Ruotsin johtavat yliopistot ovat Uppsalassa ja Lundissa. Kahdesta suuresta teknillisesta korkeakoulusta vain toinen on Tukholmassa
Käsitin, että pointtisi oli, että muualla maailmassa pääosa yliopisto-opiskelusta tapahtuu kaupungeissa, joissa asuminen olisi merkittävästi halvempaa kuin suuremmissa kaupungeissa. Siinä ei pääkaupunkistatuksella sinänsä ole merkitystä.
Vaikka Uppsalan yliopisto olisikin statukseltaan Tukholman yliopistoa parempi, ei millään voi väittää, että Ruotsissa yliopisto-opetus tapahtuisi suurkaupunkien ulkopuolella. Tukholmassa on yliopistossa 27500 opiskelijaa, KTH:lla 12000, Karolinskassa 5500 ja Handelsissa 2000. Uppsalassa on 20000 opiskelijaa eli 7000 vähemmän kuin Tampereella on yliopisto-opiskelijoita ja 5000 vähemmän kuin Turussa.
Enkä millään usko, että Göteborg olisi merkittävästi Tukholmaa halvempi kaupunki, eikä Chalmersissa edes ole kuin 8000 opiskelijaa. Lundin yliopistolla jotain merkitystä sentään 46000 opiskelijallaan on.
Samoin minun on lopulta vaikea uskoa, että asuminen Oxfordissa tai Cambridgessa olisi jotenkin halvempaa. Halvempaa kuin Westminsterissa varmasti, mutta tuskin halvempaa kuin Helsingin opiskelija-alueilla, vaikka Helsingin vuokrat ovatkin kansainvälisesti suhteettoman korkeat.
Kyse olisi siitä että vaikka kaupungissa on hyvin toimiva joukkoliikenne niin onko tarkoitus että huvimatkojen on aina oltava ikäänkuin ilmaisia varsinaisten työ tai asiointimatkojen ollessa se mistä maksetaan?
Miksi ne huvimatkat olisivat ilmaisia? Maksetaanhan niistä nytkin 50 % hinnasta. Ja oletko siis sitä mieltä, että opiskelijalle sen vapaa-ajan kuuluukin olla niin kallista, ettei siihen käytännössä ole varaa?
Opiskelijaa, jonka ei ole pakko olla luennolla tai harjoitusten takia joka päivä koulussa, eikä käy myöskään töissä opiskelunsa ohella, voitaisiin ennemmin 50% pysyväisalennuksen sijaan palkita sillä että ei tarvitse maksaa niistä päivistä jotka kausikortiin on ladattu joina ei tarvitse käyttää joukkoliikennettä.
Tämähän tapahtuu nytkin: harvoin joukkoliikennettä tarvitseva opiskelija jättää kausilipun ostamatta ja käyttää arvolippua sitten kun tarvitsee. Riittävän pienellä matkustajamäärällä se tulee halvemmaksi, siis palkitaan.
Jos taas opiskelija tarvitsee joka tapauksessa joukkoliikennettä useita kertoja viikossa, ei ole mitään järkeä palkita häntä siitä, koska liikenne pitää mitoittaa huippukuorman mukaan, eikä millään voida tehdä bussiaikatauluja joka arkipäivälle erikseen.
Jos kaikki, mitä edellä sanot, pätee, pitäisi niiden päteä ihan yhtä hyvin työssäkäyväänkin. Miksi työssäkäyvän ihmisen vapaa-ajan matkoja pitää subventoida? Opiskelijan suhteen vain on päätetty sosiaalisesta avusta, joka on erilaisen joukkoliikenteen käyttämistarpeen suhteen neutraali. Mitä hyötyä oikeasti olisi tehdä siitä jollain tavoin kannustavampi vähentämään sen yhdenlaista käyttöä?
Keskustelun seuraaminen opiskelijoiden etuuksista ja niiden mahdollisisesta karsimisesta on tietenkin silloin kun on oma lehnmä ojassa ärsyttävää mutta pitää muistaa että sellaiset jotka ovat työelämästä pois suhdanteiden tai ikärasismin, heikon terveyden tms vuoksi eivät ole oikeutettuja läheskään samanlaisiin etuihin, monella heistä lisäksi lapsia huollettavina jne.
Siis "koska joillakin muilla menee vielä huonommin, teilläkin pitäisi olla yhtä kurjaa" -kortti? Ehdotankin samassa hengessä, että lapsilisät leikataan puoleen niiltä päiviltä, jolloin lapsi on päiväkodissa, koska eihän se lapsi silloin vanhempia tarvitse kuin puoli päivää. Ja lapsiperheillä menee keskimäärin vielä paljon paremmin kuin opiskelijoilla, joten heidän tukensa tulisi ehdottomasti siirtää pois näille työkyvyttömille ja ikärasismin uhreille. Samaten ehdotan, että kaikkien työssäkäyvin kirjastopalvelut tehdään maksullisiksi, koska miksi työssäkäyvien hyvin toimeentulevien ihmisten kirjanlukemista tulisi tukea? Onhan heillä varaa ostaa itse omat kirjansa.
