninen este.

4. Metroliikenne on nyt niin tiheää ja tihenee lähivuosina automatisaation myötä edelleen, ettei tunneliin mahdu lisää liikennettä eli pikaratikoille ei ole tilaa. Asiaa ei lainkaan auta se, että nykyisien asemien pituuksista otetaan 1/3 pois, jolloin joudutaan ajamaan lyhyemmillä junilla ja siksi tiheämmällä vuorovälillä.

5. Kun metro on automatisoitu, sen sekaan ei oikein voi tunkea automatisoimatonta liikennettä. Tietysti myös pikaratikka voi kulkea tunnelissa automaatilla (vaikka kuljettaja istuisikin paikallaan), mutta tämän homman sotkee se, ettei kadulla kulkevan pikaratikan, vaikka se olisikin hyvin toteutettu, saapumisaikaa tunneliin voi ihan sekunnin tarkkuudella ennustaa. Kun tunnelin liikenne on niin vilkasta, niin ratikan pitäisi tulla sinne hyvin pienellä ajoaika-hajonnalla omaan tiettyyn slottiin ja se tuskin onnistuisi käytännössä.
 
Kokeilin tätä, ja oman kotini portaissa metrin pystyy nousemaan n. 4,5 askelmalla. Ei kuulosta mielestäni kovin pahalta tai kolkolta, varmasti tulee kalliimmaksi kuin tavallinen ratikkapysäkki, mutta ero metroaseman hintaan säilyy silti huimana.

Juu, kyllä semmoiselle pysäkille varmasti kulkemaan pääsee ja esteettömyysperiaatteiden mukaan rampitkin rakennettaisiin. Pointtini oli se, että millainen näky tuommoiset laiturit olisivat kadun varressa nykyisten ratikkapysäkkien tapaan. Tässä videossa näkyy Hannoverin stadtbahnin korkealaiturinen pysäkki (siellä vaunuissa on taittoportaat ja järjestelmässä myös matalalaiturisia pysäkkejä). Tuommoisia ei voi sijoitella jalkakäytäville läheskään samalla tavalla kuin nykyisiä ratikkapysäkkejä.
 
Helsinki vois olla vähän kuin U.S.A Että kaupungissa ja sen ulko puolella kulkee metro ja sitten junat pois ja busseja liikenteeseen jolloin voisi laittaa bussikaistat jolloin autoilijat alkaisi käyttämään julkisia!
 
USA:ssa ei loppujen lopuksi ole perinteisiä metroja kovin paljon. Enemmän siellä on sellaisia stadilaisen ratikan ja stadilaisen metron hybridejä, light raileja, jotka kulkevat downtownissa ja joskus muuallakin ihan kadulla, näkemäohjauksessa ym mutta sitten esikaupunkialueella metromaisemmin. Joskus jopa meikäläistä metroa nopeammin. Kalusto on kuitenkin massiivisen ratikan tapaista.
 
Helsinki vois olla vähän kuin U.S.A Että kaupungissa ja sen ulko puolella kulkee metro ja sitten junat pois ja busseja liikenteeseen jolloin voisi laittaa bussikaistat jolloin autoilijat alkaisi käyttämään julkisia!

En usko oikein että bussien/bussikaistojen lisääminen on ratkaisu siihen, että joukkoliikennettä ei älyttömästi käytetä, sen sijaan aika varma olen siitä että jos Helsingissä ja ympäryskunnissa olisi nopeasti, tiheästi, tasaisesti ja ajallaaan kulkeva kattava pikaraitiotie, sekä ruuhkamaksut strategisissa paikoissa (Mäkelänkadun alkupää, Hämeentie -, Mannerheimintie -, Porkkalankatu -, Junatie -),olisi joukkoliikenne huomattavasti käytetympää. Tässä ratkaisussahan bussit täydentäisivät kokonaispalettia , eivätkä olisi pääkulkuväline kuten nykyään.
 
Tässä ratkaisussahan bussit täydentäisivät kokonaispalettia , eivätkä olisi pääkulkuväline kuten nykyään.

Ratikka (myös pika) on kuitenkin niin samantapainen operoida bussin kanssa, että bussit ja ratikat muodostavat liikenteen pääjärjestelmän yhdessä: Bussi ajaa ne reitit, joilla bussiliikenne kannattaa/ratikka ei kannata tai joiden rinnakkainen ratikka olisi ilman avustavaa bussilinjaa täyskapasiteetissa. Tarvittaessa päällekkäin raitiotien kanssa.

