Töölön metro

Jos tuo linkki ei aukea, käyttäkää html-versiota samasta asiasta.

Itse asiahan on jo vanha, toukokuulta 2008. Tässä todetaan kuten silloinkin, ettei Töölön metron suunnittelu ole ajankohtainen asia. Tärkeätä oli vain selvittää, miten varaudutaan Pasilassa siihen, että sinne voi joskus tehdä metron. Siitä maksetaan 5 miljoonaa ja tila käytetään toistaiseksi pysäköintihallina.

Antero
 
Töölön metro tänään kaupunginhallituksessa

Kaupunginhallitus taitaa suhtautua metroon toivomaasi nihkeämmin. Siinä missä jlk kehotti HKL:ää tutkimaan metron jatkoa Kumpulaan ja Pasilaan toteaa Kh näin:

Kaupunginhallitus sanoi:
Kaj toteaa, että Helsingin seudun raideliikenteen kokonaisuutta tullaan tarkastelemaan vuonna 2008 käynnistyneessä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ), joka kattaa kaikki seudun yhteistyösopimukseen sitoutuneet 14 kaupunkia ja kuntaa. Tämän vuoksi, viitaten etenkin joukkoliikennelautakunnan liikennelaitokselle antamaan suunnittelukehotukseen, Kaj toteaa, että metron jatkamista Pasilasta Kumpulan ja Viikin suuntaan tai Maunulan ja lentoaseman suuntaan sekä Kampista eteläisten kaupunginosien suuntaan (Katajanokalle) ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista suunnitella yksityiskohtaisemmin.

[...]

Vielä kaupunginhallitus päättänee todeta, että metron suunnittelua Kamppi-Pasila –osuudesta eteenpäin on tarkoituksenmukaista jatkaa vasta, kun Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ) liittyvät maankäyttö- ja raideliikennevision selvitykset ovat käytettävissä.

Tämä hyväksyttiin ehdotuksen mukaan, eli Viikin ja lentokentän metrojen suunnitteluun tuli nyt sitten jäitä hattuun. Taitaa niiden suunnittelu jatkua vasta uudessa organisaatiossa aikanaan, jos siihen nähdään HLJ:n jälkeen tarvetta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jäitä hattuun vaan metronvastustajille. Hankkeet eivät ole hävinneet minnekään ja tärkein osuus Kamppi-Pasila on mukana. Jatko kentälle on ollut koko ajan kauemman ajan hanke.

Katsotaan sitten, mitä uusi HLJ pitää sisällään, luultavasti monenlaisia hankkeita ja uusia rahoitusmalleja, joiden avulla saadaan pk-seudun raideliikenneverkkoa kehitettyä monipuolisella ja järkevällä tavalla kaikki raideliikennemuodot huomioonottaen. Ratikkaverkko tulee laajenemaan, mutta metrolle on myös kova tarve, nimenomaan Töölön ja Pasilan alueille.
 
Jäitä hattuun vaan metronvastustajille.

Samaa voi sanoa myös metronkannattajille. Varskikin liikennesuunnittelun tulisi päästä eroon jo krooniseksi muodostuneesta mertro sinne - tunneli tänne -kompelksistaan. Hankkeissa ei vaan yksinkertaisesti ole hinta verrattuna saatavaan hyötyyn järkevässä mittasuhteessa.

tärkein osuus Kamppi-Pasila on mukana. Jatko kentälle on ollut koko ajan kauemman ajan hanke.

En näe mitään tarvetta Pasilan metrolle. Pasilaan pääsee keskustasta junalla. Töölön joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät lukuunottamatta sitä, että ne juuttuvat ruuhkiin. Joukkoliikenteen liikennevaloetuus ja turhan autoilun rajoittaminen olisi tärkeää. Töölöstä pääsee nykyisinkin Pasilaan, vaikka kukaan samaan aikaan edes tiedä Pasilan metron hintaa. Eikä Töölön kaupunkirakenne ole muuttunut viime vuosikymmeninä juuri lainkaan, joten ei ole yht´äkkiä syntynytkään mitään tarvetta metrolle.

Kehäradan toteuduttua myös varmaan ymmärretään, ettei mertroa tarvita lentokentälle, kun sinne on jo toimiva raideyhteys. Eihän Leppävaaraankaan tarvita metroa, kun on rantaratakin.

