Ainoa asia, jota väitin oli, että Rautatientori on täynnä busseja raideliikenteen puutteiden takia.
Jos ei olisi metroa, meillä olisi Rautatientorilla iso määrä busseja kaasuttamassa.
Raideliikenne = metro ?
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Ainoa asia, jota väitin oli, että Rautatientori on täynnä busseja raideliikenteen puutteiden takia.
Jos ei olisi metroa, meillä olisi Rautatientorilla iso määrä busseja kaasuttamassa.
Ei siellä olisi sen enempää busseja kuin mitä sinne mahtuu eli kuten on nytkin. Parhaassa tapauksessa ei niitäkään. Jos bussilinjoja edelleen päätettäisiin epätarkoituksenmukaisesti arvoikkaimmalle tonttimaalle mitä Suomesta löytyy eli Helsingin kantakaupunkiin, reitit olisi jaettu päättymään muuallekin kuin vain yhdelle aukiolle. Kasarmitori esimerkiksi oli aikanaan yksi pääteasema ja Hakaniemi on osin vieläkin. (Nythän Kasarmitori on paljon paremmassa käytössä, pysäköintiluolana.)Ainoa asia, jota väitin oli, että Rautatientori on täynnä busseja raideliikenteen puutteiden takia. Jos metroa ei olisi, busseja olisi tuplat tai triplat samalla torilla.
Jos kaikki vuorot ovat kroonisesti myöhässä, se ei vaikuta mitään odotusaikaan. Vaunujahan tulee silloinkin aina vuorovälin päästä. Eihän ketään kiinnosta eikä kukaan edes tiedä, milloin joku metro on myöhässä, koska 4 min. vuorovälin kanssa ei liikuta aikataulun perusteella vaan milloin satutaan.Raitiovaunussa ei oteta huomioon sitä, että 5min on lähtökohtainen odotusaika, jos 10min välit. Toisekseen kasi on kroonisesti myöhässä ja kuskista riippuen matkanteko voi olla todella toisen potenssin nilkuttamista.
Ei siellä olisi sen enempää busseja kuin mitä sinne mahtuu eli kuten on nytkin. Parhaassa tapauksessa ei niitäkään. Jos bussilinjoja edelleen päätettäisiin epätarkoituksenmukaisesti arvoikkaimmalle tonttimaalle mitä Suomesta löytyy eli Helsingin kantakaupunkiin, reitit olisi jaettu päättymään muuallekin kuin vain yhdelle aukiolle. Kasarmitori esimerkiksi oli aikanaan yksi pääteasema ja Hakaniemi on osin vieläkin. (Nythän Kasarmitori on paljon paremmassa käytössä, pysäköintiluolana.)
Tietysti paras ratkaisu olisi, kuten jo tuli jossain aiemmassa viestissä todetuksi, että ilman metroa raitioliikenne olisi saanut kehittyä kuten muualla Euroopassa, eikä busseja olisi keskustassa lainkaan.
Ottaen huomioon lähtötilanteen, joka oli metro vs. bussi, ei ole uskottavaa, että ratikkaa oltaisiin kaivettu esiin, en tiedä.
Raitioteillä ei hoidettaisi nopeaa liikkumista nykyisten bussien toiminta-alueella.
Ainakin minä muistelen nähneeni ajalta ennen metroa kuvan, jossa melkein koko Rautatientori oli bussien parkkipaikkana. Samoin Kasarmintorilla oli busseja Nykyäänhän bussit vievät ehkä vähän alle puolet Rautatientorista.
Eli metron ansiosta sentään puolet Rautatientorista on muussa käytössä.
Väärin! Lähtötilanne oli pikaraitiotie tai metro. Lue tästä! Kuten vielä Metrotoimikunnan 1963 suunnitelmista näet (kuva edellä olleen linkin sivulla), myöhemmin Stadtbahnin nimellä tunnetuksi tulleella ratkaisulla olisi kyetty palvelemaan kantakaupunkia nykymetroa huomattavasti paremmin. Mutta sitten kuvaan tulivat aivan muut asiat kuin liikenteen tarpeet ja mopo karkasi käsistä.Ottaen huomioon lähtötilanteen, joka oli metro vs. bussi, ei ole uskottavaa, että ratikkaa oltaisiin kaivettu esiin, en tiedä.