Raitiolinjat myös perustetaan korvaamaan kokonaisia, yksittäisiä raskaita bussilinjoja (pl. vähäliikenteiset linjan hännät) lähes identtisillä reiteillä ja pysäkkisijoituksilla ilman perustavanlaatuista reittiremonttia uuden raitiolinjan rinnalla. Lähijunaa tai metroa toteutettaessahan pitää remontoida koko rinnakkainen linjasto syöttämään matkustajia pienillä busseilla suurien junavaunujen lähes loputtomaan kapasiteettiin. Raitiolinjaa perustaessa bussia 2-3 kertaa suuremmat raitiovaunut voidaan täyttää korvatun bussilinjan matkustajilla pidentämällä vuoroväliä jonkin verran. Matkustajan kannalta vaunu on väljempi kuin ennen, reitti on sama.

Siksi bussit ovat ihan yhtä pääkulkuväline kuin nykyäänkin, järjestelmän kannalta tasaveroinen kulkuväline raitiovaunun kanssa. Matkustajaa ei yksinkertaisesti pidä kiinnostaa, onko matkan varrella raitiovaunu vai bussi, koska kumpikaan ei muodosta alisteista järjestelmää toisilleen.
 
Ratikka (myös pika) on kuitenkin niin samantapainen operoida bussin kanssa, että bussit ja ratikat muodostavat liikenteen pääjärjestelmän yhdessä: Bussi ajaa ne reitit, joilla bussiliikenne kannattaa/ratikka ei kannata tai joiden rinnakkainen ratikka olisi ilman avustavaa bussilinjaa täyskapasiteetissa. Tarvittaessa päällekkäin raitiotien kanssa.

"Ratikka" on käsitteenä niin laaja, että tuo sekä pitää paikkansa että ei pidä. Helsingissä, missä ratikkalinjat ovat pääosin kantakaupungin jakeluliikennettä hoitavia teräspyöräbusseja, homma menee kuten yllä kirjoitat, mutta esim. nuo mainitsemani jenkki-lightrailit, vaikka ovat ratikoita, ovat kyllä nimenomaan vahvoja metrotyyppisiä runkolinjoja, ihan eri kaliiberia kuin bussi tai Helsingin ratikka. Niille mm. on liityntäliikennettä ja liityntäpysäköintiä ja niiden keskinopeus sekä pysäkkiväli esikaupungeissa vastaa hyvinkin suurkaupunkimetroa tai peräti Helsingin pitkien asemavälien paikalisjuna-metroa.

Raitiolinjat myös perustetaan korvaamaan kokonaisia, yksittäisiä raskaita bussilinjoja (pl. vähäliikenteiset linjan hännät) lähes identtisillä reiteillä ja pysäkkisijoituksilla ilman perustavanlaatuista reittiremonttia uuden raitiolinjan rinnalla.

Tämä ei kyllä ole näin, tai ainakaan sen ei pitäisi olla näin. Okei, Helsingissä 9 korvasi bussin 17 ja 9:n jatke Jätkään korvaa bussit 15/A/V. Mutta tuolla suuressa maailmassa kokonaisen pitkän uuden esikaupunkiratikkalinjan perustaminen on kyllä aina syy tarkastella koko sen vaikutuspiirin linjastoa ja muokata bussit uudelleen ratikkaan sopeutuen. Vähän samaa ollaan hakemassa Munkkivuoren ratikan alustavassa yleissuunnitelmassa: se korvaa kokonaan tai osittain busseja 14, 14B ja 18 mutta sillä on, tai ainakin pitäisi olla jos suunnitelma tehdään oikein, vaikutuksia myös Topeliuksenkadun muuhun bussilinjastoon. Ehkä paremmin voisi verrata Tampereeseen: ei Hervanta-keskusta-Lentävänniemi -ratikka korvaa yhtä tai kahta bussilinjaa, vaan se pistää suuren osan bussilinjastosta uuteen uskoon.

Matkustajaa ei yksinkertaisesti pidä kiinnostaa, onko matkan varrella raitiovaunu vai bussi, koska kumpikaan ei muodosta alisteista järjestelmää toisilleen.

Helsingissä voidaan melko perustellusti väittää, etteivät bussit ja ratikat muodosta toisiinsa nähden alisteisia järjestelmiä tai ainakaan karttaa ja aikatauluja katsomalla niiden ei pitäisi niin tehdä. Mutta silti helsinkiläisiä käytännössä kiinnostaa kovasti, onko kulkupelinä raitiovaunu vai bussi. Sille nyt vaan ei voi mitään.

