Osaako kukaan muuten selittää miten Helsingin rautatieasemalla riitti kapasiteetti ennen sähköistystä? Ainakin vanhojen kuvien mukaan oli käytössä vain nykyiset raiteet 4-11, ja joitakin pätkäraiteita laitureiden päissä, ilmeisesti moottorivaunuja varten? Lisäksi 2 keskeisintä raidetta oli yhdistetty toisiinsa kolmannella raiteella josta johti vaihteet laiturin päähän, jolla veturin ympäriajo voitiin tehdä.
Helsingin ratapihan raidejärjestelyt uusittiin täydellisesti noin 1968-1970 eli käytännössä sähköistyksen rakentamisen yhteydessä. Voidaan sanoa, että raidejärjestelyiden uusiminen oli sähköistyksen kannalta välttämätöntä.
Helsingin vanhan ratapihan liikenne (vuoteen 1967 asti) toimi pääperiaatteiltaan niin, että raiteet 2-4 (likimain nykyisten raiteiden 4-6 paikalla) oli varattu lähteviä kaukojunia varten. Toki niiltä lähti tarpeen mukaan paikallisjuniakin. Raiteet 7-9 (suunnilleen nykyisten raiteiden 9-11 paikalla) oli vastaavasti varattu saapuville kaukojunille. Aseman keskellä olevat raiteet 5 ja 6 olivat paikallisliikennettä varten ja niiden välissä oli lisäraide, jota pitkin veturi saattoi ajaa junarungon ympäri. Myös raiteelta 7 pääsi saapuneen junan veturi ajamaan pois raiteen 8 kautta, mikäli jälkimmäinen raide oli tyhjä.
Ruuhkissa lisää kapasiteettia saatiin niin, että junia lähti myös itäisen siipirakennuksen päässä olevilta raiteilta (nykyisten raiteiden 1-3 paikalta) ja toisaalta saapuvia junia otettiin läntisen siipirakennuksen päähän ja kiitotavara-asemalle (nykyisten raiteiden 12-19 kohdalle). Raiteiden 5 ja 6 Pasilan puoleisessa päässä oli myös jotain pätkäraiteita (olikohan 5b ja 6b?), joilta mahtui lähtemään esim. Lättähattujuna.
Mutta pääasiallinen vastaus kapasiteetin riittävyyteen on, että vanhan ratapihan aikaan junia kulki vain murto-osa nykyisestä määrästä. Oikeastaan raiteiden vähäinen määrä ei välttämättä ollut vanhan ratapihan pahin ongelma vaan suuri vaihtotöiden tarve sekä se, että ratapiha oli suunniteltu lähinnä alle 10-vaunuisia junia varten. Kun 60-luvulla 15-20 -vaunuiset matkustajajunat alkoivat yleistyä niin tilanne oli sellainen, etteivät pisimmät junat enää mahtuneet laitureihin ja sulkivat ratapihalta kulkuteitäkin, kuten tässä:
http://vaunut.org/kuva/28661.
---------- Viesti lisätty kello 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:11 ----------
Tietääkö kukaan miten selvittiin 8 raiteella jos oli samaan aikaan lähdössä kaukojuna sekä itän että pohjoiseen, ja mahdollisesti myös länteen, ja saapuneita kaukojunia samoista suunnista, ja paikallisjunia sekä Riihimäen että Kirkkonummen suuntaan?
Vielä 60-luvulla oli Helsingin ja Pasilan välillä vain neljä raidetta, joista kaksi oli varattu Helsingin ja Pasilan alaratapihan välistä huoltoliikennettä varten. Matkustajaliikenne kulki siis kokonaisuudessaan kahta raidetta käyttäen eli yksi raide oli lähteviä ja yksi saapuvia junia varten. Niinpä tuohon aikaan ei Helsingistä voinut lähteä kahta matkustajajunaa samanaikaisesti vaan ne lähtivät peräkkäin ja aikataulujen mukainen vuoroväli oli ruuhka-aikoina 5 min.
On toki mahdollista, että joskus Helsingistä on lähetetty juna Pasilaan myös "väärää puolta", jos samaan aikaan ei ollut saapuvia junia eli teoriassa kahdenkin junan samanaikainen lähtö saattoi olla mahdollinen. Lisäksi kuulemma juhlapyhien lisäpikajunia ajettiin joskus Pasilan alaratapihan kautta, kun niitä jouduttiin ottamaan Töölön ratapihalle tai kiitotavara-asemalle raiteille, joille ei päässyt Pasilan yläratapihan kautta. Eli on periaatteessa mahdollista, että Helsinkiin on joskus saapunut kaksikin junaa samanaikaisesti myös vanhan ratapihan aikaan mutta mitenkään kätevää se ei ole ollut.
