Villile pysäköinnille josta raitioliikenekin kärsii ei vielä voidan mitään koska sakot siitä ovat olemattomat ja lainsäädäntö laahaa perässä sen kuriin samiseksi.
Sille on kuitenkin nyt alettu tekemään jotain, ja olen varma, että vaikutukset tulevat näkyviin vähän viivellä. Toivottavaa on toki, että asian eteen tehtäisiin vielä enemmän. Otso Kivekäs toivottavasti pitää meidät asiassa ajan tasalla.
Raideliikentellä on pidemmät jarrutusmatkat eikä raidekulkuneuvo pysty väistämään.
Ei tämä liity oikeastaan mitenkään siihen, mitä Antero kirjoitti. Suoralla tiellä ratikka menee suoraan, niin kuin menisi kuorma-auto tai bussikin. Kukaan ei mene alle, oli kiskot tai ei. Hyvällä säällä se ratikkakin jarruttaa, ja talvella paremmin kuin kumipyöräinen. Monta kertaa on bussipysäkillä lähtenyt kohti kaartanut bussi tulemaan päälle, kun joko ura on napannut sivuttaisluisuun tai kun kovaksi pakkautuneessa lumessa ja jäässä ei jarrut enää tehoakaan.
Vakavat tieliikenteenonnettomuudet joissa osapuolet ovat pelköstään autoja ovat vähentyneet koko ajan. Sellaiset onnettomuudet joissa toinen osapuoli on pyöräilijä tai jalankulkija ovat tosin lisäntyneet.
Pyöräily oikeastaan koko maassa on lisääntynyt ja reilusti. On aika ilmeistä, että tämä näkyy tilastoissakin. Sekin, että jalankulkija on useimmin osallisena onnettomuuteen, ei kerro välttämättä siitä, että liikennekulttuurissa olisi tapahtunut muutosta tai että jalankulkijat olisivat jotenkin huolimattomampia. Tämä voi kertoa myös vaikkapa siitä, miten liikennettä järjestetään, tai vaikka siitä, miten jalankulkuun suhtaudutaan, kun itsellä on 1300 kilon varustus alla. En nyt lähde tutustumaan tilastoihin, jotta voisin mitään aiheesta järkeillä. Se ei oikeastaan liity aiheeseen mitenkään, koska on jo esimerkein osoitettu, ettei raitiovaunu ole muulle liikenteelle niin vaarallisia kuin 60 km/h tiet, joilla kulkee rekkoja ja busseja.
Sellaisia pätkiä on aika vähän joissa jalkakäytävä on kiinni kadussa jolla saa ajaa 60 km/h tai enemmän.
Kuitenkin niitä on, ja on paljon niitä kohtia, joissa jalkakäytävän ja ajoradan erotus on lähinnä visuaalinen. Kun kulkuneuvo ei ole raide-ohjattu, on aina olemassa riski, että sieltä tulee päälle jotain 60 km/h. Tämä jo yksistään puhuu sen puolesta, ettei 60 km/h kulkevaa ratikkaa ole millään tavalla tarvetta eristää kevyestä liikenteestä.
Tuo vastaa suurin piirtein nelosen reittiä Paciuksenkadulla tai kympin Töölön Tullista Kuusitielle. Voisivatko ne ajaa 70 km/h kyseisissä paikissa?
Oma veikkaukseni on, että vaikka voisi, lainsäädäntö tulisi estämään yli 60 km/h ratikkaliikenteen taajamassa, ehkä jo yli 50 km/h liikenteen.
Ei ole mielekästä istua raitiovaunussa tai bussissa joka joissakin paikoissa pysähtelee 200 m välein, sitten jossain muualla on lähes 1 km niiden välillä.
Niitä 200 m välejä ei montaa ole
Ei yksi pysähtyminen mikään suuri aikahaitta ole, kunhan muu kulku on esteetöntä ja reipasta.
Polkupyörällä ajo keskikaupungila on useimmilla täysin vapaaehtoista. Kukaan ei pakota siihen.
Jokainen fillaristi, joka on poissa autosta tai joukkoliikenteestä, on kyllä mielestäni aika hyvä asia. Pyöräily on pieni paha, kunhan se joskus saadaan toimimaan. Olkoon Tanska ja Hollanti nyt tässä referenssejäni.
---------- Viestit yhdistetty klo 14:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:24 ----------
Ainoa poikkeus koko ja hintaluokassa on Laajasalon yhteys. Se on enemmän metron kokoluokan hanke ja siihen sisältyy myös suurisuuntaista asuntorakentamista.
Kertokoon nyt tämä sitten metron tarpeellisuudesta.
---------- Viestit yhdistetty klo 14:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:36 ----------
Jos vain lakia katsotaan, niin voisi kyllä. Kaistakohtainen nopeusrajoitus on TLL:n mukaan mahdollinen.
Ai, mutta tämähän on mukava tietää! Kiitos!