Katsotaan sitten, mitä uusi HLJ pitää sisällään, luultavasti monenlaisia hankkeita ja uusia rahoitusmalleja, joiden avulla saadaan pk-seudun raideliikenneverkkoa kehitettyä monipuolisella ja järkevällä tavalla kaikki raideliikennemuodot huomioonottaen. Ratikkaverkko tulee laajenemaan, mutta metrolle on myös kova tarve, nimenomaan Töölön ja Pasilan alueille.
On syytäkin kehittää kaikkia liikennemuotoja, mutta en kuitenkaan pysty yhdistämään metrohankkeita ja sanaa järkevä yhteen.
 
En näe mitään tarvetta Pasilan metrolle. Pasilaan pääsee keskustasta junalla. Töölön joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät lukuunottamatta sitä, että ne juuttuvat ruuhkiin. Joukkoliikenteen liikennevaloetuus ja turhan autoilun rajoittaminen olisi tärkeää. Töölöstä pääsee nykyisinkin Pasilaan, vaikka kukaan samaan aikaan edes tiedä Pasilan metron hintaa. Eikä Töölön kaupunkirakenne ole muuttunut viime vuosikymmeninä juuri lainkaan, joten ei ole yht´äkkiä syntynytkään mitään tarvetta metrolle.
Jep, ja tämän lisäksi jos PISARA aiotaan rakentaa, ei Töölön tynkämetrosta ole oikein mitään hyötyä. Lähinnä jos rakennetaa joskus kaukana tulevaisuudessa yhteys Laajasalosta metrovarausta seuraillen Kamppiin, Töölön kautta Pasilaan ja edelleen vaikka sinne Viikkiin vaihtoehtoisena pikayhteytenä Hämeentiehen nähden, voi erillisestä pikaraitiometrosta jotain marginaalista hyötyä olla.

HKL-standardin metrona idästä Kampin ja Töölön kautta Pasilaan hyödyt ovat paljon pienemmät. Eniten raskaasta metrotunnelista Töölössä lienee hyötyä, jos PISARA rakennetaan metrovarauksen paikalle ja vedetään kahdeksikoksi niin, että Töölöstä mennään Tikkurilan suuntaan ja Hakaniemestä Huopalahden suuntaan.
 
Töölön metro ei ole millään tavalla tynkämetro eikä tarpeenton, ilman Pisaraa tai Pisaran kanssa. Töölön metro kulkee täysin eri alueille kuin olemassa olevat radat. Töölön metron ensimmäinen vaihe on Kampistä Töölön kautta Pasilaan, haarautuen Maunulaan ja Viikkiin.

Olemassa olevaa metrolinjaa olisi mahdollista käyttää Töölön metroon, jatkamalla kiskoja Kampin kääntöraiteilta Töölöön. Näin voisi avata esim linjat:
http://www.raitio.org/metro/picts/kartat/m_kaavio_08.gif

Vuosaari - Keskusta - Pasila - Viikki/Maunula

Mellunmäki - Keskusta - Tapiola - Matinkylä

Voi tosin olla, että Kamppiin muodostuisi kestämätön sumppu, ja siten tarve Kampin toiselle metroterminaalille. Tosin, metro näillä näkymin ei tule menemään Santahaminaan, joten Töölön metrolle voisi olla ideaalia nivoutua olemassa olevaan linjaan. Ellei esimerkiksi toisen metrolinjan haluta viedyn Kampista Erottajalle, siitä Viiskulmaan, Telakkakadulle ja edelleen Munkki/Hernesaareen. Voi kuitenkin olla, että Kaupunki haluaa varautua Santahaminen yhteyteen, ja siksi Kamppiin tulisi toinen terminaali. Munkkisaaren haaraa se ei kuitenkaan estä, koska linja voi jakautua Erottajalla.
 
Viimeksi muokattu:
Sebastian, olet nyt tuon saman ilosanomasi kertonut tässäkin ketjussa useampaan kertaan...

Kertauksen hengessä mm.: Espoolle on luvattu että metro kulkee 2 min vuorovälillä eli kaikki junat kulkevat Espooseen. Lisäksi kun laitureita lyhennetään niin tuo voi olla kapasiteetin kannalta jopa välttämätöntä. Ja Töölön metron on ihan kirjaimellisesti päällekkäinen Pisaran kanssa.
 
