Tätä muuten en ymmärtänyt. Vaikka asemalta lähtee ihmisiä moneen suuntaan, ei se aseman hissien kokonaismäärää muuta. Ihan sama määrä hissejä tarvitaan, olivatpa ne yhdessä ryppäässä tai sitten aseman eri suunnissa.
Tarkoitan sitä, että tuo 600 matkustajaa tuskin rynnistäisi kaikki samalle hissiryhmälle vaan osa lähtisi Kaivokadun suuntaan, osa Kamppiin ja osa Ylioppilastalolle. Yhden hissiryhmän kapasiteetiksi riittäisi siis pieni osa koko matkustajamäärästä. Ajatukseni siis on, että syvälle kaivettaisiin tunnelia jalankulkijoille, ja strategisiin paikkoihin sijoitettaisiin hissejä muutaman kappeleen ryhminä, jolla matkustajat tuotaisiin ylös - ja päinvastoin. Toki yhteensä hissejä tarvitaan sama määrä tai enemmänkin, kun ne hajautetaan eri puolille asemakompleksia.
Tuosta vuorokauden käyttäjämäärästä jos arvioidaan, että ruuhkatunti on 10 % siitä (aika usein käytetty nyrkkisääntö), saadaan 5 minuutin välein 358 matkustajan pulssi. Se on toki alempi kuin arvioni 600 matkustajasta. Täytyisi ainakin tietää, ovatko lähijunat keskimääräistä ruuhkapainotteisempia. Lisäksi kapasiteetti pitää mitoittaa ruuhkaisimman linjan mukaan.
Toisaalta ruuhka-aikana pitää minusta sietää vähän ruuhkaisuutta. Jos kapasiteetti mitoitetaan niin, että ruuhka-aikana on mukavan väljää, kaikkina muina aikoina kapasiteettia on aivan hillittömästi liikaa.
Ja tietenkin täytyy muistaa sekin, ettei Pisaran kanssa ole syytä tehdä lyhennettyjen metroasemien virhettä, vaan ottaa huomioon riittävästi kasvua. Kapasiteettia ei tule mitoittaa yhden 20 vuoden päähän tehdyn ennusteen mukaan, vaan moni eri skenaario huomioon ottaen. Jos asemat rakennetaan joka tapauksessa 230-metrisille junille, tulee aseman välityskyky mitoittaa sen mukaan (ottaen siis huomioon linjojen kuormitusprofiilit).
Minusta olisi hyvä, että kapasiteettia voisi tarpeen vaatiessa mukauttaa kysyntään melko vähäisin muutoksin. Uusien liukuportaiden rakentaminen on melkoinen urakka, mutta uusia hissikuiluja lienee suhteessa aika helppo rakentaa. Ehkä hissikuilunkin voisi tehdä alkuun ylikokoiseksi niin että tarvittaessa samaan kuiluun voisi asentaa isomman hissin?
Liukuportaissa on juuri se hyvä puoli, että ne paremmin toimivat kuormituksen vaihdellessa, koska jonoutuminen hidastaa käyttäjien matkaa vain vähän. Hississä taas pitää odottaa se hissin koko edestakainen kierros, vaikkakin monella hissillä lähdöt toki porrastunevat vähän itsestään.
Niin no, toimivat toki, kun niissä on aina täysi kapasiteetti päällä kun ovat käynnissä... Hetkellistä huippukuormitusta ne varmaan sietävät paremmin kuin hissit. Aika harvoin joka portaalla on kaksi ihmistä. Minusta hisseillä tarjonta vastaa paremmin kysynnän vaihteluun, kapasiteettinsa rajoissa.
En tosiaan ehdota mitään yksittäistä hissiä merkittävien ihmismäärien siirtoon. Kyllä tärkeissä hissiryhmissä olisi oltava ainakin joku 3-4 hissiä, jolloin yksi hissi olisi kuormattavana melkein jatkuvasti. Ruuhka-aikojen ulkopuolella hisseillä taas pääsisi liikkumaan todella vikkelästi. Kun ei tarvitsisi juuri jonotella, asemalta voisi päästä kadulle jopa minuutissa. Liukuportaissa kestää yhtä kauan, olipa ruuhkaa tai ei.
Eli jos junien kuormitus on 4300 matkustajaa tunnissa ja hissillä olisi sama kapasiteetti, se tarkoittaisi, että viimeiseksi hisseille tulevat ihmiset joutuisivat odottamaan useita minuutteja. Jos se kaksi junaa tulee yhtä aikaa, viimeiset odottavat 5 minuuttia. Se on jo ihan sietämätön odotus. Hissien kapasiteetti on siis pakko mitoittaa paljon isommaksi kuin junien tuntikuormitus.
Se ei näyttäisi mitenkään mahdottomalta. Jo yhden 4x21-hengen hissiryhmän kapasiteetiksi tuli vajaa 4000 matkustajaa/tunti. Jo kolmella tuollaisella ryhmällä (esim. yksi Kamppiin, toinen asematunneliin ja kolmas yo-talolle) kapasiteettia olisi liki 12000 tunnissa, per suunta. Jos ryhmiin laittaisi 6x33-hengen hissejä, kapasiteettia olisi jo liki 27000/tunti. Riittäisi varmaan vappunakin.