Jos metro olisi hylätty, raitioverkon laajentuminen esikaupunkeihin olisi tapahtunut jo 1950-luvulla eli samaan aikaan kun lähiöitä rakennettiin. Näin ei tapahtunut, vaan yksityisautoilun annettiin kasvaa erittäin merkittävästi, mikä oli metrorakentamisen alkuperäinen tarkoituskin. Ja autoilu on kasvanut kantakaupungin osalta tekniseen maksimiinsa joka saavutettiin jo 1980-luvulla. Laidoilla autoilu on jatkanut kasvuaan sitä mukaa kun kehäteitä on levennetty ja joukkoliikennepalveluiden kehittäminen pidetty jäissä odottamassa kaikenlaisia metrounelmia.Jos metro olisi hylätty, bussivaihtoehdon kanssa olisi eletty vuosikymmeniä. Kun vielä näkee Hämeentien ruuhkat ja keskustan tukkoisuuden ilman yksityisautoilun merkittävää kasvuakin...
Et ymmärrä tai halua ymmärtää, ettei tarvita eikä pidä olla metroa korvaavia busseja, vaan metro itsessään on virhe keskittää yhteen uraan liikennetteä, joka on menossa laajalle alueelle. Keskittäminen on tehty siksi, että metro on liian suuri ja kallis, joten kysyntää palvelevaan joukkoliikenteeseen ei ole varaa eikä haluja, jotta ihmisiä saataisiin kylliksi metroon jotta metro näyttäisi tarpeelliselta. Ikävintä tässä on se, että keskittämisen vaihtoehtoinen kulkutapa on oma auto, kun palvelukykyistä joukkoliikennettä ei ole tarjolla....on epärealistista ajatella sujuvaksi vaihtoehdoksi bussilinjoja, jotka johdettaisiin kantakaupunkiin. Idästä tultaessa vaihtoehtoja on vain Teollisuuskadun suunta tai Hämeentie etelään. Jos metroa korvaavien bussien olisi tarkoitus palvella Itä-Hgin ja keskustan väliä, suurin osa busseista 80-98 pitäisi johtaa keskustaan. 6 bussia tunnissa kertaa 19 linjaa tekisi 60- 70-linjojen ja seutulinjojen lisäksi 114 autoa per tunti Hämeentielle.
Eritasoisen ja tunneloidun raideliikenteen rakentaminen jäi lyhyeksi vaiheeksi, koska todettiin, että se on liian kallista. Ja myöhemmin opittiin, että katutason joukkoliikenne palvelee paremmin. Maan alta ei kannata lähteä hakemaan tilaa kuin silloin, kun tila oikeasti maan päältä loppuu. Mutta eurooppalaisella kaupunkirakentamisen tehokkuudella se ei lopu koskaan, minkä vuoksi katutason ratikka ja sen täydet liikenne-etuudet ovat kaikella tavalla parempi ratkaisu kuin tunnelit.Paras ratkaisu olisi ollut, että Helsingissä maanalaista tai muuten eristettyä joukkoliikennettä olisi rakennettu keskustaan niin paljon, että suurempi osa esikaupunkibusseista olisi voitu korvata raideliikenteellä ja/tai liitynnällä. Tämä on tilanne suuressa osassa Euroopan suuremmista (yli 1 miljoonan asukkaan) kaupunkiseuduista. Eli eristetty raideliikenne keskustaan on rakennettu paljon aikaisemmin kuin Helsingissä. Esikaupungeissa osa linjoista on raskaampia ja osa kevyempiä raitiotielinjoja.