Mielestäni olisi järkevää rakentaa Pisara ja luopua Töölön metrosta. Pisara ja kaupunkiradat pitäisi brändätä metroksi ja rakentaa Töölön metron mahdolliset haarat (Ruskeasuolle, Lentokentälle, Viikkiin ja Laajasaloon) Pisaran haaroiksi. Tällöin Töölön metroa ei tarvitsisi rakentaa, vaan se kattamalla aluella olisi Pisaran osa, joka kaiken lisäksi on yhteensopiva lähijunien kanssa.

Nykymetro ja "Pisarametro" olisivat yhteensopimattomia, ja kaikki uudet metroradat olisivat rakennettu yhteensopiviksi rautateiden kanssa, jotta kaupunkiratoja voisi käyttää hyväksi. Tietysti nykyinen itä-länsi-metrolinja säilyisi ennallaan, ja kaikki sen laajennukset rakennettaisiin sille sopiviksi.

Lisäksi yhdistäisin Keskustan ja Kampin/Rautatientorin metroasemat, jotta keskustassa olisi vaihtoasema Hakaniemen lisäksi. Laitanpa vielä oman visioni tulevaisuuden metrolinjoista:

Nykysen metrostandardin mukaan rakennetut linjat:

M1 (Kivenlahti?) - Matinkylä - Tapiola - Keskusta - Hakaniemi - Itäkeskus - Mellunmäki (Sipoo?)

M2 Tapiola - Keskusta - Hakaniemi - Itäkeskus - Vuosaari


Rautateiden kanssa yhteensopivat linjat:

M3 Espoon Keskus - Pasila - Töölö - Keskusta - Hakaniemi - Pasila - Kerava

M4 Kehärata - Huopalahti - Ruskeasuo - Töölö - Keskusta - Hakaniemi - Viikki - Päärata - Kehärata

M5 Lentoasema - Maunula - Pasila - Töölö - Keskusta - Katajanokka - Laajasalo
 
Pohdiskelua Töölön radasta

Tässä Töölön rata –keskusteluryhmässä mielipiteenvaihto on ollut vähän epämääräistä. Ihmiset ovat puhuneet toistensa ohi, koska eivät ole suoraan sanoneet, mitä tavoittelevat Töölön radalla.
Töölön rataa pitäisi verrata muihin ratahankkeisiin, jotka toteuttaisivat suunnilleen samat tavoitteet.
Töölön rataa pitäisi tarkastella osana kokonaisuutta eli seututasoista rataverkkoa eikä yksittäisenä ratana. – Keskeinen kysymys on, tarvitaanko Helsingin niemellä seututasoista rataa: edes yhtä vai jopa useampaa.
Töölön radalla voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin: lähijoukkoliikenteeseen, pääkaupunkiseutua yhdistävään seututason joukkoliikenteeseen tai koko Suomea yhdistävään joukkoliikenteeseen. Kolmella joukkoliikenteen hierarkiatasolla on erilaiset tavoitteet ja myös erilaiset keinot tavoitteitten saavuttamiseksi:

# Lähijoukkoliikenne
## Ideana on, että joukkoliikenne tulee asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen viereen. Tavoitteena enintään puolen kilometrin kävelymatka pysäkille.
## Sopii tiheän rakennuskannan (asutus, työpaikat, palvelut) yhtenäisille alueille.
## Tavoitteena on tiheä liikennöintiväli, jotta ihmiset eivät joutuisi odottelemaan.
## Käytetään, kun kävelylle on liian pitkä matka (rasittavuus tai hitaus). Mutta linnuntietä mitattuna matkan yläraja on 5 km tai vähän yli.
¤ Matkarajoitus johtuu tiheästä pysäkkivälistä ja siitä, että lähijoukkoliikennelinjat kiemurtelevat, jotta ne kattaisivat koko alueen.
¤¤ Tiheä pysäkkiväli estää nopean liikkumisen. Vauhdikkaat kiihdytykset ja kovat jarrutukset tekisivät matkustamisesta epämiellyttävän ja energiaa kuluisi paljon.
Jos lähijoukkoliikennematka olisi 5 km, siinä olisi 11 pysäkkiä. Jos kullakin pysäkillä viivytään yksi minuutti, pysäkeillä kuluisi aikaa yhteensä 11 minuuttia. Jos keskinopeus matka-ajossa olisi 25 km/h, niin matka-ajoon kuluisi 12 minuuttia. Yhteensä matkaan kuluisi aikaa 23 minuuttia.
## Lähijoukkoliikennereittejä ei kannata louhia kallioon maan alle:
¤ Menetetään joustavuus joukkoliikenteen uudelleenreitittämisessä.
¤ Kuluu paljon rahaa, kun louhitaan tunnelit tiheälle reitistölle ja runsaalle pysäkkimäärälle (pysäkit enintään puolen kilometrin välein).
¤ Maan alta nousu katutasolle (hissit tai portaat) vie aikaa, kuten myös meno katutasolta maan alle, jolloin menetetään osittain aikahyöty tiheästä ja kattavasta pysäkkikannasta.

