Raitiolinjan 8 kehittäminen

Tuskin kasia enää nopeammaksi saa?

Miksi kasiin on keskitytty niin paljon, jopa muiden linjojen kustannuksella? Eikö keskustalinjoille voi tosiasiassa tehdö mitään? Pahimpina 4 ja 10.

No ei sillä etteikö kasiin panostaminen olisi olut hyvä juttu. Nopea ja kätevä linjahan toi on. Ja lisäpoikeittaisratikkalinjat varmaan viedään ihan käsistä.

Vaikka kokonaiskehittämissuunnitelma hieman hirvittää.

Puuttuu uskallus. Topelius-Haartmaninkadulle rataa samoin Munkkivuoreen, mutta ei, Töölön metroa suunnitellaan. Haartmaninkadulle ei vissiin ambulanssien takia pääse ratikat..

sebastin sanoi:

Tuskin kasia enää nopeammaksi saa?

Miksi kasiin on keskitytty niin paljon, jopa muiden linjojen kustannuksella? Eikö keskustalinjoille voi tosiasiassa tehdö mitään? Pahimpina 4 ja 10.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kasi on valittu "pienten ja kustannustehokkaiden" nopeuttamistoimien tekemisessä ensimmäiseksi, kun ilmeisesti katsottiin, että siinä on erityisen pientä ja kustannustehokasta tehtävissä. Nopeuttamisen on kaiketi tarkoitus koskea koko järjestelmää jossain vaiheessa, mutta kaupunki on näiden asioiden lykkäämisessä suorastaan ilmiömäinen. Yksi toimista muiden muassa on kuljettajarahastuksen poistaminen. Eikä kasille tähän mennessä ole vielä juuri mitään tehty, joten ei pidä huolestua suuresta epäoikeudenmukaisuudesta.

Niin, onko kasille tehty itseasiassa yhtään noista selvityksessä ehdotetuista toimenpiteistä? Hesarilta yksi pysäkki pois, vai poistuiko se jo ysin vuoksi Kaarlenkadun ja Flemarin väliin lisätyn pysäkin myötä?

Kun katson Helsinginkadun katusuunnitelmaa, se on minusta laadittu suosimaan liikaa raitio- ja autoliikennettä. Helsinginkadulla on erittäin paljon kävelijöitä ja heidän viihtyvyyttänsä olisi syytä parantaa, tällä hetkellä Helsinginkatu on turhan meluisa ränni, joka heikentää merkittävästi alueen viihtyvyyttä. Minusta Urheilutalon ja Fleminginkadun väli olisi syytä suunnitella niin että kaikki liikennevalot poistetaan, raitio- ja autoliikenteen rakenteellinen huippunopeus tiputetaan 20-30 km/h välille ja rakenteellisesti lähdetään siitä että läpikulkuliikenne väistää kadun ylittäviä jalankulkijoita.

sebastin sanoi:

Tuskin kasia enää nopeammaksi saa?

Miksi kasiin on keskitytty niin paljon, jopa muiden linjojen kustannuksella? Eikö keskustalinjoille voi tosiasiassa tehdö mitään? Pahimpina 4 ja 10.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kasin kehittämisselvitys oli aikoinaan hyvä harjoitus suht helpossa ympäristössä tuoda esiin pieniä ja edullisia inframuutoksia, jotka ovat juuri niitä pieniä puutteita, joista käytännössä raitioliikenteen ajoaikoihin aiheutuu epävarmuutta. Tuolla tasolla (l. liikenteenjakajien ja sulkuviivojen tasolla) olevia selvitystöitähän ei ollut Helsingissä juuri tehty ennen Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelmaa. Noita pääväyliä pidettiin siis työryhmässä sen verran haastavina, ettei niiden kimppuun tarkoituksella käyty heti ensimmäisinä, pl. tietysti kasin osuus Kurvista Arabiaan. Samoin liikennevaloihin ei tarkoituksella otettu tuossa selvityksessä kantaa, vaan ne päätettiin siirtää erilliseen selvitykseen. Jota tosin ei ole vielä tehty.