Kun sitten puhutaan muusta maailmasta, niin homma ei enää mene ollenkaan noin. Kullakin liikennemuodolla on oma roolinsa ja käytöalueensa. Raskaimpia ovat lähijunat ja metrot eli raskas raideliikenne. Kevyimpiä ovat pikkubussit, jotka meillä ovat Joukoiksi brändättyjä pakettiautoja, muualla maailmassa usein ihan bussin näköisiä, mutta pienikokoisia. Siihen väliin asettuvat sitten bussi ja raitiotie. Raitiotie asettuu raskaan raideliikenteen ja bussien väliin, mutta toki sen käyttöalue on päällekkäinen näiden molempien kanssa. On siis rajatapauksia, joissa sekä bussi että ratikka voivat olla toimivia kulkuneuvoja jollekin linjalle tai suunnalle, vastaavasti on tapauksia, joissa joko ratikka tai metro pystyy hoitamaan liikenteen ihan hyvin. Mutta on myös valtavasti sellaisia tapauksia, joissa bussi ei enää pysty hoitamaan liikennetarvetta kunnolla, mutta metro olisi liian järeä. Tämä on ratikan oma niche.

Helsingistäkin muuten löytyisi ratikalle useampikin sellainen käyttökohde, johon bussi ei riitä muttei metroakaan voi tehdä. "Vitoslinja" eli kantakaupungin koko länsilaita ja bussit 14/14B/18 on yksi tällainen. Poikittaisliikenteessä Jokeri on tällainen, samoin bussilinjapari 58/59 ainakin Herttoniemen ja Meilahden välisellä osuudella.
 
"Ratikka" on käsitteenä niin laaja, että tuo sekä pitää paikkansa että ei pidä. Helsingissä, missä ratikkalinjat ovat pääosin kantakaupungin jakeluliikennettä hoitavia teräspyöräbusseja, homma menee kuten yllä kirjoitat, mutta esim. nuo mainitsemani jenkki-lightrailit, vaikka ovat ratikoita, ovat kyllä nimenomaan vahvoja metrotyyppisiä runkolinjoja, ihan eri kaliiberia kuin bussi tai Helsingin ratikka. Niille mm. on liityntäliikennettä ja liityntäpysäköintiä ja niiden keskinopeus sekä pysäkkiväli esikaupungeissa vastaa hyvinkin suurkaupunkimetroa tai peräti Helsingin pitkien asemavälien paikalisjuna-metroa.

Yhdysvaltalainen light rail on paikallinen lainsäädännön erikoisuus, kun junalainsäädäntö vaatii raskaan rakenteen ja hankintalainsäädäntö yhdysvaltalaisen vaunutehtaan. Eurooppalaisia tai aasialaisia vaunuja ei voi sellaisenaan käyttää missään, vaikka leveys, laiturikorkeus, sähköistys ja raideleveys täsmäävätkin. Hinta nousee teknisten vaatimusten ja pienten markkinoiden johdosta niin korkeaksi, ettei sellaista oikein kannata tehdä pienimuotoisesti. Siksi kyse on lähinnä kevyestä metrosta eikä raskaasta bussista.

En pidä tarkoituksenmukaisena keskustella yhdysvaltalaisista erikoisolosuhteista suomalaisen järjestelmän spekuloinnissa. Ellei sitten niitä kyseisiä FRA- ja BAA-lakeja oteta käyttöön Suomessakin. Jenkkirautaa! Sama lainsäädäntö muuten estää myös maailman kevytrakenteisten luotijunien käyttöönoton yhdysvaltalaisella radalla -- ilman poikkeuslupia, joita nykyisin onneksi saa.

Tämä ei kyllä ole näin, tai ainakaan sen ei pitäisi olla näin. Okei, Helsingissä 9 korvasi bussin 17 ja 9:n jatke Jätkään korvaa bussit 15/A/V. Mutta tuolla suuressa maailmassa kokonaisen pitkän uuden esikaupunkiratikkalinjan perustaminen on kyllä aina syy tarkastella koko sen vaikutuspiirin linjastoa ja muokata bussit uudelleen ratikkaan sopeutuen. Vähän samaa ollaan hakemassa Munkkivuoren ratikan alustavassa yleissuunnitelmassa: se korvaa kokonaan tai osittain busseja 14, 14B ja 18 mutta sillä on, tai ainakin pitäisi olla jos suunnitelma tehdään oikein, vaikutuksia myös Topeliuksenkadun muuhun bussilinjastoon. Ehkä paremmin voisi verrata Tampereeseen: ei Hervanta-keskusta-Lentävänniemi -ratikka korvaa yhtä tai kahta bussilinjaa, vaan se pistää suuren osan bussilinjastosta uuteen uskoon.