# Seututason eli tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yhdistävä joukkoliikenne
## Ideana on, että asutus, työpaikat ja palvelut tulevat joukkoliikennereitin äärelle. Tavoitteena on enintään puolen kilometrin kävelymatka pysäkille.
## Käytetään 10 – 50 km:n pituisille matkoille.
## Tavoitteena on nopea matkustaminen, jotta matkoihin ei kuluisi paljon aikaa.
## Toisen hierarkiatason joukkoliikennettä ei ole tarkoitettu lähitoimintojen työmatka- eikä asiointiliikenteen hoitamiseen.
¤ Lähitoimintoihin kuuluu mm. lastentarhat, lähiruokakaupat, pitseriat, kampaamot ja kirjastot.
## Toisen hierarkiatason joukkoliikenne on tarkoitettu seututason (esim. pääkaupunkiseutu) toimintojen työmatka- ja asiointiliikenteen hoitamiseen.
¤ Seututason toimintoihin kuuluu mm. sairaalat, virastot, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköt, tutkimuslaitokset, tuotekehityskeskukset, pääkonttorit ja kauppakeskukset.
## Nopean kulun varmistamiseksi pysäkkejä ei saa olla tiheästi ja matka-ajon keskinopeuden pitäisi olla vähintään 50 km/h tunnissa.
¤ Tarkastellaan 10 km:n joukkoliikennematkaa, jossa pysäkkejä on yhden kilometrin välein. Jos kullakin pysäkillä viivytään yksi minuutti, pysäkeillä kuluu 11 minuuttia. Jos matka-ajon keskinopeus on 50 km/h, matka-ajoon kuluu 12 minuuttia. Siis 10 km:n matka vie yhteensä 23 minuuttia.
¤ Nopeasti liikkuvan bussin tai erityisesti raideliikenteen takia jalankulkijoitten pääsy joukkoliikenneväylälle pitäisi estää. Jos samalla kadulla on paljon autoliikennettä, jalankulkija ei uskalla oikaista. Raideliikenteelle omistetulla kadulla tarvitaan aitausta pitämään kiireiset ja ajattelemattomat jalankulkijat sekä lapset ja dementoituneet vanhukset poissa ajoradalta.
¤ Pintaratkaisuissa raideliikenne tarvitsee yli- tai alikulkuja, kun kohtaa vilkasliikenteisen tien.
¤ Minusta maanalainen raideliikenne on paras vaihtoehto seututason raideliikenteelle laajalla taajama-alueella, koska se ei rajoita maanpäällistä jalankulkuliikennettä. (Jalankulkija on hidas liikkumaan, ja kilometrin matkaan kuluu häneltä helposti 15 minuuttia, jos ei ole hyväkuntoinen liikuntaharrastaja. Jalkavaivaisilla ongelma on pahempi.) Lisäksi siltoja on hankala sovittaa valmiiseen taajamarakenteeseen.
¤ Maanalainen raideliikenne on säänkestävä. Ei lumi eikä pakkanen hidasta liikennettä. Lisäksi pysäkeillä odottavien matkustajien ei tarvitse kärsiä pakkasesta, lumituiskusta, räntäsateesta eikä rankkasateesta.

# Maatason joukkoliikenne
## Ideana on, että maatason joukkoliikenne yhdistää maakunnat toisiinsa ja vähintään 20 000 hengen taajamat toisiinsa.
## Käytetään 50 – 500 km:n pituisilla matkoilla
## Kolmannen hierarkiatason eli maatason joukkoliikennettä ei ole tarkoitettu jokapäiväiseen työmatka- eikä asiointiliikenteeseen.
## Joukkoliikenteen pitää olla nopea pitkien matkojen takia.
## Joukkoliikenteen vuoroväli on harvahko.
¤ Lähtökohtana on, että ihmiset sovittavat aikataulunsa joukkoliikenteen vuoroihin, koska ihmisten kolmannen hierarkiatason joukkoliikenteen tarve on tyypillisesti enintään muutama kerta viikossa.


