Töölön metro

Viikkiin pääsisi parhaiten Arabian kautta. Ei kai Töölöläisillä niin kova hinku ole Viikkiin päästä?
Helsingin kaupunginvaltuustossa on hyväksytty ponsi, eli edellytetty, että Pasilan metroaseman rakennusvaiheessa selvitetään myös linjaus Sörnäisiin/Kalastamaan. Näin ollen kantakaupungin itä- ja länsipuolen metroasemat muodostaisivat ympyrälinjan. Ympyrälinjan lenkki saattaisi Pasilasta kulkea Kumpulan aseman kautta Vallilaan ja edelleen Sörnäisiin/Kalasatamaan. Itse kannattaisin linjausta Pasilasta suoraan Vallilaan ja edelleen Sörnäisiin.

Ja kun rakennetaan metroa esim. juuri Töölöön ja Viikkiin asemat, niin tarkoitus suinkaan ei ole että Töölöläiset pääsevät Viikkiin, vaan että kaikkialta Helsingistä ja pääkaupuniseudulta pääsee näille asemille raiteita pitkin, vaihtaen tai vaihdottomasti.
 
Laakson sairaalan liepeille, Lääkärikadulle mahtuu useita uusia taloja. Myöskin Meilahden sairaalan takana on rakentamattomia tontteja, joissa nyt on HYKSIN työsuhdetaloja. Tilaa löytyy kyllä aina talolle jos kahdellekin, kunhan oikein syynätään. Mutta on totta, että Pasilaan on nousemassa kokonainen uusi kaupunginosa ja uusi keskusta.

Miksi HYKSin työsuhdeasunnot pitäisi purkaa ja miten se toisi lisää asukkaita?

Lääkärinkadusta, pikagooglauksella: "Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.12.2005 alueelle suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan alueelle suunnitellaan ns. kaupunkivilla-tyyppisiä pienkerrostaloja enintään 15 000 k-m2" http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/060370127.htm#P952_53104

Eli maks. tuollaiset 100 asuntoa, eli noin 200 asukasta.Oletetaan (rohkeasti) yksi metromatka per asukas päivässä, niin tuo on ihan yhtä tyhjän kanssa.

Meilahden asema ei ole välttämättä ihan kuolleena syntynyt idea, olkoonkin että bussilinjojen päättäminen sille on. Mutta jos semmoinen halutaan, niin sitten kyllä harkitsisin vaihtoehtoa että tehtäisiin sen alkuperäisen toisen metrolinjan suunnitelman mukaan Pisaraan yhdistäen, eli Iso-Pisara joka kulkisi reittiä Huopalahti - Meilahti - Töölö - Rautatientori - Hakaniemi - Pasila. Osa Espoon ja/tai Vantaankosken suunnan junista ajaisi sitten edelleen Pasilan kautta Rautatientorille.
 
Helsingin kaupunginvaltuustossa on hyväksytty ponsi, eli edellytetty, että Pasilan metroaseman rakennusvaiheessa selvitetään myös linjaus Sörnäisiin/Kalastamaan. Näin ollen kantakaupungin itä- ja länsipuolen metroasemat muodostaisivat ympyrälinjan. Ympyrälinjan lenkki saattaisi Pasilasta kulkea Kumpulan aseman kautta Vallilaan ja edelleen Sörnäisiin/Kalasatamaan. Itse kannattaisin linjausta Pasilasta suoraan Vallilaan ja edelleen Sörnäisiin.
No mutta, tämä ei itseasiassa ole kovin huono idea. Metro voisi tarvita pikalinjan keskustan läpi itä-länsi suuntaan, Kalasatama - Pasila - Töölö - Kamppi säästäisi muutaman minuutin kunhan välille ei laiteta muita asemia. Vielä parempi olisi Itäkeskus - Pasila, jolla aikasäästö esim. Sipoon suunnasta olisi huomattava.