Tämä on ihan totta, kun puhutaan nykyisellä tavalla merkitystä ja liikennöidystä bussiliikenteestä moninaisine päällekkäisine linjoineen. Odotellaan bussiliikenteen runkolinjoja ensin, kun ratikka onkin tosiaan runkolinja. Mutta runkobussi muuttuu sellaisenaan ratikaksi, koko linjasto lähinnä säätää vuorovälejään suuremmaksi ja joitain reittejä hienosäädetään kapasiteetin ja kysynnän siirtyessä isompiin ratikoihin.

Helsingissä voidaan melko perustellusti väittää, etteivät bussit ja ratikat muodosta toisiinsa nähden alisteisia järjestelmiä tai ainakaan karttaa ja aikatauluja katsomalla niiden ei pitäisi niin tehdä. Mutta silti helsinkiläisiä käytännössä kiinnostaa kovasti, onko kulkupelinä raitiovaunu vai bussi. Sille nyt vaan ei voi mitään.

Kyllä nyt ratikka saa ihmisiä kiinnostaa, mutta järjestelmässä ei pidä olla syitä tälle. Molemmat voidaan järjestää saumattomasti ja laadukkaasti, vaikka pienelle bussille ei kannata tehdä ison ratikan vaatimia ratkaisuja.

Ratikalla on tietenkin omana kokoluokkanaan niche, mutta katukelpoisena se on perustavanlaatuisesti bussiin verrattava laite. Iso juna ei ole, koska täyseristys. Omaa junarataa saa tietenkin olla ison junan tapaan, kunhan ratkaisut pysyvät edullisina: pienelle raitiovaunulle ei kannata tehdä ison junan vaatimia ratkaisuja.
 
USA:ssa ei loppujen lopuksi ole perinteisiä metroja kovin paljon. Enemmän siellä on sellaisia stadilaisen ratikan ja stadilaisen metron hybridejä, light raileja, jotka kulkevat downtownissa ja joskus muuallakin ihan kadulla, näkemäohjauksessa ym mutta sitten esikaupunkialueella metromaisemmin. Joskus jopa meikäläistä metroa nopeammin. Kalusto on kuitenkin massiivisen ratikan tapaista.

Mikä kohtuullisen tiheästi pysähtyvä USA:n raideliikenneväline kulkee meikäläistä metroa nopeammin? No, Pariisin uusi automaattimetrolinja 14 on suhteessa pysäkkiväliin hiukan nopeampi kuin Helsingin metro, mutta löytyykö maailmasta oikeasti muita?
 
Mutta asiaan, tänä aamuna tuli mieleen että voisiko raiteenleveyden ja lattiakorkeuden olessa sama kuin metrolla pienillä muutoksilla (ilmajohtovirroitus?) liikennöidä nykyisillä metrokiskoilla pikaraitiotiekalustolla? Eikö sen pitäisi onnistua, kun Saksassa liikennöidään ratikalla normirautatiellä (Karlsruhen malli)?

Itse asiassa aiheesta on jopa tehty konsulttiselvitys, missä tutkittiin, voisiko Jokerin pikaratikat käyttää metrorataa, lähinnä Itäkeskuksen ja Tapiolan asemia. Erityisempiä teknisiä esteitä ei muistaakseni löytynyt, pikaratikat täytyy vain varustaa ottamaan virtaa niin ilmajohdosta kuin virtakiskostakin. (Eli ei ilmajohtoja tunneliin, vaan kalustoa, joka voi käyttää kahta erilaista virtajärjestelmää.) Valitettavasti päätös automatisoinnista ja laituriovista tekee tämän vision käytännössä mahdottomaksi. Mutta periaatteessa mielestäni täysin mahdollinen ja jopa luonteva ajatus, että metroa niin sanotusti kevennettäisiin. Hankalimmassa paikassa, eli kantakaupungissa metro menee jo valmiiksi tunnelissa ja esikaupungeissa yleensä ottaen on tilaa korkeillekin laitureille. Varsinaista pikaratikkaa jonkin verran kalliimmaksi light rail tulee, koska asemat kuitenkin ovat jonkin verran massiivisempia ja on jonkin verran todennäköisempää, että asemien takia paikka paikoin joudutaan tekemään kalliimpia ratkaisuja, ääritapauksessa eritasoratkaisuja. Varsinkin Länsimetron suunnassa light rail olisi hyvin luonteva ratkaisu, joko integroituna metroon tai kantakaupungin raitioteihin.

Mutta jossittelujahan nämä ovat samoin kuin pohdinnat kaupunkiratojen ja metron integroinnista. Automatisointi kaikkinen lisineen käytännössä sementoi metron omaksi irralliseksi järjestelmäkseen.
 
Takaisin
Ylös