Töölön rata seututasonko radaksi?

Helsingin niemi tarvitsee seututason ratayhteyden:
# Pitkät etäisyydet.
¤ Pasilan ja Kaivopuiston välinen etäisyys on 5 km. Hernesaareen ja Jätkäsaareen on Pasilasta jo pitempi matka. Lisäksi Kaivopuistosta on Munkkiniemeen yli 5 km. Ja Pasilan ja Käpylän välimatka on kaksi ja puoli kilometriä. – Lähijoukkoliikennereitit kiemurtelevat ainakin jonkin verran, joten kulkumatkat ovat pitempiä edellä mainitut linnuntiematkat.
# Helsingin niemen asukkaitten pitäisi päästä helposti ja mieluiten vaihdottomasti RHK:n (Ratahallintokeskus) rataverkkoon pääkaupunkiseudulla.

Vaihtoehdot Helsingin niemen seututason radalle:

# Kaisaniemi – Pasila – Käpylä/Huopalahti –radat
¤ Pysäkkiväli on liian pitkä Kaisaniemi – Pasila –välillä: hiukan yli kolmen kilometrin linnuntiematka.
¤ Tiheän asutuksen rakentaminen ei oikein olisi sopivaa Kaisaniemi – Pasila –välille: Keskuspuiston eteläosa ja Olympiastadionin urheilupaikka-alue pitäisi uhrata korkeille rakennuksille. Eläintarhanlahti ja Töölönlahti pitäisi täyttää ja sen jälkeen peittää korkeilla rakennuksilla.
¤¤ Keskuspuiston eteläosa on tärkeä virkistys- ja luontoalue Helsingin niemen asukkaille. Lisäksi on huono ratkaisu, jos taajama-alue sisältäisi vain vähän virkistys- ja luontoalueita.
¤¤ Eläintarhanlahti ja Töölönlahti ovat tärkeitä virkistys- ja luontoalueita Helsingin niemen asukkaille.
¤¤ Eläintarhanlahti ja Töölönlahti ovat luultavasti huonoa rakennusmaata (mutakerrostumat, ehkä savikerrostumat).
¤ Rata on syrjässä Helsingin niemen asutusalueista: lännessä Munkkiniemi – Meilahti – Töölö –alue, etelässä Ruoholahti – Ullanlinna – Kruunuhaka –alue ja idässä Pasila – Vallila – Kallio –alue.

# Töölön rata eli tarkemmin Haaga – Meilahti – Töölö – Kamppi –rata
¤ Tämä olisi Martinlaakson radan eteläinen jatke Kamppiin asti.
¤¤ Martinlaakson rata ja Helsingin niemen eteläosan metrorata yhdistyisivät.
¤¤¤ Saataisiin yhteys ilman kulkuneuvon vaihtoa lentokentältä Kamppiin asti. Näin lentokenttärata toteutuisi.
¤¤¤ Kaisaniemen aseman ahtaus helpottuisi, kun paikallisjunat Kirkkonummen ja Martinlaakson suunnista pääsisivät rataa pitkin Itä – Helsinkiin, ja voisivat käyttää siellä olevia asemia pääteasemina. – Mutta pitääkö Helsingin eliitti tätä uhkana? Nimittäin Töölön radan sijasta Helsinki halusi rantametron Espooseen. Edes metroyhteys Leppävaaraan ei käynyt. Näin pääkaupunkiseudulla on edelleenkin KAKSI ERILLISTÄ rataverkkoa.
¤ Pääkaupunkitasolla toimivat toiminnot eli Töölön ja Meilahden sairaalakeskittymät saataisiin pääkaupunkitason rataverkon piiriin.
¤ Mannerheimintien länsipuolella on runsas ja tiheä asujaimisto, joka tarvitsee pääkaupunkiseututasoisen ratayhteyden.
¤ Eduskunta saisi lentokenttäradan ;). Tämä ilmeisesti saisi valtion antamaan määrärahaa tälle hankkeelle ;).

# Sörnäinen – Vallila – Pasila –rata
¤ Tämä yhdistäisi Pasilan kohdalla Helsingin etelämetron VR:n rataverkkoon.
¤¤ Paikallisjunat voisivat käyttää Pasilaa pääteasemana, jolloin Kaisaniemen aseman ahtaus helpottuisi.
¤ Vallilan alueella on paljon asukkaita, jotka tarvitsevat pääkaupunkiseututasoisen ratayhteyden.
¤¤ Mutta luultavasti Vallilan asukasmäärä ei riitä ratahankkeelle, kun otetaan huomioon maanalaisen radan kalliit rakennuskustannukset.