Tämä jälkeenhän on HSL:ssä teetetty myös raitiolinjojen 2, 3 ja 7 kehittämissuunnitelma.

sebastin sanoi:

Haartmaninkadulle ei vissiin ambulanssien takia pääse ratikat..

Klikkaa laajentaaksesi...

Mikäs ongelma tässä olisi ja mihin lähteeseen väitteesi perustuu?

petteri sanoi:

Minusta Urheilutalon ja Fleminginkadun väli olisi syytä suunnitella niin että kaikki liikennevalot poistetaan, raitio- ja autoliikenteen rakenteellinen huippunopeus tiputetaan 20-30 km/h välille ja rakenteellisesti lähdetään siitä että läpikulkuliikenne väistää kadun ylittäviä jalankulkijoita.

Klikkaa laajentaaksesi...

Liikennevaloista samaa mieltä. Raitiotien rakenteellinen huippunopeus on jo nyt 10 km/h. Autokaistojen uudelleensorvailua hankaloittaa viereinen pelastusasema.

Vielä taustaa ajatukselle, miksi nyt esitetty suunnitelma on minusta huono. Minusta Helsinginkatu, Vaasankatu ja Fleminginkatu alue on potentiaalisesti oikein hyvää "uusien keskustatoimintojen" aluetta, kunhan vaan läpikulkuliikenne saadaan paremmin kuriin. Siihen katusuunnittelun pitäisi nyt myös vastata. Nopeammalle läpiajolle sopivat sitten reitteinä esimerkiksi Sturenkatu ja Teollisuuskatu. Rauhallinen vaakasuorana hissinä toimiva raitioliikenne tukee hyvin alueen kehitystä.

Nakkiputka sanoi:

Mikäs ongelma tässä olisi ja mihin lähteeseen väitteesi perustuu?

Klikkaa laajentaaksesi...

Oikein toteutettu Haartmaninkadun raitiotie parantaa ambulanssien toimintaedellytyksiä ahtaalla kadulla. Sinne kun saadaan kolme kaistaa, yksi suuntaansa autoille ja yksi keskelle ratikoille. Ratikat siis ajavat yhteen suuntaan sekakaistalla, toiseen suuntaan omalla ja suunta vaihtuu puolivälissä katua. Tuosta keskikaistasta tulee mainio pikakaista ambulansseille.

339-DF sanoi:

Liikennevaloista samaa mieltä. Raitiotien rakenteellinen huippunopeus on jo nyt 10 km/h. Autokaistojen uudelleensorvailua hankaloittaa viereinen pelastusasema.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nuo liikennevalot ovat nimenomaan läpiajoa ehkäisemässä, koska paloaseman takia sitä ei oikein voi kadun rakenteellista nopeutta laskemalla tehdä (kaventaminen, hidastetöyssyt).

Hesarin läpiajoliikenne ei kyllä ole mitenkään mahdotonta nykyiselläänkään ja bussien vähäinen määrä tekee kadusta jopa rauhallisen.

Mikäs Hesarilla tulee raitiokaistan korotuksen suuruudeksi? Jos se on taas vain muutaman sentin, ei se käytännössä estä autoilijoita kääntyilemästä kadulla miten sattuu ja täten raitiovaunut saavat edelleen olla liian varuillaan autojen kanssa. Ilmeisesti myös kaikki suojatiet muuttuvat keskikorokkeettomiksi, mikä tulee johtamaan siihen, että raitiovaunut joutuvat hiljentämään huomattavasti enemmän jalankulkijoiden takia. Samanlainen ongelma on nykyään Itämerenkadulla, jossa on todella paljon koko kadun levyisiä suojateitä.

