Ruuhkatunnin määritteleminen minuuttilukemien 00-59 välille on jokseenkin ongelmallista. Nähdäkseni esimerkiksi klo. 17.06-18.06 helsingistä lähtee pääradan suuntaan 10 kpl ei-kaupunkiradan junia.
Jos lasket mukaan sekä 17.06 että 18.06 junan, siinä on yksi liikaa, koska ylärajan juna kuuluu jo seuraavaan tuntiin. Ja minä löydän vain 7 junaa 17.06 alkaen ja ennen klo 18.06:ta: 17.06, 17.12, 17.19, 17.30, 17.41, 17.48 ja 18.00. Eli 7 junaa tunnissa silläkin välillä on.
Pidän silti suhteellisen erikoisena sitä, että jos lentokentän oikaisu toteutetaan ilman Pisaraa, niin linjaraiteita on enemmän Pasilan pohjois- kuin eteläpuolella.
Minusta siinä ei ole sinänsä mitään erikoista, koska lyhyellä välillä tällaiset pullonkaulatkin pystytään hoitamaan ja koska kyseessä on muutaman kilometrin pätkä, jonka molemmissa päissä junat pysähtyvät joka tapauksessa. Ja koska vaihdekujan läpäisy on joka tapauksessa määräävämpi tekijä.
---------- Viesti lisätty kello 0:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:11 ----------
Korjataan nyt edellistä vähän: matkahaku ei anna Moskovan junaa eikä G-junaa (koska en muistanut, ettei se pysähdy Tikkurilassa). Eli ruuhkatunnin junamäärä nykyisin: 9 junaa.
Sinänsä se vain antaa pontta sille väitteelleni, ettei 5 minuutin lähtöväli Helsingistä ole mitenkään mahdoton, koska siihen pystytään nytkin. Selvitettäväksi jää, millaiseen liikennöintiin pystyttäisiin tasavälisin lähdöin, joissa vaihdekujia ei tarvitsisi risteillä. Onko 5 minuuttia todella alaraja? Se perustuu vain omaan arviooni, jossa lienee vielä paljon löysää. Pitkät kaukojunat kiihtyvät hitaammin, mutta riittäisikö suhteellisen lyhyille ja hyvin kiihtyville taajamajunille pienemmätkin aikavälit? Voiko vaihdekujien käyttöä tehostaa sillä, että lähetetään peräkkäin matkaan ensin taajamajuna ja sitten kaukojuna? Taajamajuna pääsee nopeasti seuraavalle opastinvälillä ja hoitaa Pasilan nopeasti, jolloin kaukojunalle jää reilustikin aikaa. Tätä vapautuvaa aikaa voi silloin käyttää myös saapuvien junien epäsäännöllisyyden aiheuttamaan hukkaan.
Toinen kysymys olisi myös, voisiko järkevämmällä vaihteiden käytön suunnittelulla tehostaa toimintaa. Heti Pasilan eteläpuolellehan voisi rakentaa toisen vaihdekujan, jonka ansiosta mahdollisuudet siirtyä oikeille raiteille voisivat parantua. Se vaatisi toki hyvän optimoivan tietokoneautomaation huolehtimaan raidevarauksista, mutta melko varmasti raiteiden käyttöaste voisi sillä parantua jonkin verran.
Toinen asia on sitten, kuinka suuri tarve lisäjunille todellisuudessa on, ja kuinka paljon palvelua pystyttäisiin parantamaan nykyisilläkin kaukojunamäärillä ja kohtuullisella taajamajunien lisäyksellä.