# Yhdistelmäversio: lännessä Haaga – Kamppi –rata, etelässä etelämetron osa välillä Kamppi – Sörnäinen, idässä Sörnäinen – Pasila –rata ja liitäntärata Pasila – Meilahti
¤ Saataisiin kaikki erillisratojen edut.
¤ Saataisiin aikaan Pisararata, jota Kirkkonummen ja lentokentän suunnasta tulevat paikallisjunat voisivat käyttää.
¤¤ Paikallisjunat (tai metrojunat) kattaisivat laajemman alueen Helsingin niemestä kuin ennen.
¤¤ Kaisaniemen ratapihan tungos helpottaisi.
¤ Itä – Helsingin sekä Vantaan ja Keski – Espoon väliset joukkoliikenneyhteydet tehostuisivat paljon.
¤ Meilahti – Pasila – Sörnäinen –alue saisi suoran ratayhteyden.

# Sörnäinen – Vallila – Kumpula – Oulunkylä –rata
¤ Tämä olisi Järvenpään radan eteläinen jatke Sörnäisiin asti.
¤¤ Järvenpään suunnalta saataisiin suora ratayhteys yhdistämään Järvenpää radan ja Itä – Helsingin asukkaita, työpaikkoja ja palveluita.
¤¤ Kaisaniemen aseman ruuhkat helpottuisivat, kun Järvenpään suunnasta tulevat paikallisjunat voisivat käyttää Itä – Helsingin metroratojen asemia pääteasemina.
¤ Vallilan, Kumpulan ja Koskelan alueitten asukkaat, työpaikat ja palvelut pääsisivät seututasoisen ratayhteyden piiriin.
¤ Koskelan sairaala liitetään seututasoiseen ratayhteyteen.
 
Ihan mielenkiintoista pohdintaa, lähinnä tuo jaottelu, ja tervetuloa minun puolestani.
Töölön radalla voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin: lähijoukkoliikenteeseen, pääkaupunkiseutua yhdistävään seututason joukkoliikenteeseen tai koko Suomea yhdistävään joukkoliikenteeseen. Kolmella joukkoliikenteen hierarkiatasolla on erilaiset tavoitteet ja myös erilaiset keinot tavoitteitten saavuttamiseksi:

# Lähijoukkoliikenne
## Ideana on, että joukkoliikenne tulee asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen viereen. Tavoitteena enintään puolen kilometrin kävelymatka pysäkille.
## Sopii tiheän rakennuskannan (asutus, työpaikat, palvelut) yhtenäisille alueille.
## Tavoitteena on tiheä liikennöintiväli, jotta ihmiset eivät joutuisi odottelemaan.
## Käytetään, kun kävelylle on liian pitkä matka (rasittavuus tai hitaus). Mutta linnuntietä mitattuna matkan yläraja on 5 km tai vähän yli.
¤ Matkarajoitus johtuu tiheästä pysäkkivälistä ja siitä, että lähijoukkoliikennelinjat kiemurtelevat, jotta ne kattaisivat koko alueen.
¤¤ Tiheä pysäkkiväli estää nopean liikkumisen. Vauhdikkaat kiihdytykset ja kovat jarrutukset tekisivät matkustamisesta epämiellyttävän ja energiaa kuluisi paljon.
Jos lähijoukkoliikennematka olisi 5 km, siinä olisi 11 pysäkkiä. Jos kullakin pysäkillä viivytään yksi minuutti, pysäkeillä kuluisi aikaa yhteensä 11 minuuttia. Jos keskinopeus matka-ajossa olisi 25 km/h, niin matka-ajoon kuluisi 12 minuuttia. Yhteensä matkaan kuluisi aikaa 23 minuuttia.
Muuten hyvä mutta pysäkillä ei viivytä minuuttia, pikemminkin 10 sekunttia. Jos ei tarvitse pysähtyä kuin pysäkeillä niin 500m pysäkinvälit voisi hoitua minuuttiin ml. pysähdykset. Tämä tarkoittaa 30km/h nopeuttaa eli puolessa tunnissa pääsee 15km. Pessimistisemmin voi olettaa 1,5min, eli 20km/h, usein käytetty 25km/h on näppärästi välissä. Toisaalta pysäkinvälin ei tarvitse olla koko linjalla noin lyhyt. Käytännössä pitäisin tuommoisen tiheään pysähtyvän pintaliikenteen palvelualueeluna noin 10km, sitä suuremmilla matkoilla aikahyöty harvaan pysähtyvästä täyseristetystä junasta on jo niin suuri että siitä käytännössä vaihdot ja kävely kannattavat. Kehä I on keskustasta alle 10km etäisyydellä noin esimerkiksi. Tai sitten voidaan liikennöidä niin että pysähdytään tiheään keskustassa ja sen jälkeen mennään mahdollisin vähin pysähdyksin perille, tuohon sopii bussitkin hyvin jos matkustajia ei ole raideyhteyden edellyttämiä määriä.

