Siis yksiraiteiset radat, ratojen heikko kunto jne. eivät enää olekaan kaukojunien liikenteen este ja hidaste? Tässäkin ketjussa selitettiin monta viestiä sitä, miten Rantaradan yksi Turun juna tunnissa on yksiraiteisuuden rajoitus. Miten Pisara sen poistaa?
Sanokaa nyt Pisaran puolustajat, milloin rataverkon kapasiteetti Helsingissä on riittävä? Kuinka monta ihmistä tänne on saatava tulemaan tai lähtemään yhden tunnin aikana? Kuinka monta kolmen tunnin ruuhkan aikana ja kuinka monta koko päivän aikana?
Kertokaapa sitten, miten paljon Pisara kasvattaa kaukoliikenteen kapasiteettia nykyiseen nähden? Onko vastaus, että yhden junavuoron, kun täällä on kai esitetty, että maksimi on nyt 11 junaa ja hyväksytään, että Pasilan pohjoispuolella kaukojunaraiteiden kapasiteetti on 12 junaa. Vai onko tämä väärin ja kapasiteetin kasvu on jotain muuta?
Erinomaisia kysymyksiä, joihin ei näytä tulevan vastauksia. Näihin pitää kuitenkin valtakunnan ylintä johtoa myöten saada perusteltu vastaus, ennen kuin miljardihankeen rahoituksesta edes aloitetaan puhumaan.
Itse jatkaisin kysymyslistaa:
Koska nyt yhtenä aamun ruuhkatuntina pääradan osalta on Helsingin päättyvillä laitureilla 15 vuoroa ja muina tunteina on vähemmän kuin tuo 15, niin mikä estää muina tunteina lisäämästä vuoroja tuohon 15 vuoroon? Siellä on useampi tunti aamullakin, jolloin pääradan junia on laitureilla yhteensä vain 8, 11 ja 13 kpl tunnin aikana. Miksi näiden määrää ei voida lisätä siihen 15 vuoroon, kun ne sinne kerta mahtuvat jo nytkin yhtenä tuntina? Teoreettinen maksimi pääradan laitureiden vetokyvyssä on 24 junaa tunnissa jaettuna neljälle laiturille, joten nyt käytössä olevat kuusi laituria ovat kaukana teoreettisesta maksimista. Eikä pääradan linjaraiteiden vetokyvystä ole nyt käytösssä kuin vain osa, joten siinäkin ollaan kaukana teereettisesta maksimista. Jos ja kun pääradan IC:t muuttuvat ohjausvaunullisiksi, niin silloin pääradan laiturien teoreettinen maksimivetokyky olisi 2 laituria nykyisen pääaradan linjaraiteen maksimivälityskyvyllä. Ja jo nyt suurin osa junista pääradan laitureilla on sähkömoottorijunia.
Lontoossa on
Victrorian asemalla tismalleen sama tilanne kuin Helsingissä: 19 kpl päättyviä raiteita pussinperässä. Silti sinne mahtuu parhaimillaan 80 vuoroa tunnissa ilman Pisaroita.
Täältä voi laskea, että näin todella on, kun valitsee ruuhkaisimman tunnin. Samaan aikaan VR ei saa Helsingin 19 raiteelle nyt mahtumaan kuin 59 kpl vuoroja huipputunnissa (lähde: VR-aikataulut 2011). Miksi Victorian asemalla on mahdollista samalla kapasiteetilla kuormittaa 19 laiturille huipputunnissa 21 vuoroa enemmän kuin Helsingin asemalle?
Onko Pisara-tunneliin tai Kehäradan tunneliin suunniteltu sivuraiteita, jonne voi tarvittaessa rikkoutuvan junan ajaa? Vai poistaako Pisara kalusto-ongelmat? Näyttäisi, että ei ole sivuraiteita. Korjatkaa, jos arvelu ei osu oikeaan. Jos ei ole, niin mitä tapahtuu, kun juna hajoaa tunneliin ja perään ampuu 3 min. välein lisää junia? Tuleeko suurempi sekaannus kuin mitä ikinä on vielä nähtykään? Jos sivuraiteita ei ole ongelmatilanteita varten suunniteltu, niin montako kymmentä/sataa miljoonaa Pisaran hinta taas nousee, että saadaan tämä riski pois? Ollaanko tästä hys hys tarkoituksella, että saataisiin ensin se miljardin urakka kiinni, jonka jälkeen voi sitten sanoa kuten Länsimetron kohdalla, että nyt tarvittaisiin lisää rahaa...
Pisaran ulommailta raiteelta ei voine ajaa hajoavaa junaa tai ylipäätään mitään junaa kesken pois, kun sisemmällä raiteella ajaa junia 3 min. välein. Pysäytetäänkö koko Pisaran junaliikenne siksi aikaa, että saadaan uloimmalta raiteelta juna tarvittaessa pois 3 min. välein kulkevien muiden junien tieltä? Vai onko sinne suunniteltu kolmansia raiteita ongelmatilanteiden varalle, ettei liikenne seisahdu koko ympyrässä? Jos ei, niin montako kymmentä miljoonaa tulee lisähintaa, että tämä riski saadaan pois?