Näin yleisellä tasolla, jos niiden täydellisten valoetuuksien järjestäminen raitoivaunuille keskikaupungilla olisi helppoa, niin ne olisi järjestetty jo.
Helsingissä syynä on yksinkertaisesti autoilun suosiminen, ei mikään mahdottomuus. Kun meillä jo on ratikkakaistat, ei niiden järjestämiseksi tarvita enää lisää autokaistoja nykyisiin nähden.
Meillä vaan ei haluta sulkea pieniä poikkikatuja ja panna pahaa raitiovaunua määräämään liikennevalojen tahtia. Kun katselen meidän olosuhteita ja lukuisten valoetuuskaupunkien olosuhteita, en näe mitään muita eroja kuin juuri nämä.
Tietenkin niissä muissa kaupungeissa raitiotiet ovat ylipäätään nykyaikaisella tasolla. Niissä ei ole sekavia vuorovälejä, liian pieniä vaunuja ja turhia jyrkkiä kaarteita kesken lähes suoran raiteen nopeutta rajoittamassa. Mutta tietenkin meillä on turha panostaakaan nykyaikaiseen tapaan tehdä raitiotietä, jos siitä ei voi olla mitään hyötyä, kun vaunut joutuisivat silloinkin odottamaan, josko jossain risteyksessä sattuisi tulemaan auto hiljaiselta sivukadulta.
...niinikään puuttuvat maanalaiset kadut.
Ei niistä ole mitään hyötyä joukkoliikenteelle. Eikä autoilullekaan. Matkusta vaikka ihmettelemään Brysselin liikennettä. Keskusta on kuin juusto, silti maanpäällinen katuverkko on täysin jumissa.
Helsinki sijaitee ahtaalla niemellä jolla ei ole suurentamisvaraa, ja jonne on sekä idästä että lännestä tultava siltoja pitkin.
Niin, täällä olisi erinomaiset edellytykset autottomalle keskustalle – jos vain olisi poliittista halua.
Koko tässä metro- vs muut liikennemuodot keskustelussa pitäis lähteä siitä millaisessa kaupungissa haluaisimme asua tulevaisuudessa.
Aivan. Ja samalla pitäisi sitten puhua rehellisesti siitä, mitä se haluttu asuminen tarkoittaa. Olen ollut yleisötilaisuuksissa, joissa asukkaat vaativat muita olemaan käyttämättä autoa, mutta heille itselleen se oikeus on oltava. Omalla kadulla ei saa olla läpiajoa, mutta itse on tietenkin päästävä ajamaan mahdollisimman lyhyttä reittiä muiden kotien ikkunoiden alta.
Samalla tavalla tulee kertoa, että autopaikka maksaa 30.000 euroa ja sitä varten on rakennettava kerrosalaa yhtä paljon kuin yhdelle asukkaalle. Ja jokainen auto tarvitsee vähintään 25 metriä kadun kaistaa. Eli siihen se asunnon edullinen hinta ja kohtuullisen väljä rakentaminen ja virkistysalueet menevät.
Sellainen kehitys että jokaista rakennettua alaa kohti pitää jättää kaksi rakentamatonta samankokoista länttiä ulkoilualueeksi tai käytännössä joutomaaksi, ei povaa valoisaa tulevaisuutta raideliikenteelle, ei edes raitiovaunuille.
Sehän se paradoksi on, että tällainen on täysin mahdollista, jos vain halutaan. Ja kerrotaan se myös ihmisille, eikä selitetä, että autoilu on luonnollinen asia ja sen lisääntyminen on luonnollinen kehitys jota kaikki kuluttajat haluavat (siteeraan Ranskan euroedustaja Ari Vatasen ajatuksia tämän aamun radiohaastattelusta).
...jos metro-, bussi-, vs raitiotiefanit riitelevät keskenään.
No ei meidän kinastelumme täällä ole ongelma. Ongelma ovat fanaatikot virkamiehet, koska heidän puheisiinsa uskotaan, vaikka niissä ei olisi mitään perää.
Antero