## Lähijoukkoliikennereittejä ei kannata louhia kallioon maan alle:
¤ Menetetään joustavuus joukkoliikenteen uudelleenreitittämisessä.
¤ Kuluu paljon rahaa, kun louhitaan tunnelit tiheälle reitistölle ja runsaalle pysäkkimäärälle (pysäkit enintään puolen kilometrin välein).
¤ Maan alta nousu katutasolle (hissit tai portaat) vie aikaa, kuten myös meno katutasolta maan alle, jolloin menetetään osittain aikahyöty tiheästä ja kattavasta pysäkkikannasta.
Ihan samaa mieltä, tunnelijunat soveltuu pitkille matkoille.


# Seututason eli tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yhdistävä joukkoliikenne
## Ideana on, että asutus, työpaikat ja palvelut tulevat joukkoliikennereitin äärelle. Tavoitteena on enintään puolen kilometrin kävelymatka pysäkille.
## Käytetään 10 – 50 km:n pituisille matkoille.
50km matkat edellyttää minusta 100km/h lähestyvää linjannopeutta. Tuo ja puolen kilometrin kävelymatka on toisensa pois sulkevia. Ratkoisin tätä mieluummin näin:

Oletetaan rata jolla saa ajaa 100km/h ja 800 metrin pysäkinväli. Radalla kulkee kaksi linjaa, jokaisella pysäkillä pysähtyvä ja pikalinja joka pysähtyy joka viidennellä pysäkillä, eli pysäkkiväli 4km. Tuolla pikalinjalla päästään noin 80km/h linjanopeuteen.
 
Juuri näin, kuten Raidekaupunki on esittänyt, erilaisten joukkoliikennepalveluiden rooli pitäisi ymmärtää. Ja näin on monasti ymmärrettykin, siksi usein junaliikenne on jaettu noin kolmeen palvelukategoriaan: paikallisliikenne, seutuliikenne ja valtakunnallinen liikenne. Saksassa nämä ovat S-Bahn, Regional Bahn ja IC yms. Ja onhan VR-Yhtymälläkin erillisinä brändeinä ”lähijuna” ja ”taajamajuna”, tosin lähijuniahan ei muualla kuin Helsingin seudulla ole.

Vastaavaa jakoa on hyvä noudattaa myös kaupunkiliikenteessä, kun seutu on kyllin suuri kuten pääkaupunkiseutu. Noin 15 km:n matkat sujuvat normalilla perustason joukkoliikenteellä, jonka linjanopeus on 25–30 km/h. Sitä pidemmillä matkoilla alkaa olla eduksi toisen tason palvelu, joka tarjoaa osalle matkaa nopeamman yhteyden, linjanopeudella 50–80 km/h.

Varsin yksinkertaisella lausekkeella voi todeta, että perustason joukkoliikenteelle optimaalinen pysäkkiväli on 500–600 metriä. Eli silloin saavutetaan lyhimmät matka-ajat ottaen huomioon sekä kävelyyn että vaunussa matkustamiseen kuluva aika. Samanlainen yksinkertainen optimointi ei ole yhtä helppoa toisen tason joukkoliikenteelle, koska siinä on useampia muuttujia. Mutta käytännössä 2–4 km on sopiva asemaväli.