Mutta tämä edellyttäisi, että metroa lähdettäisiin kehittämään pitkien matkojen nopeaksi pikalinjaksi johon se soveltuisikin, eikä yritettäisi korvata pintaliikennettä.
 
Sebastin on oikeassa, ei metroa tehdä siksi, että Töölöstä pääsisi Viikkiin, vaan siksi, että kaupunginosakeskusten saavutettavuus toisiinsa nähden on Helsingissä onnettoman huono.
Metro yhdistää näitä keskuksia tehokkaasti. Tarkoittaen sitä, että Töölön saavutettavuus vaikkapa Pasilasta paranee. Samalla esim. länsimetrosta tulee hyvät yhteydet Töölön suuntaan ja Meilahteen.
Bonuksena on tietty, että Töölöstä pääsee helposti Viikkiin. Nykyiselläänhän matka koko Töölö-Meilahti alueelta tärkeään tiedekeskittymään ja Pasilaan kestää kohtuuttoman kauan. En itse edes haluaisi lähteä nykyisillä julkisilla lännestä Viikkiin. Metroa toteutetaan verkostoperiaatteella yhdistämään kaupunkia, ei vain kahta kaupunginosaa
 
Pisaran linjaus ei voi ohittaa Pasilaa. Tärkeää on myös, että seisotettavat ja käännytettävät lähijunat poistuvat Helsingin rautatieasemalta. Pisaran suurin prioriteetti on juuri tämä.

Tiedä sitten olisiko mahdollista vetää sekä metro että pisara Pasilasta Meilahteen. Siihen tulisi melkoinen S. Itse en pidä ongelmallisena, että Pisaralla on vain 3 asemaa. Tai mahdollisesti neljäs asema Alppilassa.

Mielestäni Ooppera/Töölöntori on paljon tehokkaampi vaihtoasema. Siellä Pisarasta pääsee myös kaikkiin Töölön raitiolinjoihin.

Jos ympyrälinja metrolle tulee, Itäkeskuksesta Pasilaan matkustaessa Sörnäisissä on vaihto. Suoraa Pasila-Itäkeskus junaa tuskin olisi tulossa.

Ilmeisesti kuitenkin ensimmäiseksi Itäkeskuksesta Pasilaan haluavien on vaihdettava Hakaniemessä tai Lasipalatsilla Pisaraan, tai Kampissa Töölön metroon. Riippuen kai mihinpäin pääkaupunkia(seutua) matkalla. Metro Pasila-Sörnäinen välille ei ole ensisijainen rakennettava.

Hyksin työsuhdeasuntoja,, en ole ehdottanut että ne tulisi purkaa, vaan siihen vierelle mahtuu lisää taloja. Lääkärinkadulle on tulossa niitä villoja, mutta siinä on kyllä lääniä rakentaa enemmänkin.
 
Mielestäni Ooppera/Töölöntori on paljon tehokkaampi vaihtoasema. Siellä Pisarasta pääsee myös kaikkiin Töölön raitiolinjoihin.
Yllä mainituista syistä, matkustajien määrä jotka vaihtaisivat Pisarasta Töölöön metroon olisi todella pieni.
Lääkärinkadulle on tulossa niitä villoja, mutta siinä on kyllä lääniä rakentaa enemmänkin.
Kyllä niille taloille on ihan koko tontit kaavoitettu. Loppu on keskuspuistoa.

Kakkosmetrosta toki saa ihan kannattavan gryndaamalla keskuspuiston Pasilan ja Meilahden välillä, sekä Maunulasta pohjoiseen. Jostain syystä tälle ei oikein löydy kannatusta.
 
hmm, laitan tämän linkin tähän ketjuun kun en löytänyt muutakaan sopivaa, hieman vanha mutta ajankohtainen.

Tekniikka ja talous: Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan kiskoja miljardeilla
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article59819.ece

En ihmettele, jos et löydä mitään aiheeseen sopivaa tai uutta tietota. Tekniikka&Talous ei silti meille metroja lahjoita, vaikka tällaista meille nyt ilmeisesti haluat sanoa.