Edelleen muuttaisin Kaarlenkadun risteyksen suuntaisliittymäksi, jossa vasemmalle kääntyminen olisi kiellettyä kaikista suunnista. Eiköhän riitä, että Flemarin risteyksessä autot pääsevät kääntymään vasemmalle. Miksi peräkkäisissä liittymissä täytyy olla tämä mahdollisuus? Rakenteellisesti tämä onnistuisi helposti tekemällä Hesarin rv-kaistat risteyksen yli korotettuina ja pidentämällä sekä muotoilemalla Kaarlenkadun keskikoroketta. Hälytysajoneuvoille tehtäisiin asemalta väylä vasemmalle liikenteenjakajan väärältä puolelta, kuten ne nykyisinkin käytännössä aina ajavat. Ja bussi 51 voisi alkaa kulkea kummassakin ajosuunnassa Fleminginkatua pitkin. Koska risteyksen kaikissa suojateissä on yksi välikoroke, ei valo-ohjaukselle pitäisi olla enää tämän jälkeen mitään tarvetta.

Piirustuksessa on muuten ylimääräisiä kiskoja Kaarlenkadun risteyksessä.

Minusta katusuunnitelmassa ja raitiolinjan 8 muutoksissa on menty Helsinginkadulla täysin metsään. Koko katusuunnittelun lähtökohta on epäonnistunut ja vanhentunut. Harjun alueella katutasossa ensisijaisena tavoitteena ei pidä olla, että ihmiset pääsevät liikkumaan mahdollisimman nopeasti alueen läpi. Sen sijaan tavoitteeksi pitää asettaa houkutteleva kaupunki, johon ihmiset haluavat pysähtyä ja jossa he haluavat viettää aikaa.

Kallion ja Harjun alue on vuosien aikana hiljalleen hiipunut liikepaikkana, vähän kuin monet pienet kaupunkikeskustat. Nyt kuitenkin trendi näyttää olevan voimakkaasti muuttumassa ja gentrifikaatio sekä rakentaminen lähiympäristössä auttaa tilannetta. Helsinginkatu on yksi alueen avainkatuja ja sen parantaminen on keskeistä ja raitioliikenne auttaa alueen elvyttämisessä, onhan ysikin jo tuonut alueelle lisää elämää. Nyt pitää olla vaan uskallusta tukea elävää kaupunkia, sitä ei Helsingissä ole liikaa.

Minusta Helsinginkadulle Urheilutalon ja Kurvin välillä olisi syytä tehdä esimerkiksi seuraavia muutoksia alueen vetovoiman parantamiseksi.

1) Helsinginkadun pohjoisreunan jalkakäytäviä levennetään voimakkaasti, kadun linjausta muutetaan ja katu muutetaan bulevardimaisemmaksi.
2) Kadulle lisätään pyöräkaistat
3) Helsinginkatua kavennetaan keskeiseltä osalta 1+1 kaistaiseksi, osalla matkaa raitiovaunukaistat ja autokaistat yhdistetään.
4) Kasin pysäkkejä ei vähennetä.
5) Brahenkentän kohdalle rakennetaan koripallokenttien paikalle uusi liikerakennus, joka toimii myös kentän huoltotilana.
6) Harjutori nivelletään paremmin alueen osaksi.

petteri sanoi:

Kun katson Helsinginkadun katusuunnitelmaa, se on minusta laadittu suosimaan liikaa raitio- ja autoliikennettä. Helsinginkadulla on erittäin paljon kävelijöitä ja heidän viihtyvyyttänsä olisi syytä parantaa, tällä hetkellä Helsinginkatu on turhan meluisa ränni, joka heikentää merkittävästi alueen viihtyvyyttä. Minusta Urheilutalon ja Fleminginkadun väli olisi syytä suunnitella niin että kaikki liikennevalot poistetaan, raitio- ja autoliikenteen rakenteellinen huippunopeus tiputetaan 20-30 km/h välille ja rakenteellisesti lähdetään siitä että läpikulkuliikenne väistää kadun ylittäviä jalankulkijoita.