Edellä sanottuun on tietenkin poikkeuksia. Kävelyalueilla on syytä olla pysäkkejä tiheämmin, kulkeehan siellä joukkoliikennekin hitaammin. Ja toisen tason liikenteellä voi olla syytä olla tiheämmin asemia tiheään rakennetulla alueella, jotta tasataan asemien kuormitusta ja parannetaan samalla palvelua. Kun valtakunnan tasoinen kaukoliikenne saapuu pääteaseman läheisyyteen, sekin voi pysähtyä paikallisjunaliikenteen tiheydellä. Palvelu paranee ilman että koko reitin matka-aika käytännössä pitenee.

Antero
 
Töölön metroa olisi kiirehdittävä.

Tulisi selvittää:

Eteläpään sijainti (kamppi, erottaja, punavuori, hernesaari?). Maakuntakaavassa Töölön metro on merkitty Laajasaloon.

Haaroitus Meilahdesta Pasilan lisäksi esim. Ruskeasuon suuntaan esim. Munkkivuoreen tai vaikka Kivihakaan.

Taasen metroasema esimerkiksi Huopalahden aseman alle tai integroituen Huopalahden asemaan.

Toisen metrolinjan tekniikka ei tarvitse olla Itä-länsimetroon yhteensopiva, no lähijuna se ei tule olemaan mutta esimerkiksi pikaraitiotyyppinen Helsingin metrovaunun muunneltu versio ylävirralla se voisi olla.

Flirtit ajaisi pisaraan ja metrojunapikaratikkakombo voisi ajella Espoon kaupunkirataa sekä myös kehärataa.

Huopalahden eteläpuolella metrokombo sukeltaisi tunneliin.

Jos toisen metrolinjan tekniikka ja junat samoja kuin itä-länsi radalla, esim. Huopalahteen viedyllä metroasemalla helpoittaisi Espoon kaupunkiradan kapasiteettia.

Mutta mielestäni integraatiokombo ei ole lainkaan huono ajatus.

Haarat Pasilasta myös selvitettävä. 2020-2025 Viikkiin ja Maunulaan pääsisi jo metrolla.

Katkoviivalla vaihtoehtoja.
Kartta
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Töölön metroa olisi kiirehdittävä.

Tulisi selvittää:

Eteläpään sijainti (kamppi, erottaja, punavuori, hernesaari?). Maakuntakaavassa Töölön metro on merkitty Laajasaloon.

Haaroitus Meilahdesta Pasilan lisäksi esim. Ruskeasuon suuntaan esim. Munkkivuoreen tai vaikka Kivihakaan.

Taasen metroasema esimerkiksi Huopalahden aseman alle tai integroituen Huopalahden asemaan.

Toisen metrolinjan tekniikka ei tarvitse olla Itä-länsimetroon yhteensopiva, no lähijuna se ei tule olemaan mutta esimerkiksi pikaraitiotyyppinen Helsingin metrovaunun muunneltu versio ylävirralla se voisi olla.

Flirtit ajaisi pisaraan ja metrojunapikaratikkakombo voisi ajella Espoon kaupunkirataa sekä myös kehärataa.

Huopalahden eteläpuolella metrokombo sukeltaisi tunneliin.

Jos toisen metrolinjan tekniikka ja junat samoja kuin itä-länsi radalla, esim. Huopalahteen viedyllä metroasemalla helpoittaisi Espoon kaupunkiradan kapasiteettia.

Mutta mielestäni integraatiokombo ei ole lainkaan huono ajatus.

Haarat Pasilasta myös selvitettävä. 2020-2025 Viikkiin ja Maunulaan pääsisi jo metrolla.

Kollektiivinen kysymys näihin kaikkiin julistuksiin: miksi? Mitä lisäarvoa näillä vaatimuksilla saadaan verrattuna nykytilanteeseen tai vastaavaan pintaraitioliikenteen kehittämiseen?
 
Kollektiivinen kysymys näihin kaikkiin julistuksiin: miksi? Mitä lisäarvoa näillä vaatimuksilla saadaan verrattuna nykytilanteeseen tai vastaavaan pintaraitioliikenteen kehittämiseen?

Helsinki on metropoli ja siksi täällä täytyy olla metro. Ja mielellään monta linjaa ja paljon haaroja. Ei sillä ole mitään väliä, onko sille liikenteellisiä perusteita vai ei. Johan se on nähty monta kertaa, kun tätä spagettia keitellään.
 
Jos sitä rahaa nyt on noinkin paljon heitettävissä tunneleihin, miksei niitä voisi heittää vaikka isoon Pisaraan ja kaupunkiratojen haaroihin vaikka Oulunkylä-Viikki suunnalla?
 
Takaisin
Ylös