Pointtini on, ettei valtion sosiaalitukien tehtävä ole ainoastaan tukea kaikkein vähäosaisimpia, vaan kannustaa kaikkia sen jäseniä tekemään yhteiskunnalle hyödyllisiä asioita sekä antaa näille mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, hyvinvointiin ja sivistykseen. Opintotuen idea on tukea näitä tulevaisuuden hyväosaisia hankkiutumaan sellaisiksi, jotta he voivat veroillaan rahoittaa samoja asioita sekä heikompiosaisten tukea jatkossakin. Opintotuen idea on antaa se mahdollisuus kaikille varallisuuteen katsomatta, koska se kuuluu länsimaiseen tasa-arvoon ja siitä on yhteiskunnalle hyötyä, koska kaikkien kyvykkäimmät kouluttautuvat, eivät kaikkein rikkaimmat.
Opintotuki ei ole opiskelijoille annettua rahaa vaan lainattua. Sen takaisinmaksu vain ei ole kaikille samansuuruinen kuten pankista annettavan opintolainan, vaan perustuu kunkin aikanaan saavuttamaan tulotasoon. Silti siitä joka penni joudutaan maksamaan takaisin. Mikäli opiskelijan sosiaalietuuksia pienennetään, joutuu opiskelija ottamaan sen saman määrän sitten lainana. Ainoa ero on, että pienipalkkaisille aloille työllistyvät joutuvat suhteessa paljon suuremman taakan alle valmistuttuaan. Yhteiskunnan tuottavuutta se ei mitenkään lisää eikä paranna valtion budjettitasetta mitenkään.
Muut opiskelija-alennukset ovat vain saman idean eri muoto. Niiden tehtävänä on antaa opiskelijalle paremmat mahdollisuudet normaaliin elämään aikana, joka on jopa 7 % eliniästä. Ei todellakaan kuulu pohjoismaiseen yhteiskuntaan, että tuona aikana ainoastaan rikkaiden perheiden jälkeläisillä olisi mahdollisuus normaaliin vapaa-ajan viettoon tai että ainoastaan hyväpalkkaisille aloille opiskelevilla olisi mahdollisuus rahoittaa sen normaali elämä lainarahalla.
Ja minä siis kuulun niihin hyväpalkkaisille aloille valmistuviin. Itselläni ei ole huolta sen suhteen, ettenkö saisi nykyiset ja mahdolliset lisäopintolainani maksettua. Enemmän minua huolettaa, miten minunikäisilläni on varaa maksaa kaikkien sinunikäistesi eläkkeet vielä. Toivottavasti ainakin itse olet laittanut omaan eläkevakuutukseen sivuun ja voit sillä ostaa täysihintaisen HSL-lipun, jottei minun verotuloistani tarvitsisi rahoittaa sinunkin eläkeläisalennuksia joukkoliikenteessä. Miksi puoliksi työkykyisten ihmisten hupimatkoja pitäisi tukea? Tekisivät töitä ja maksaisivat itse. Ja eläkkeethän ovat muutenkin reilusti opintotukea parempia, varsinkin kun useimmilla on täysin maksettu ja valtion verotuella rahoitettu asunto alla. Miksi niiden päälle pitäisi vielä alennuksia antaa?
Ja edellä olevan ei ole tarkoitus olla henkilökohtaista sinänsä, vaan tarkoitan sillä eläkeläisiä yleensä. Enkä minä varsinaisesti ole eläkkeiden leikkaamista ja eläkeläisten alennuksien poistamista ehdottamassa, vaan yllä olevan on tarkoitus vain demonstroida, että opiskelijoiden sosiaalietuuksien leikkaamista voi aivan yhtä hyvin soveltaa oikeastaan mihin tahansa muuhun ihmisryhmään, varsinkin eläkeläisiin. Mutta kukaan ei koskaan silti menisi ehdottamaan eläkeläisten alennuksiin koskemista, vaikka eläkeläisillä menee taloudellisesti selvästi opiskelijoita paremmin.
---------- Viesti lisätty kello 18:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:00 ----------
Mielestäni tällainen päivälaskuri voisi olla hyvä kehitystapa kaikkiin kausilippuihin: kortille ladattaisiin tietty määrä päiviä, ja päivän ensimmäisen matkan aluksi kortti leimattaisiin jolloin kortilta vähenisi yksi päivä.
Käytännössä Lontoon maksukattosysteemi toimii juuri tällä tavoin. Matkakortin lippu siis muuttuu päivälipuksi, kun käyttää päivän aikana riittävästi arvoa. Ja päiväliput on hinnoiteltu siten, että niiden hankkimisessa tavalliseen käyttöön on oikeasti jotain järkeä. Vaikka kortille ladataankin rahaa, vaikutus matkustuskäyttäytymiseen on käytännössä aivan samanlainen kuin olisi valmiiksi ladatuilla vapaasti käytettävillä edullisilla päivälipuilla. Tätä olen kannattanut jo pitkään, mutta opiskelija-alennuksiin se ei mitenkään liity. En näe, että siitä olisi HSL:lle mitään hyötyä käytännössä, että opiskelija ei olisi oikeutettu alennuksiin kausilipuissa vaan vain päivälipuissa. Mutta opiskelijalle siitä olisi taloudellista haittaa.