Klikkaa laajentaaksesi...

petteri sanoi:

Vielä taustaa ajatukselle, miksi nyt esitetty suunnitelma on minusta huono. Minusta Helsinginkatu, Vaasankatu ja Fleminginkatu alue on potentiaalisesti oikein hyvää "uusien keskustatoimintojen" aluetta, kunhan vaan läpikulkuliikenne saadaan paremmin kuriin. Siihen katusuunnittelun pitäisi nyt myös vastata. Nopeammalle läpiajolle sopivat sitten reitteinä esimerkiksi Sturenkatu ja Teollisuuskatu. Rauhallinen vaakasuorana hissinä toimiva raitioliikenne tukee hyvin alueen kehitystä.

Klikkaa laajentaaksesi...

petteri sanoi:

Minusta katusuunnitelmassa ja raitiolinjan 8 muutoksissa on menty Helsinginkadulla täysin metsään. Koko katusuunnittelun lähtökohta on epäonnistunut ja vanhentunut. Harjun alueella katutasossa ensisijaisena tavoitteena ei pidä olla, että ihmiset pääsevät liikkumaan mahdollisimman nopeasti alueen läpi. Sen sijaan tavoitteeksi pitää asettaa houkutteleva kaupunki, johon ihmiset haluavat pysähtyä ja jossa he haluavat viettää aikaa.

Kallion ja Harjun alue on vuosien aikana hiljalleen hiipunut liikepaikkana, vähän kuin monet pienet kaupunkikeskustat. Nyt kuitenkin trendi näyttää olevan voimakkaasti muuttumassa ja gentrifikaatio sekä rakentaminen lähiympäristössä auttaa tilannetta. Helsinginkatu on yksi alueen avainkatuja ja sen parantaminen on keskeistä ja raitioliikenne auttaa alueen elvyttämisessä, onhan ysikin jo tuonut alueelle lisää elämää. Nyt pitää olla vaan uskallusta tukea elävää kaupunkia, sitä ei Helsingissä ole liikaa.

Minusta Helsinginkadulle Urheilutalon ja Kurvin välillä olisi syytä tehdä esimerkiksi seuraavia muutoksia alueen vetovoiman parantamiseksi.

1) Helsinginkadun pohjoisreunan jalkakäytäviä levennetään voimakkaasti, kadun linjausta muutetaan ja katu muutetaan bulevardimaisemmaksi.
2) Kadulle lisätään pyöräkaistat
3) Helsinginkatua kavennetaan keskeiseltä osalta 1+1 kaistaiseksi, osalla matkaa raitiovaunukaistat ja autokaistat yhdistetään.
4) Kasin pysäkkejä ei vähennetä.
5) Brahenkentän kohdalle rakennetaan koripallokenttien paikalle uusi liikerakennus, joka toimii myös kentän huoltotilana.
6) Harjutori nivelletään paremmin alueen osaksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

En nyt ihan tavoita logiikkaasi: Valitat itse Mannerheimintien ratikkaliikenteen nopeuttamista käsittelevässä ketujussa, että:"Ratikkamiehet haluavat alistaa kaiken autoliikenteen ratikkaliikenteelle Helsingissä" ja nyt sitten haluaisit poistaa autoliikennettä sellaiselta kadulta, jolla se (imho) ei edes ole ongelma. Samalla haluat huonontaa raitioliikenteen oloja nykyisestä juuri sellaisella kadulla, josta olisi mahdollisuus tehdä esimerkillistä katuympäristö Helsingissä.

Tein oman ehdotukseni kohdan B-B poikkileikkaukseksi Streetmixillä. KSV:n ehdotus vastaa tätä. Eli siis pysäköinti säilytetään molemmin puolin ja sijoitellaan puiden väliin. Jalkakäytävien leveys säilyy nykyisellään. Raitiotietä levennetään 20 cm 6,20 m -> 6,40 m, jotta saavutetaan riittävä sivutila autoliikenteeseen.

