Kiinteä yhteys Ruotsiin saattaisi olla Suomelle hyödyllisempi vaihtoehto kuin tunneli Tallinnaan. Karttaa katsomalla huomataan, että matka Skandinavian kautta Saksaan ei ole pidempi kuin Baltian kautta, jolloin joudutaan kiertämään Kaliningrad ja rakentamaan uutta suurnopeusrataa 1500 km.
http://www.mtry.fi/tiedotteet/Anttikoski24022008_teksti ja liitteet ilman merikarttoja suomi.pdf
Esim. tässä muistiossa olevien tietojen mukaan tunneliyhteys Turun ja Tukholman välillä olisi vain noin kaksi kertaa kalliimpi kuin Tallinnan ja Helsingin välinen tunneli. Molemmista vaihtoehdoista olisi siksi tehtävä kunnolliset toteuttamis- ja kustannusselvitykset ennen kuin Tallinnan vaihtoehtoa aletaan toden teolla viedä eteenpäin.
Tukholman yhteyden edut verrattuna Tallinnaan olisivat mielestäni seuraavat:
(1.) Suomesta on tulevaisuudessakin selvästi enemmän tarvetta matkustaa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan kuin Baltian maihin tai Puolaan, vaikka Itä-Euroopan kehityksestä oltaisiin kuinka optimistisia.
Lentoliikenteen matkustajamäärä kertoo jotain eri maiden merkityksestä Suomelle. Juuri lentoliikennettä suurnopeusjunilla on tarkoitus vähentää, vaikka rautatietunneli olisi tietenkin järkevää tehdä myös tavaraliikenteelle soveltuvaksi. Reittiliikenteen matkustajamäärät Helsinki-Vantaalla helmikuussa 2010:
Viro 12 412
Latvia 23 302
Liettua 3 263
Puola 10 177
Ruotsi 89 857
Tanska 43 528
Saksa 93 946
Norja 16 524
Alankomaat 28 230
Venäjä 19 858
Iso-Britannia 61 274
http://www.finavia.fi/files/finavia2/matkustajat_pdf/Reittiliikenteen_kv_matk_suo-fi.pdf 0210
Suoran junayhteyden rakentamisen jälkeen laivaliikenne vähenisi huomattavasti. Toisaalta ainakin Suomen ja Ruotsin välille jäisi varmasti myös laivoja, mutta ne olisivat entistä enemmän risteilypainotteisia tai sitten kuljettaisivat sellaista rahtia, jota ei kannata viedä junalla.
(2.) Tukholma liitetään tulevaisuudessa Euroopan suurnopeusrataverkostoon. Sen sijaan Baltian halki rakennettavaa uutta ratayhteyttä joudutaan luultavasti odottamaan paljon kauemmin. Sitten kun sellainen joskus rakennetaan, se ei välttämättä ole 300 km/h nopeudelle soveltuva kuten tulevat suurnopeusradat Ruotsissa.
http://www.europakorridoren.se/
(3.) Tanskan ja Saksan välille aiotaan rakentaa uusi silta, joka lyhentää matka-aikaa Skandinavian kautta entisestään. Silta maksaa noin 5 miljardia euroa, eli saman verran, mitä Turun ja Tukholman tunnelin hinnaksi arvioitiin yllä olevassa muistiossa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fehmarn_Belt_bridge
(4.) Tunneli Tukholmaan olisi samalla osa ratayhteyttä Ruotsista Venäjälle. Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli taas hyödyttäisi käytännössä vain Suomea ja Viroa, vaikka toisenlaisiakin visioita on julkisuudessa esitetty. Ei olisi kuitenkaan mitään järkeä kierrättää ihmisiä Länsi-Euroopasta ensin Tallinnan ja sitten vielä Helsingin kautta Pietariin, vaan suoraan Berliinistä Venäjälle länsieurooppalaista raideleveyttä käyttävällä suurnopeusjunalla.
Tukholman tunnelin haittana voitaisiin pitää sitä, että Helsingistä ja Tallinnasta ei muodostuisi kiinteää kaksoiskaupunkia. Mutta kuinka tärkeä tällainen kaksoiskaupunki loppujen lopuksi on kaikkien suomalaisten tai edes pääkaupunkiseutulaisten kannalta, jos toisessa vaakakupissa on mahdollisuus päästä Helsingistä alle kolmessa tunnissa Tukholmaan ja sieltä neljässä ja puolessa tunnissa Hampuriin?
Usein puhutaan vähättelevästi, että tällaisia ratoja ei Suomen takia kannata rakentaa ja että Venäjän yhteys on se, mikä ratkaisee kannattavuuden. Onko asia sittenkään näin? Tuntuu joskus siltä, että Venäjän tärkeyttä korostetaan liiankin paljon. Suomesta matkustetaan erittäin paljon Länsi-Eurooppaan ja vähän Venäjälle. Näin suuria hankkeita ei ole järkevää suunnitella tulevaisuuden kuvitelmien varaan (Venäjän mahdollisuudet), vaan nykyisen liikkumistarpeen pohjalta. Suomesta tämä tarve suuntautuu ennen kaikkea Ruotsiin, Saksaan ja muualle Länsi-Eurooppaan. Ruotsi ja Saksa ovat vielä niin lähellä, että ne olisivat nopeilla junilla saavutettavissa kohtuullisessa ajassa. Siksi Turun ja Tukholman välisellä tunnelilla voitaisiin korvata merkittävästi lentoliikennettä.