Pikaratikkakaupunkejakin on, eivätkä ne ole välttämättä sen huonompia, mutta ei metrossa ole mitään vikaa.
Metron pääasiallinen vika on, että se on huomattavasti kalliimpi kuin maan pinnalla kulkeva rata. Sellaista ei voida siis rakentaa yhtä paljon, mikä tarkoittaa, että se palvelee huonommin. Vähintään suhteessa käytettyyn rahaan, kenties absoluuttisestikin.
Lisäksi tulee sitten tietysti maanalaisten tilojen hankalampi saavutettavuus, pakolliset (kalliit) tasonvaihtoratkaisut jne.
Lopputulos: jos nykyaikainen raitiotie pystytään rakentamaan, se on yleensä systemaattisesti parempi ratkaisu kuin vastaava metro, edellyttäen että sen kapasiteetti riittää. Ja Suomessa se riittää käytännössä aina. Muistetaanpa sekin, että kun raitiotietä rakentaa edullisemmin, niin yhden metrolinjan hinnalla rakentaa kokonaisen verkoston raitioteitä. Sen kapasiteetti ja palvelutaso ovat parempia kuin yhdellä metrolinjalla, ja operointikulutkin halvemmat.
---------- Viesti lisätty kello 12:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:03 ----------
Tuskinpa asia näin on, kuten Hylje sanoo. Pariisi, Tukholma, Wien, München, Berliini ja Hampuri kelpaavat esimerkeiksi siitä, miten hyvin métropolitain-tyyppinen ratkaisu palvelee urbaania kaupunkia.
Vähän turhanaikaista väittää, että palvelee paremmin kun et vertaa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Etkä erittele sitä, miten suuren investoinnin saavutettu palvelutaso on vaatinut.
Pariisi on omaa kokoluokkaansa, sitä ei kannata sotkea Helsinkiin. Pariisin metro ei myöskään ole konseptiltaan sama kuin Helsingin: siellä on lyhyempi asemaväli, tiukemmat kaarresäteet ja kevyempi tekniikka.
Ja toisaalta Pariisissa ongelma on metron kapasiteetin loppuminen ruuhka-aikoina: siellä kaivattaisiin lisää kapasiteettia, mutta uudet linjat ovat hyvin kalliita rakentaa. Siksi Pariisissakin on rakennettu viime aikoina raitioteitä, yksi kappale (T3) jopa keskustamaiseen ympäristöön.