Pisararadan suunnittelu valmistui (Liik enne vira sto, 20.6.2017)
Suunnitelma-aineisto (Liik enne vira sto)
Suunnitelma-aineisto (Liik enne vira sto)
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Pisararadan suunnittelu valmistui (Liik enne vira sto, 20.6.2017)
Suunnitelma-aineisto (Liik enne vira sto)
Keväällä ilmestyi Liikenneviraston tutkimus 3/2017 "Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva". Siinä esitellään Pisararadan lyhyt vaihtoehto LYYRA. Se olisi ratayhteys kaupunkiratojen välillä Pasilan aseman alitse. Pasilassa olisi maanalainen asema. Funktionaalisesti tämä on Pasilan ylisen seudun kannalta sama kuin Pisararata, mutta jättäisi tietysti koko kantakaupungin väliin. ratasuunnitelman mukaiset liitokset Ilmalassa ja Käpylässä olisivat kömpelöitä.
Juha
Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan?
Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.
Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan? Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.
t. Rainer
Joo, varikon päälle rakentaminen on aika tyhjänpäiväinen ajatus. Alue on entistä kaatopaikkaa.Piti oikein kaivaa selvityspaperi ja lukea LYYRAsta sivulta 35 alkaen: Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva (Liikennevirasto 3/2017)
Näköjään tunnelia on suunniteltu niin, että se erkanisi Rantaradasta Kivihaan kohdalla ja menisi Triplan kohdalla metrovarauksen alapuolella, eli aivan hevonkuusen syvällä. Lähinnä vitsi tosiaan, paitsi että ei sen kummemmin naurata. Tuo ei täyttäisi Pisara-hankkeen tavoitetta matkustajien paremmasta jakelemisesta keskustan alueelle, vaan päin vastoin huonontaisi tilannetta nykyisestä.
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä se joku aktivistityyppi, jonka nimeä en nyt muista, on toistuvasti esittänyt kaavailujaan Rantaradan- ja Pääradan kaupunkiratojen yhdistämisestä niin, että uusi asema tulisi sillalle Ilmalan varikkoalueelle ja koko varikkoalue rakennettaisiin korttelikaupungiksi (jos nyt oikein muistan). Nykyiset Pasilan kaavoitetut alueet mukaan luettuna siinä olisi jo niin paljon kaupunkirakentamista, että usein mainittu toinen keskusta voisi syntyäkin, ja uusi asema voisi sikäli olla tolkullisessa paikassa. Valtio vaan ei ole luopumassa varikkoalueesta.
En usko, että laiturien lyhentämisellä saavutettaisiin kummoisia säästöjä. Vrt. Länsimetron asemien lyhentäminen. Säästöt taisi olla alle 10 % parhaankin arvion mukaan (ja tietty Länsimetron tapauksessa hukkuivat huonosta johtamisesta ja muusta aiheutuneisiin lisälaskuihin). Tunneliasemissa käsittääkseni kalleinta ovat sisäänkäynnit sun muut läpiviennit pinnalle, ja niiden määrä ei välttämättä muutu vaikka laituri olisi vähän pidempi.
En tiedä, paljonko kolmen yksikön junia ajetaan ja mikä on niiden arvioitu tarve tulevaisuudessa, mutta näin ummikkona luulisin, että "ajetaan ne kerrat asemalle" on ihan vihonviimeinen idea. Ts. laskettaisiin sen varaan, että pistetään aseman elämä sekaisin säännöllisen epäsäännöllisesti.
Joo, varikon päälle rakentaminen on aika tyhjänpäiväinen ajatus. Alue on entistä kaatopaikkaa.
Siis HSL:n lähijunat ajetaan aina max 2 yksikön pituisina.
Maksaahan Hanasaaren ja Malmin lentokentän alueen rakentamiskuntoon saaminen hunajaa ja mansikoita, mutta silti niin tehdään.
Pisaran asemat ovat poikileikkaukseltaan jättimäisiä metroon verratuna, joten louhittavaa jäisi aika monta tuhatta kuutiota vähemmän.
Pidempi asemalaituri ja pidemmät junat tarkoittavat potentiaalisesti enemmän ihmisiä asemalla, mikä edellyttää suurempaa varauloskäyntikapasiteettia. Niiden tekeminen taas on kallista.Mutta kun juttu ei niinkään ole se louhiminen, vaan suunnilleen kaikki muu. Niissä 80 metrissäkin tietty säästyy laituria sen verran varustuksineen ylläpitoineen, mutta jos sisäänkäyntien sun muiden kuilujen määrä on sama, niin säästöt on aika rajalliset.
Pidempi asemalaituri ja pidemmät junat tarkoittavat potentiaalisesti enemmän ihmisiä asemalla, mikä edellyttää suurempaa varauloskäyntikapasiteettia. Niiden tekeminen taas on kallista.
Pääkaupunkiseutu kasvaa kyllä niin paljon, että kolmella junayksiköllä liikennöinti tulee vastaan kaupunkiradoillakin (ja siten Pisarassa).
Siinä selvityksessä luki, että sitten jos ja kun Kauklahden Kaupunkirata on rakennettu, E-junat ajetaan kolmella yksiköllä. Kehäradan kalustosta ei taidettu suunnitelmassa puhua, mutta hyvin todennäköisesti sielläkin tarvitaan jossain vaiheessa kolmen yksikön junia.Olen nähnyt myös Rautatietekniikka-lehdessä tuon "Lyyran" ja se kuulostaa lähinnä vitsiltä.
Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan? Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.
t. Rainer