Fleminginkadun, Kustaankadun, Harjukadun ja Pengerkadun risteyksiin tehdään molemmin puolin raitiotietä 2,0 m leveät keskikorokkeet siten, että ajorata ja pyöräkaista siirtyvät sivulle ja puurivi ja pysäköinti poistetaan näiltä kohdilta. Suojatiet voisi tehdä muutaman metrin päähän risteyksistä siten, että keskikorokkeen ja risteävän ajoradan väliin mahtuu auto, ts. ryhmityskaista.

Jonkinlaisena esikuvana ehdotukselleni toimii Avenue de la Paix Strassbourgissa.

Nakkiputka sanoi:

En nyt ihan tavoita logiikkaasi: Valitat itse Mannerheimintien ratikkaliikenteen nopeuttamista käsittelevässä ketujussa, että:"Ratikkamiehet haluavat alistaa kaiken autoliikenteen ratikkaliikenteelle Helsingissä" ja nyt sitten haluaisit poistaa autoliikennettä sellaiselta kadulta, jolla se (imho) ei edes ole ongelma. Samalla haluat huonontaa raitioliikenteen oloja nykyisestä juuri sellaisella kadulla, josta olisi mahdollisuus tehdä esimerkillistä katuympäristö Helsingissä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Minusta Helsinginkadun ongelma on, että se on liian leveä ja tällä hetkellä ei-houkuttelevasti rakennettu katu. Puolittaista autokatua keskellä tiheintä kaupunkia, jonka liikennemäärät eivät ole kovin korkeita. Kuitenkin kadun varressa on reilusti liiketilaa ja alueella suuri kehittymispotentiaali. Helsinginkadulla on viihtyvyysmielessä ongelmana kadun leveys ja meluisuus, jotka huonontavat Helsinginkadun houkuttelevuutta paljon ja estää Kallion ja Harjun alueen kehittymistä todelliseksi kaupunkeitaaksi.

Helsinginkadusta on todellakin mahdollista tehdä esimerkillistä katuympäristöä. Se onnistuu kun katua vallataan ihmisille ja palveluille. Kyse on toki myös valinnoista, mitä arvoa elävämmällä kaupungilla on, minusta paljonkin. Raitioliikenne sopii eläväiseen ympäristöön ihan hyvin, silloin kun raitioliikenne toimii ihmisille sopivalla nopeudella kävelyyn hyvin sopivilla alueilla. Esimerkkisi Avenue de la Paix näyttää minusta kuolleelta ympäristöltä, tuollainen ratkaisu voi sopia alueille, joissa ihmiset eivät halua oleskella, esimerkiksi Sturenkatu on ja pysyy ikuisesti kuolleena, mutta minusta Helsinginkadulla on paljon enemmän potentiaalia. Helsinginkadulla onkin syytä käyttää katusuunnittelussa rohkeasti ratkaisuja, jotka elvyttävät katuelämää. Ikävä kyllä ratikkojen pikarata ja katuympäristön korkea houkuttelevuus ovat Hesarilla vaihtoehtoisia valintoja, joista vain toinen voidaan saada kerralla.

Pidemmällä aikajänteellä näkisin katujen valtaamisen elämälle mahdolliseksi myös esimerkiksi Hämeentiellä ja Töölössä. Ne ovat Helsinginkatua haastavampia, Helsinginkadun autoliikennehän on aika alueellista. Esimerkiksi Hämeentien, Runeberginkadun ja Mannerheimintien kehittäminen edellyttää minusta kuitenkin uusia pidemmän matkan nopeita yhteyksiä, kun vaihtoehtoisia katuja ei ole. Laaja Töölön metro Stadtbahn-tunnelina, keskustatunneli sekä autotunneli keskustasta Hakamäentielle mahdollistaisivat minusta nykyisten keskustan läpiajokatujen merkittävän rauhoittamisen. Minun tulevaisuudenvisiossani nopea liikenne kulkee kantakaupungissa maan alla tai kulkee eristettynä ja katutasossa kulkee sitten robottiratikoita ja robottiautoja ihmisille sopivalla nopeudella. Katujen varsilla on palveluja, toki kysynnän mukaan. Visioni kantakaupungissa on myös ydinkeskustan lisäksi muutamia pienalueita, jotka ovat niin houkuttelevia, että niille tullaan myös kauempaa viettämään aikaa.

petteri sanoi:

Minusta Helsinginkadulle Urheilutalon ja Kurvin välillä olisi syytä tehdä esimerkiksi seuraavia muutoksia alueen vetovoiman parantamiseksi.