Eiköhän selittävä tekijä ole kuitenkin toteutuksen ajankohta. Suurten Euroopan kaupunkien eritasoratkaisut tehtiin 1900-luvun alussa sinne, missä niille oikeasti oli tarvetta. Muualla pärjättiin raitiovaunuilla ja tietenkin myöhemmin myös busseilla, kun niistä tuli käyttökelpoisia. Suurimpaan osaan 2. maailmansodan jälkeen perustetuista metroista sopii määrittely enempi tai vähempi tarpeettomasta ratkaisusta luonteeltaan Helsingin tapaisiin ympäristöihin. Näin oli myös Saksan esimetrojen eli Stadtbahninen kanssa. 1980-luvulta lähtien vallitseva ratkaisu onkin sitten ollut rehellinen raitiotie, joihin toki tarpeen tullen on voitu tehdä eritaso-osuuksiakin.Esikaupunkeihin ulottuvat raitiotieratkaisut, joissa liikenne on katutasossa keskustassa ovat tyypillisiä pienemmille kaupungeille.
Et ymmärrä tai halua ymmärtää, ettei tarvita eikä pidä olla metroa korvaavia busseja, vaan metro itsessään on virhe keskittää yhteen uraan liikennetteä, joka on menossa laajalle alueelle. Keskittäminen on tehty siksi, että metro on liian suuri ja kallis, joten kysyntää palvelevaan joukkoliikenteeseen ei ole varaa eikä haluja, jotta ihmisiä saataisiin kylliksi metroon jotta metro näyttäisi tarpeelliselta. Ikävintä tässä on se, että keskittämisen vaihtoehtoinen kulkutapa on oma auto, kun palvelukykyistä joukkoliikennettä ei ole tarjolla.
Miksi sitten kirjoitat, että metron vaihtoehto olisi ollut bussi, jos tiedät, että vaihtoehto oli raitiotie?Minulle on tuttu tuo metron historia ja minulle ei ollut uutinen, että Helsinki on jo 1950-1960-luvuilla pohtinut metrojärjestelmän luomista.
Edellä oleva osoittaa, että et ole ymmärtänyt. Ei Helsingin metro ole suosittu, vaan se on ainoa keino matkustaa joukkoliikenteellä Itä-Helsingistä keskustaan. Espoossa metro tulee laskemaan eikä parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa, kun vaihdottomat yhteydet muuttuvat vaihdollisiksi ja matka-aika pitenee. Siksi ennusteisiin ei saada joukkoliikenteen käytön kasvua ja ennallaan pysyvä joukkoliikenteen käyttökin on saatu aikaiseksi asettamalla ennusteessa bussiliikenne hitaammaksi ja metro nopeammaksi kuin ne todellisuudessa nykyään ovat.Minun ymmärryksessäni ole vikaa. Kuten on kansainvälisestikin huomattu, metrolinja palvelee hyvin kaupunkia, esimerkiksi vaikkapa Frankfurtissa, Münchenissä tai Wienissä. Kysynnän tasosta kertoo se, että metro on Helsingin suosituin kulkuväline ja sen toimivuus on osoitettu monta kertaa käytännössä. Espoo on itseasiassa elävä esimerkki siitä, kun palvelukykyistä joukkoliikennettä ei ole. Ei kukaan halua saada itsetarkoituksellisesti ketään metroon, vaan kyse on palvelusta, joka halutaan tarjota isojen joukkojen liikutteluun.
Miksi sitten kirjoitat, että metron vaihtoehto olisi ollut bussi, jos tiedät, että vaihtoehto oli raitiotie?
Castrenin ja Steniuksen esittelemän suunnitelman jälkeen kaupungin metrotoimiston johtajaksi tuli Unto Valtanen. Tähän aikaan vuonna 1968 kaupunginjohtaja Teuvo Aura ja VR:n pääjohtaja Esko Rekola sopivat kaupunkijunaliikenteen järjestelyistä niin, että VR hoitaisi valtion radalla liikenteen pohjoiseen ja länteen, ja HKL taas omalla radallaan liikenteen itään. [19] Tässä yhteydessä aiempi monen kevyemmän linjan tiheä metromalli hylättiin ja päätettiin rakentaa vain yksi rautatiestandardin mukainen raskas linja, jolla käytettäisiin samaa raideleveyttä kuin valtion rataverkolla.
siksi Töölön metro voitaisiin toteuttaa pikaraitiotienä
Kysynnän tasosta kertoo se, että metro on Helsingin suosituin kulkuväline ja sen toimivuus on osoitettu monta kertaa käytännössä.