Suunnitellaan on eri asia kuin toteutetaan. Suunnitella voi vaikka hissiä Marsiin. Ei sitä vaan koskaan tule.
 
Itse en olisi sitä vastaan jos toinen metrolinja olisi ratkaisultaan nykyisestä metrosta poikkeava. Se kuitenkin on selvää että Töölössä rakennetaan maan alle kaikki uudet nopeaksi suunnitellut radat.

Älkää puskeko hidastelevaa katuratikkaa joka väliin. Helsingissä raitioliikenne on myös voimakkaassa kehityksessä.

On myös selvää, että Euroopassa rakennetaan maan päällekin uudet nopeaksi suunnitellut radat, kuten esimerkiksi Barcelonassa, jossa hiljattain kävin. (kuva1 ja kuva2). Barcelonassa on erittäin laaja maanalaisen verkosto, mutta silti siellä avattiin 2004 kaksi erillistä raitiovaunuverkostoa kaupungin eri laidoilla (Trambaix ja Trambesòs). Nopeus oli samaa luokkaa kuin metrolla, tai lähijunalla, joka kuuluu osana maanalaiseen verkostoon. Eli kokonaisajassa säästi, koska pysäkiltä pääsi tasoa vaihtamatta baariin (siis minun tapauksessani).

Kukaan ei ole sinulle tietääkseni hidastelevaa katuratikkaa tunkenut mihinkään väliin. Sen sijaan moni, jolla on kokemusta nopeasta ratikasta, on ehdottanut sitä. Sinä et sen sijaan ole kiinnostunut siitä, mitä sinulle kerrotaan, vaan siitä, mihin sinun mielestäsi pitäisi upottaa miljardeja.
 
Antero, oliko tää parkkihalli-idea esillä kslk:ssa?
Kyllä. Koska sekä esittelijöille, suunnittelijoille että lautakunnalle oli täysin selvää, että ei keskusteltu Töölön metron rakentamisesta vaan siitä, miten Keski-Pasilaa voidaan rakentaa siten, ettei se estä Töölön metroa - vaikka sille onkin monta muuta estettä.

Metroasemaan varautumisen kustannus oli muistaakseni 4 M€ (syvään asemaan varautuminen oli 7 M€, nämä voi tarkistaa KSLK:n esityslistateksistä). Lautakunnalla oli toki perusteltu huoli siitä, että tällainen rahamäärä ei mene ihan hukkaan. Sitähän voi verrata vaikka tekeillä olevien ja tehtyjen raitiotieratojen kustannuksiin - niistä on sentään välitöntä hyötyä valmistuttuaan.

Nuo miljoonat eivät mene hukkaan siten, että asemalle varattu tila käytetään liikekompleksin pysäköintihallina. Jos halli sitten tulisi joskus metroasemaksi, uusi pysäköintihalli louhittaisiin Pasilan aseman alle ja siitä itään jatkuviin kallioihin. Nyt siis säästytään tuolta louhinnalta siihen asti, kunnes pysäköintiasemalle tulee muuta käyttöä.

Muuten totean aiemmin esitetyistä metron perusteluista ja rengasmetroideoista ym. vähän Temen tapaan, että nykyisellä konseptilla haarat ja renkaat ovat täysiä mahdottomuuksia. Paitsi tietenkin louhimalla nykyisten metrotunneleiden rinnalle toiset samaan suuntaan vievät tunnelit sekä tuplaamalla kaikki asemat. Ja tämähän se vaikuttaa todella älykkäältä samaan aikaan, kun kehutaan ”säästämistä” siitä, että lyhennetään metrojunia eli vähennetään radan kapasiteettia.