1) Helsinginkadun pohjoisreunan jalkakäytäviä levennetään voimakkaasti, kadun linjausta muutetaan ja katu muutetaan bulevardimaisemmaksi.
2) Kadulle lisätään pyöräkaistat
3) Helsinginkatua kavennetaan keskeiseltä osalta 1+1 kaistaiseksi, osalla matkaa raitiovaunukaistat ja autokaistat yhdistetään.
4) Kasin pysäkkejä ei vähennetä.
5) Brahenkentän kohdalle rakennetaan koripallokenttien paikalle uusi liikerakennus, joka toimii myös kentän huoltotilana.
6) Harjutori nivelletään paremmin alueen osaksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

7) Poistetaan kadun varrelta ja lähikaduilta juottoloita ja "hierontalaitoksia" jolloin känniääliöiden ja muiden hörhöjen määrä vähenee --> vetovoima paranee heti ilman mitään muita muutoksia (tämä vain oma mielipiteeni ja muut saavat vapaasti olla halutessaan toista mieltä).

Bellatrix sanoi:

7) Poistetaan kadun varrelta ja lähikaduilta juottoloita ja "hierontalaitoksia" jolloin känniääliöiden ja muiden hörhöjen määrä vähenee --> vetovoima paranee heti ilman mitään muita muutoksia (tämä vain oma mielipiteeni ja muut saavat vapaasti olla halutessaan toista mieltä).

Klikkaa laajentaaksesi...

Miten aiot tehdä tuollaisen muutoksen? Hallinnon mahtikäskylläkö? Tällä hetkellä alueen vuokrataso, myös monilla aika hyvillä paikoilla on niin matala, että jopa yhden naisen intiimipalveluyritykset pystyvät nuo vuokrat maksamaan. Alueen palvelurakenne muuttuu, jos sen houkuttelevuus paranee ja samalla vuokrataso paremmilla paikoilla nousee.

Monissa paljon Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa on ihan keskusta-alueilla ollut samanlaista ongelmaa. Sitä usein pyritty ratkaisemaan muuttamalla katuja paremmin kävelyyn ja oleskeluun sopiviksi sekä toki osin myös uusilla raitiolinjoilla, jotka kaupunkikeskusta oloissa on rakennettu usein merkittävästi kävelijoiden ehdoilla. Noilla lääkkeillä on monia epämiellyttäviksi läpikulkukaduiksi vajonneita pääkatuja elvytetty.

Minusta Helsinginkatu on tällä hetkellä aikamoisessa alennustilassa ja se johtuu osittain katujärjestelyistä, jotka karkoittavat ihmiset. Kunnollisella katuremontilla voitaisiin tehdä Helsinginkadun Pohjoisreunasta enemmän vaikka Pohjois-Espaa muistuttavaa ympäristöä. Toki Helsinginkadulle jäisi katuremontinkin jälkeen raitio- ja autoliikennettä, mutta kadun henki voidaan silti muuttaa. Tietysti palvelurakenne olisi Harjun parhaillakin paikoilla aika erilainen kuin ytimessä. Minusta Helsinginkadun katuremontilla kannattaisi antaa vauhtia kehitykselle, jossa hieromalaitokset katoavat yhä syrjäisemmille sivukaduille. Karhupuistossa, Flemarilla ja Vaasankadullakin palvelurakenne on jo selvästi muuttumassa. Helsinginkadun remontin pitäisi nyt tukea ja vahvistaa tätä kehitystä, ei siitä niin pitkään ole kun Karhupuisto ja Piritori olivat rappiolla, sitten tehtiin vähän katuremonttia ja alueiden muutos sai vauhtia, nyt on sitten Hesarin vuoro