Ei kukaan halua saada itsetarkoituksellisesti ketään metroon, vaan kyse on palvelusta, joka halutaan tarjota isojen joukkojen liikutteluun.
Joku viisas on sanonut, ettei tärkeätä ole se, mikä julkisesti sanotaan, vaan mikä jätetään sanomatta...Koska metrotoimikunta pohti nimensä mukaisesti metron rakentamista. Helsingin valtuusto teki 1969 päätöksen nimenomaan metrosta kahden eri metrovaihtoehdon välillä.
Ei pidä paikkaansa. Helsingin raitioliikenne tulee joka tapauksessa ajanmukaistaa ja maantasossa on yllin kyllin tilaa. On täysin tarpeetonta hidastaa ihmisten matkantekoa pitkin kävelymatkoin ja aikaavievin tasonvaihdoin ja vielä maksaa siitä enemmän kuin paremmasta joukkoliikenteen palvelusta.Kyllä, tunnelissa ja samalla raideleveydellä kuin metro, mutta kevyimmin asemin. Maan päälle ei mahdu pikaraitiotietä, koska se kulkisi hidasraitiotien seassa ja risteävää liikennettä on liikaa.
Totta. Kovempia nopeuksia, vähemmän nilkuttamista ja lisää tehoa. Wien on tästä malliesimerkki.Ei pidä paikkaansa. Helsingin raitioliikenne tulee joka tapauksessa ajanmukaistaa..
ja maantasossa on yllin kyllin tilaa.
On täysin tarpeetonta hidastaa ihmisten matkantekoa pitkin kävelymatkoin ja aikaavievin tasonvaihdoin ja vielä maksaa siitä enemmän kuin paremmasta joukkoliikenteen palvelusta.
Miten määrittelet tavallisen ratikkaliikenteen? Helsingin nykyinen ratikkaliikenne ei ole ”tavallista” vaan epätavallisen vanhanaikaista ja hidasta.Valitettavasti [haave]pikaraitiovaunu ei mahdu muun "tavallisen" ratikkaliikenteen joukkoon. Tai mahtuu, mutta tehoja ei saa siitä irti, jos pysäkinväli on sama ja nopeus sama.
Ei saavutettavuus parane, kun matkaan tulee parhaimmillaan 2 vaihtoa kun ennen ei tarvinnut vaihtaa ollenkaan. Toiseksi tuollaisen tunnelin hinnalla rakennetaan monta rinnakkaista raitiotietä ja jos niin haluttaisiin, sovitettuna eri linjanopeuksille (eli eri pysäkkitiheyksille). Maunula, Pakila ja Ogeli nyt eivät ole kovin kaukana, mutta Östersundomin kanssa on jo osoitettu, että 2 raitiotietä (nopea ja vielä nopeampi) on halvempi ja nopeampi ratkaisu kuin yksi hidas metro....lisäksi on tärkeää tehostaa maanalaista liikennettä kytkien isoja keskuksia nopean raiteen varteen. Käytännössä Metrolinja Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-Maunula j.n.e olisi ratkaisu moneen ongelmaan. Bussiliikennettä saataisiin vähenemään ja samalla monien alueiden saavutettavuus paranisi merkittävästi.
Minun jokaista kaupunkimatkaani se hidastaa noin 15 minuuttia. Ei ole teoriaa, vaan käytännön kokemusta metron sulkemisen jälkeisestä bussiliikenteestä. Tietenkin vika on minussa, kun en asu metroasemalla...Ei metro matkaa hidasta, ei ainakaan minun matkaani.