Kyseessä on yhtenäinen merkittävä virkistysalue, siten tuo Ylen uutinen on varsin selkeä:
https://yle.fi/uutiset/3-11580461
Virkistysalue voi olla yhtenäinen, mutta mikä tekee siitä merkittävän on luonnonsuojelualue kukkulalla ja se linnoitus siellä. Muuten se on samaa metsäpolkua, jota on kaupunkiseudulla nurkat ja pielet täys.
Kovan rahan asuntojen rakentaminen ei ratkaise asumisen hintakysymystä. Ammattivalittaja ei menesty hallinto-oikeudessa. Tässä oli useampi valittaja. Pajamäki-seura koostunee siellä asuvista asukkaista.
Asunto on asunto markkinoilla ja mitä enemmän niitä on verrattuna kysyntään sitä alempana hinta on. Se, että on jouduttu luomaan rinnalle järjestelmiä mahdollistamaan asunnon hankinta pienituloisemmillekkin ei muuta sitä asiaa, että asuntokannan kasvu vähintään hidastaa hintojen kasvua oli rakennettava asunto rahoitteisuudeltaan mikä tahansa.
Ja Pajamäki seura on nimenomaan niitä, jotka näyttävät sitä itsekkyyttä. Eli kun itsellä on se vuosikymmeniä sitten hankittu asunto alueelta, huoli on vaan ympäristön (ei luontoympäristö vaan siis mitä on kirjaimellisesti ympärillä) säilyttämisestä sellaisena kun siihen on tottunut, samalla kun muut tappelevat tuloja nopeammin kasvavien asuntojen hintojen ja siihen liittyvien kustannusten kanssa. Jokerinkin valitusten perusteet on olleet keppihevosia selvästi, kun keskustelu menee aina pelkoon huononevista joukkoliikenneyhteyksistä Jokerin myötä.
Valtuusto on ylin päättävä elin, joka tekee raamit suuremmalle kokonaisuudelle. Jos pitää puheeksi ottaa koiran ulkoilutusalueet alatyylillä ilmaistuna, niin ehkä se kuitenkin kertoo että kirjoittaja ei loppujen lopuksi yöuniaan menetä Patterinmäen viheraluekokonaisuuden rakentamatta jättämisestä.
Demokratiassako pitäisi jättää käyttämättä valitusoikeutta, joka lakiin on kirjoitettu. Itsekkyyttähän on sekin, jos jokainen tyhjä tila pitää nähdä rahan tuoton näkökulmasta. Lisäksi vielä, että miksi virkamiesvalmistelua ei tehdä niin huolellisesti, että hallinto-oikeuskäsittelyä ei tarvita. Nythän kyseinen kaavaesitys rakentamisesta oli lainvastainen.
Tässä keskustelussa ei ole kyseenalaistettu valtuuston valtaa, vaan missä kohtaa kaupunkipolitiikassa tulee esiin se itsekkyys. Se, että se ei tulisi esille valtuuston istunnossa, ei tarkoita ettei se olisi merkittävä osa kaavoituksesta käytävää keskustelua, vaikka valtuusto on kuinka ylin päättävä elin kaupungissa.
Valitusoikeus on kaikessa, perusteettomissakin jutuissa. Kaikesta ei tietenkään ole tarkoitus valittaa vaan joka kerta valittaja tekee valinnan mistä valittaa. Näitä perusteita ja motiiveja voi kritisoida ilman, että se on valitusoikeuden arvostelua. Valitusoikeuttakin on arvosteltu, mutta silloin on ollut kyse siitä, että samaa asiaa on viety uudelleen ja uudelleen, jota on haluttu rajoittaa.
Valitus puiston laidan asunnoista meni läpi kahdesta syystä, kuten linkkaamasi artikkeli kertoo, koska osa kaavan alueesta oli liian lähellä maalitehdasta ja koska alueella oli liito-oravia. Alueen merkittävyyttä virkistysalueena oikeus ei puoltanut. Oravavalituksia noista voi kritisoida vaikka kaava-alueelta löytyikin loppujen lopuksi liito-oravia, kun tapa on ollut valittaa niistä, silloin kun niitä ei olekkaan ja taustalla muut perusteet, kuten kävi Pirkkolan parkkialueen kanssa juuri. Kaavantekijöillä on rajalliset resurrsit tutkia eläimistöä ja siksi aina ei voi tehdä uutta liito-oravaselvitystä kun kaavoittetaan. Tietenkin kun rahat ei riitä tutkimiseen, niin se on sitten peruste kaavoittamatta jättämiseen, eikä lisärahoitukselle kaavoitukseen.