Ajatukset joustavasta metroverkosta kaatuvat nimenomaan ”automaattimetroon”, jota perustellaan tarpeettoman lyhyellä vuorovälillä. Silloin, kun ajetaan lyhyempää vuoroväliä kuin 2 x radan minimivuoroväli, lisävuoroja ei enää väliin voi laittaa. Metron teoreettinen minimivuoroväli – ihmisen ajamana tai ilman – on 1,5 minuuttia. Jos siis Kulosaaresta Hakaniemeen ja Rautatientorilta Ruoholahteen ajetaan 3 min tai lyhyempää vuoroväliä, Sörkässä tai Kampissa ei haaroiteta mitään mihinkään, kun väliin ei enää sovi.

Jos Pasilan yhteyksiä Töölön pidetään nyt huonoina tai peräti kehnoina, niin palvelun nopeuttaminen onnistuu huomattavasti helpommin, nopeammin ja pienemmin kustannuksin kuin metrolla. Täydet valoetuudet ratikalle eurooppalaiseen normaalitapaan, ja metro ei koskaan päihitä ratikkaa palvelun nopeudessa.

Aloitetaan vaikka siitä, että Pasilassa asemalle pääseminen kestää 5 minuuttia ja Kampissa poistuminen saman verran. Ratikka, joka ei kierrä Länsi-Pasilaa, pääsee Mannerheimintietä siinä ajassa Kansallismuseolle – siis metromatkustajan pystysuuntaisen siirtymisen ajassa. Siitä on yksi pysäkki Forumille, metro ei ihan siinä ajassa kerkeä Pasilasta Kampin alle.

Metro on tarpeen sitten, kun pintaliikenteen kapasiteetti loppuu. Silloin on pakko hakea kapasiteettia maan alta, vaikka se heikentääkin palvelutasoa erityisesti lyhyillä matkoilla.

Ja lisäraketamisesta vielä. Lääkärinkadulle on todellakin ehdotettu paria sataa asukasta. Mutta se on Keskuspuiston rakentamista, joka on aika kovan poliittisen kynnyksen takana. Lääkärinkadun muutama talo ei siksi ole edennyt mihinkään kolmeen vuoteen, eikä minun toivomukseni mukaan etene koskaan. Kuten muukaan keskuspuiston asuttaminen. Lisäksi kaupungilla on aivan tarpeeksi tekemistä entisten satamien kanssa seuraavan 15 vuoden aikana, joten eipä ole paineita rakentaa jäljellä olevia puistoja – edes metron vuoksi.

Antero
 
Tölikan pendofantasia

Tämä metrohöpötys Tölikkaan vaikuttaa nyt ihan siltä kuin että Pendolinoilla haluttaisiin ryhtyä liikennöimään nopeatempoista lähiliikennettä. Ja vain siksi, että se on nimeltään Pendolino ja maksaa paljon, ja kai on siksi paras... Käytännöllisyydestä viis, saati muustakaan.

Rautatiepuolella ei ole nähty jlf-keskustelijoiden vastaavaa pendofanaattisuutta. Liikennemuoto on nyt sillä tasolla missä se on ollut jo yli kymmenen vuotta, eikä sitä näytetä kehitettävän eteenpäin, vaan koetetaan vain elää tuon 90-luvun alun huumassa hankitun teknisesti hankalan kaluston elinkaari loppuun jollain tavalla ja vuosivuodelta huomaamattomasti takapakkia ottaen. Ehkä niistä joskus otetaan 1.lk pois ja pannaan Rauman Rautatien paikallisliikenteeseen pariksi loppuvuodeksi (eli moottorikaluston [pl. Sm1/Sm2] toteutuneella ikäjanalla siis ensi vuosikymmenellä?).

Helsingin sisäisessä paikallisliikenteessä kai pitää olla myös tällainen "pendofanaatikkojen alalohko" ja he tuputtavat kortteliliikenteeseen epäkelpoa suurnopeusrataansa nimikkeellä Metrô.
 
Metroliikenteessä ei ole kyse kortteliliikkumisesta vaan liikkumisesta pääkaupunkiseudulla.
 
Jos Pasilan yhteyksiä Töölön pidetään nyt huonoina tai peräti kehnoina, niin palvelun nopeuttaminen onnistuu huomattavasti helpommin, nopeammin ja pienemmin kustannuksin kuin metrolla. Täydet valoetuudet ratikalle eurooppalaiseen normaalitapaan, ja metro ei koskaan päihitä ratikkaa palvelun nopeudessa.
Näin yleisellä tasolla, jos niiden täydellisten valoetuuksien järjestäminen raitoivaunuille keskikaupungilla olisi helppoa, niin ne olisi järjestetty jo. Helsingissä on se ongelma että katuverkko ei vedä samalla tavalla kuin keski-europpalaisissa suurkaupungeissa joissa raitioliikenne on pystytty järjestämään nopeammaksi. Syitä on monia, mutta keskeisin on se, että Helsingistä puuttuu sellaisia 8-kaistaisia valtakatuja joita pitkin autoliikenne ohjataan keskustaan, niinikään puuttuvat maanalaiset kadut. Helsinki sijaitee ahtaalla niemellä jolla ei ole suurentamisvaraa, ja jonne on sekä idästä että lännestä tultava siltoja pitkin.

En toki tyrmää ajatusta pikaraitiotiestä myös keskikaupungin sisällä, mutta kaikkia nykyisiä raitioteitä tuskin voidaan muuttaa sellaisiksi. Yksi reitti joka mielestäni sopisi parhaiten johtamaan pikaraitiovaunuja uloskeskustasta olisi (Keskusta-) Töölö-Sörnäinen (-Arabia-Viikki) jossa kierrettäisiin Töölönlahti sen pohjoispuolitse,Helsinginkatua pitkin. Ne Hesarin ajoratojen välissä olevat kiskot ovat tällä hetkellä aikamoisessa vajaakäytössä.


Rautatiepuolella ei ole nähty jlf-keskustelijoiden vastaavaa pendofanaattisuutta. Liikennemuoto on nyt sillä tasolla missä se on ollut jo yli kymmenen vuotta, eikä sitä näytetä kehitettävän eteenpäin, vaan koetetaan vain elää tuon 90-luvun alun huumassa hankitun teknisesti hankalan kaluston elinkaari loppuun jollain tavalla ja vuosivuodelta huomaamattomasti takapakkia ottaen. Ehkä niistä joskus otetaan 1.lk pois ja pannaan Rauman Rautatien paikallisliikenteeseen pariksi loppuvuodeksi (eli moottorikaluston [pl. Sm1/Sm2] toteutuneella ikäjanalla siis ensi vuosikymmenellä?).
Miksi sitten pendolinoja on tilattu lisää Karelian Trainsin Helsinki-Pietari -liikenteseen, jos ne ovat niin huonoja?

Helsingin sisäisessä paikallisliikenteessä kai pitää olla myös tällainen "pendofanaatikkojen alalohko" ja he tuputtavat kortteliliikenteeseen epäkelpoa suurnopeusrataansa nimikkeellä Metrô.
Nämä metrofanaatikot Sebastin ja kumppanit lienevät niin nuoria, että he laskevat sen varaan että he tulevat joskus, kenties työikäisinäkin, itse matkustamaan noilla uusilla metrolinjoilla. Itse uskon kanssa , että jonkinlainen maanalainen raideyhteys tullaan rakentamaan Töölön suuntaan keskustasta, mutta onko se nimenomaan metro, pisara, vai tunnelillaterästetty ratikka en osaa ennustaa, ja milloin se lopulta rakennetaan on hiekassa kirjoitettu. Joka tapauksessa taidetaan olla niin vanhoja siinä vaiheessa, että sillä ei ole niin suurta merkitystä. Se tulee hyödyntämään lapsiamme ja lapsenlapsiamme kun itse maataan jossain vanhainkodissa tai kroonikko-osastolla.

Koko tässä metro- vs muut liikennemuodot keskustelussa pitäis lähteä siitä millaisessa kaupungissa haluaisimme asua tulevaisuudessa. Suomalaiset ovat vastustaneet tiivistä rakentamista. Viime aikoina lähes joka päivä Hesarin yleisönosastossa kirjoittaa joku joka ehdottomasti vastustaa esim vanhojen lähiöiden täydennysrakentamista tai uusien lähiöiden rakentamista liian tiiviiksi milloin mihinkin syyhyn vedoten, viimeksi sillä että lasten liikuntaharrastukset kärsivät. Sellainen kehitys että jokaista rakennettua alaa kohti pitää jättää kaksi rakentamatonta samankokoista länttiä ulkoilualueeksi tai käytännössä joutomaaksi, ei povaa valoisaa tulevaisuutta raideliikenteelle, ei edes raitiovaunuille. Tiiviin tai edes puolitiiviin kaupunkirakentamisen ja raideliikenteen kannattajat ovat alakynnessä ok-talo + kaksi autoa -mallin kannattajiin verrattuna, ja tähän pitäisi ennemmin saada korjaus, ja se ei parane jos metro-, bussi-, vs raitiotiefanit riitelevät keskenään. Autopuolue on harvinaisen yhtenäinen joukkoliikennepuolueeseen verrattuna.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Muuten totean aiemmin esitetyistä metron perusteluista ja rengasmetroideoista ym. vähän Temen tapaan, että nykyisellä konseptilla haarat ja renkaat ovat täysiä mahdottomuuksia. Paitsi tietenkin louhimalla nykyisten metrotunneleiden rinnalle toiset samaan suuntaan vievät tunnelit sekä tuplaamalla kaikki asemat. Ja tämähän se vaikuttaa todella älykkäältä samaan aikaan, kun kehutaan ”säästämistä” siitä, että lyhennetään metrojunia eli vähennetään radan kapasiteettia.

Rengasmetro ei edellytä uusien tunneleiden ja asemien louhintaa olemassa olevien rinnalle. Samojen ratojen ja laiturien käyttö on mahdollista. Nykyinen vuoroväli ja automaattimetron vuoroväli mahdollistaa lisälinjan. Insinöörin taidonnäytteitä tietysti tarvitaan olemassa olevien tunneleiden haaroittamiseen. Mitään tarpeita rinnakkaisille rengasmetron asemille ja tunneleille ei ole. Rengasmetron toteuttaminen olemassa olevaan verkkoon on sikäli myös helppoa, remontin tarpeessa on vain kahden aseman eli Kampin ja Sörnäisten tunnelien haaroittaminen. Kampissa on jo vanhaa kääntöraidetta.

Kampin uuden metroaseman/laituritason suunnittelussa tulisi ottaa huomioon kaupunginvaltuustossa edellytetty ponsi.

Helsingin ja Vantaan integraatio saadaan ainakin riittävällä tasolla raidejoukkoliikenteen piiriin. Töölön metron toteutuessa Vantaan suuntaan menevien ratojen määrä kasvaa neljään. Eli kehän junaradat ja kaksi metrorataa. Sinne suuntaan olisi sitten työsarkaa kaavoittaa ja täydennysrakentaa, ja jäisi muu pääkaupunkiseutu enemmän ns rauhaan.
 
Rengasmetro ei edellytä uusien tunneleiden ja asemien louhintaa olemassa olevien rinnalle. Samojen ratojen ja laiturien käyttö on mahdollista.

Nyt me varmaankin uskomme sinua. Riittäähän, että vain toteat, että kaikki Anteron viestissään kirjoittamat perustelut olivat vääriä. Ilman perusteita.

En olisi millään uskonut että joudun siihen täällä, mutta ihan oman mielenrauhani vuoksi: PLONK.
 
Takaisin
Ylös