Ympyrä sulkeutuu, kun ollaan taas päästy tilanteeseen, jossa Rainer yrittää kovasti keksiä syitä sille, miksi ratikka nyt vaan kertakaikkiaan on ihan mahdoton. Tosin paikka taitaa tällä kertaa olla uusi.
Ensinnäkin Suomessa ei ole minkäänlaista raitiotietä koskevaa laindsäädäntöä. Okei, jotain on lähinnä tieliikennelaissa, mutta yleisesti ratikkaa säädellään tällä hetkellä todella kevyesti. Lainsäädännöstä ei siis löydy Rainerille nyt tukea.
Toiseksi Kumpulanlaakson radalle ei ole määritelty missään huippunopeustavoitteita. Jos siellä ajettaisiin 70 km/h, niin tuo kilometrin pätkä ajettaisiin 20 sekuntia nopeammin kuin jos siellä ajettaisiin 50 km/h. Siispä nopeustavoite kannattaa valita sopusoinnussa ympäristön kanssa eikä tuijottaa sokeasti lukuja, kun sitä aikaa ei kuitenkaan juuri säästy. Tuo 20 sekuntiakin on liioiteltua, sillä pitää myös kiihdyttää ja jarruttaa.
Kolmanneksi niiden tosielämän referenssien kanssa on taas vähän niin ja näin. Tulee mieleen rantarata tuossa Tuomarilan ja Koivuhovin asemien välissä. Eipä sitä eristetty ole.
Ja neljänneksi se "eristäminen" ei ole mikään mörkö. Siihen riittää samanlainen aita kuin ratikkapysäkeillä on tällä hetkellä ja vaikka kaunis pensasaita sen rinnalle. Tarkoitushan on huolehtia siitä, ettei radalle kulkeuduta vahingossa. Ei estää sinne ehdoin tahdoin menemistä.
Laajasalon sillalla on nopeustavoitteena muistaakseni tuo 70 km/h ja siellä rata on päädytty sijoittamaan sillan toiselle reunalle niin, ettei radan ylitystarvetta ole. Rata aidataan. Radasta ei tule pelastuslaitokselle ajokelpoista. Saksassa on myös omat säädöksensä siitä, millä nopeuksilla on noudatettava minkäkinlaista kulunvalvontaa, mutta eristyksestä ei taida olla säädöksiä. Nakkiputka tai Antero voivat korjata, jos olen väärässä.
Palataksemme tämän aiheen otsikkoon: Jos Helsingissä olisi alettu jostain syystä rakentamaan metroa 10-15 vuotta aikaisemin kuin todellisuudessa aloitettiin, olisi 1. vaihe luultavasti ollut jonkinlainen esimetro. Ensin olisi siis ajettu raitiovanuilla jonnekin Itä-Helsinkiin. Sitten olisi nille kaivettu tunnelia Sörnäisistä Kamppiin tai Ruoholahteen. Sitten olisi hankittu isompaa kalustoa kuin mitä raitiovaunut ovat, levennetty raideleveyttä eli toimittu suurin piirtein samalla tavalla kuin Stuttgartissa.
Jos Helsinki olisi ottanut mallia Saksasta, miksi esikuvaksi olisi tullut juuri Stuttgart, ainoa esimetron raskaammaksi, joskin edelleen täysin katukelpoiseksi, muuttanut kaupunki? Äläkä nyt vaan sano, että suuremmalla raideleveydellä saadaan leveämmät vaunut, korkeampi nopeus ja vakaampi kulku. :lol:
