Töölön metro

Miten muuten arvelet, että kantakaupunkiin tulevien bussilinjojen käyttäjät ilahtuisivat, jos heidän palveluaan ”parannettaisiin” siten, että bussit pysähtyisivät yhtä harvaan kuin metro tai Pisara?

Nykyisen metron rinnalla Sörnäisistä keskustaan tulevilla sisäisillä busseilla on yksi pysäkki enemmän kuin metrolla, Haapaniemi. Seutubusseilla pysäkkejä ei ole yhtään metroa enempää.

Töölön metrolla olisi Kampin ja Töölön tullin välissä 2 asemaa (Töölöntori ja Stadion). Elielinaukiolta lähtevillä seutubusseilla on ennen Töölön tullia 3 pysäkkiä (Hesperian puisto, Kisahalli ja Kansaneläkelaitos).
 
Valitettavasti [haave]pikaraitiovaunu ei mahdu muun "tavallisen" ratikkaliikenteen joukkoon. Tai mahtuu, mutta tehoja ei saa siitä irti, jos pysäkinväli on sama ja nopeus sama. Erillisiä ohituskaistoja tuskin pikaratikalle tulee. Paras vaihtoehto onkin raitioliikenteen määrätietoinen kehittäminen suunnitelmilla, joita on jo tehty. Sen lisäksi on tärkeää tehostaa maanalaista liikennettä kytkien isoja keskuksia nopean raiteen varteen. Käytännössä Metrolinja Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-Maunula j.n.e olisi ratkaisu moneen ongelmaan. Bussiliikennettä saataisiin vähenemään ja samalla monien alueiden saavutettavuus paranisi merkittävästi.
No itseasiassa ratikan tuominen nopeasti keskustaan lähiöistä ei olisi edes kovin vaikeaa. Näin siksi että sinänsä tyhmästi Helsinkiin on tehty lähes motaritasoiset väylät melkein ydinkeskustaan saakka. Länsiväylä Ruoholahteen saakka, Turunväylä Mechelininkatua noin Hesperian puistoon saakka, Mannerheimintie pohjoisesta Töölöntulliin, Tuusulanväylä Kurviin saakka, Lahdentie ja Itäväylä rantateiden kautta Hakaniemeen tai Kurviin/Pasilaan. Sen kun tekee noihin valmiiksi eristettyihin maakäytäviin kiskot vaikka keskelle motariä, Pääradan varrellakin olisi tilaa Pasilaan saakka. Loppumatka sitten körötellään, ja köröteltäisiin vähemmän verrattaen helpoin uudistuksin, mutta kun se loppumatka on lyhyt ja kohteita väärällään niin mikäs ongelma tuo nyt on.

Nykyiset kehityssuunnitelmat lähtee siitä että ratikalla ei haeta nykyistä suurempia etäisyyksiä, missä ei ole mitään vikaa koska ihan luontaisella palvelualueellakin riittää tehtävää. Jos haetaan esimerkiksi motaria kulkevien bussien korvaamista niin se on sitten eri suunnitelma.
 
Tämän tiedon pohjaksi on varmaan joku lähde? Ainakin HKL:n Iso liityntä -julkaisussa asemat ovat erilliset.
Olisikohan 339-DF sekoittanut Oopperan ja Stadionin jollain tapaa toisiinsa...? Oopperahan on jo aika lähellä Stadikkaa... ;) Ja siis Töölöntorin aseman* itäinen sisäänkäynti ilmeisesti on tarkoitus sijoittaa Oopperan lähettyville.

*) Toki Pisara-aseman
 
Viimeksi muokattu:
Olisikohan 339-DF sekoittanut Oopperan ja Stadionin jollain tapaa toisiinsa...?

No niin, hyvä että korjataan... Löysin hetken googletuksen jälkeen vuodelta 2002 peräisin olevan kartan http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061170181.pdf (sivulla 4), ja totta tosiaan, siinä on metroasemia melkein yhtä tiheässä kuin raitiovaunupysäkkejä. Kalliiksi tulisi tällainen joskus rakentaa.

Tuossa kartassa Töölöntorin aseman pohjoispää on torilla, eteläpää jossain P. Hesperiankadun tienoilla. Se menee limittäin Pisaran kanssa, jonka eteläpää on torilla ja pohjoispää Oopperalla. Olin pitänyt aivan itsestäänselvyytenä, että metroasema olisi sijoitettu samalla tavalla kuin Pisara, jotta keskeiset paikat eli Topelius/Runeberg ja Mansku/Runeberg saisivat metrosisäänkäynnit, mutta ilmeisesti metroa ei Oopperalla tarvita.

Stadionin aseman eteläpää on Eino Leinon kadun tienoilla ja pohjoispää Linnankoskenkadun.

Vähän outoa tosiaan, mutta ihan oikeassa kuukanko oli.

Ja siis Töölöntorin aseman itäinen sisäänkäynti ilmeisesti on tarkoitus sijoittaa Oopperan lähettyville.

Ilmeisesti kuitenkaan ei, mikä on aika outoa. Vaan väliäkö tuolla noin sinänsä, jos sinne nyt Pisara tulee ja sen asema sijoittuu niin, että sisäänkäynnit ovat torilla ja Oopperan risteyksessä, niin tuskinpa me muita tunneliasemia Töölössä tullaan elinaikanamme näkemään.
 
Nykyisen metron rinnalla Sörnäisistä keskustaan tulevilla sisäisillä busseilla on yksi pysäkki enemmän kuin metrolla, Haapaniemi. Seutubusseilla pysäkkejä ei ole yhtään metroa enempää.

Töölön metrolla olisi Kampin ja Töölön tullin välissä 2 asemaa (Töölöntori ja Stadion). Elielinaukiolta lähtevillä seutubusseilla on ennen Töölön tullia 3 pysäkkiä (Hesperian puisto, Kisahalli ja Kansaneläkelaitos).
Sehän sitten tarkoittaa, ettei metro ole yhtään sen nopeampi kuin pintaliikenne. Minä kun olen ymmärtänyt esim. Tuovisen kirjoituksista, että metron etu on nimenomaan olla keskustassa nopeampi kuin pintaliikenne, joka tarkoittaa metrolle harvempaa pysäkkiväliä kuin pintaliikenteelle.

Tuossa kartassa Töölöntorin aseman pohjoispää on torilla, eteläpää jossain P. Hesperiankadun tienoilla.
Keskustelu siitä, mihin ja miten monta uloskäyntiä on asemilta, on turhaa. Kävelymatka alkaa laiturilta, vaikka mielikuvissa ihmiset ovatkin ”perillä” asemalla silloin, kun ovat kulkeneet katutason ovesta sisään. Kävelyaikaa tämä mielikuva ei kuitenkaan lyhennä eikä siirrä sitä hetkeä, jolloin pitää töistä/kotoa/muusta kohteesta lähteä liikkeelle. Liikennesuunnittelua ei kuitenkaan pidä tehdä virheellisten mielikuvien perusteella.

Antero
 
kka mielikuvissa ihmiset ovatkin ”perillä” asemalla silloin, kun ovat kulkeneet katutason ovesta sisään. Kävelyaikaa tämä mielikuva ei kuitenkaan lyhennä eikä siirrä sitä hetkeä, jolloin pitää töistä/kotoa/muusta kohteesta lähteä liikkeelle. Liikennesuunnittelua ei kuitenkaan pidä tehdä virheellisten mielikuvien perusteella.

Sitten kannattanee ajaa alas Helsingin raitiotiet, joita käytetään pitkälti "virheellisten" mielikuvien takia? Ihmisten matkustuskäyttäytymiselle mielikuvat ovat hyvin tärkeitä. Ne eivät muuta todellista matka-aikaa, mutta niitä ei voi jättää huomioimatta. Eritoten niitä ei pidä huomioida valikoivasti eri liikennevälineille.
 
741K tunnilla 7 suuntaan Helsinki: Vilhonvuori (Sörnäinen) 06 Haapaniemi 08 Hakaniemi 10. Pinnalla oleva seutubussi ei ole ruuhka-aikana ruuhkasuuntaan aamulla kaupunkiin päin oleellisesti tunnelissa kulkevaa metroa hitaampi Hämeentien erikoisolosuhteissa, yhtä nopea jos odotettaisiin metrolla olevan vastaava yksi pysäkki lisää.
 
Sitten kannattanee ajaa alas Helsingin raitiotiet, joita käytetään pitkälti "virheellisten" mielikuvien takia?
Käytetäänkö? Jos tarkoitat, että niitä käytetään enemmän kuin busseja samalla reitillä, mitä nimitetään raidekertoimeksi, niin ei se ole virheellinen mielikuva vaan tulos raitiovaunulla matkustamisen muista laatutekijöistä kuin mitattavasta matka-ajasta. Eihän matkustajat väitä matkustavansa raitiovaunulla siksi, että se on nopea vaan siksi, että se on mukava.

Virheellisellä mielikuvalla tarkoitan metron tapauksessa sitä, että sillä matkustetaan sen perusteella, että metroa pidetään nopeana, vaikka se ei sitä ole. Se ei ole sama asia kuin mukavuus tai peräti se, että joku vain pitää ratikalla matkustamisesta. Nopeaksi luuleminen on myös eri asia kuin se, että joku matkustaa metrolla koska pitää siitä tai jostain muusta syystä, esimerkiksi välttääkseen ulkona liikkumista tai vaunun odottamista pysäkillä ulkona.

Ihmisten matkustuskäyttäytymiselle mielikuvat ovat hyvin tärkeitä. Ne eivät muuta todellista matka-aikaa, mutta niitä ei voi jättää huomioimatta. Eritoten niitä ei pidä huomioida valikoivasti eri liikennevälineille.
Totta. Mutta mielikuvamarkkinointiinkin liittyy perussääntö, että mielikuvalle on oltava myös todellista katetta. Muuten mielikuva ei kestä ja asiakas menetetään.

Ja kyllähän tämä on ymmärretty metron kanssa. Rinnakkaisia bussiyhteyksiä ei saa olla, koska vaihtoehto murentaisi mielikuvan nopeasta metrosta. Raitiotiet on tarkoituksella jäädytetty menneisyyteen, eikä liikennettä ole missään tapauksessa saanut nopeuttaa, jotta raitioliikenne ei uhkaa metrosta vallitsevia mielikuvia.

Ei ole vaikea ymmärtää, että Jokerin teko raitiotienä 1990-luvun alussa olisi kaatanut mielikuvat metrosa ylivertaisena raideliikenteenä. Silloin olisi ollut mahdotonta saada läpi metron jatkosuunnitelmia, kun kaikki olisivat nähneet ja ymmärtäneet, että on parempi ja halvempi vaihtoehto. En väitä, etteikö siinä tapauksessa olisi mahdollista pönkittää perusteettomasti ratikankin mielikuvaa ja siten estää järkevätkin metron kehittämissuunitelmat, sillä kyllä tätä mielikuvapeliä voi harrastaa mihin suuntaan vain.

Antero
 
Eihän matkustajat väitä matkustavansa raitiovaunulla siksi, että se on nopea vaan siksi, että se on mukava.

Kyllä niitäkin on, joiden mielestä raitiovaunu on Helsingissä nopea tapa liikkua. Olen omin korvin kuullut ja useamman kertaa.

Vaikka helsinkiläiset ratikat ovatkin kansainvälisesti katsoen hitaita, niin tuossakin on hitunen totuutta. Esim. Munkasta keskustaan pääsee ratikalla nopeammin kuin autolla, jos osaa huomioida, miten kauan kestää ajaa parkkihalliin ja kävellä sieltä maanpinnalle. Luulen, että kun on muutaman kerran tuon reissun autolla tehnyt, niin oppii arvostamaan sitä, että ratikka jättää suoraan Stockan pääoven eteen.
 
Sehän sitten tarkoittaa, ettei metro ole yhtään sen nopeampi kuin pintaliikenne. Minä kun olen ymmärtänyt esim. Tuovisen kirjoituksista, että metron etu on nimenomaan olla keskustassa nopeampi kuin pintaliikenne, joka tarkoittaa metrolle harvempaa pysäkkiväliä kuin pintaliikenteelle.

Tai sitten se tarkoittaa metrolle esteetöntä kulkua asemalta toiselle? Pintaliikenteellehän sitä ei Helsingissä ole kuin joidenkin unelmissa (joita tälläkin foorumilla esitetään) ja tilanne tuskin muuttuu meidän elinaikanamme.
 
Tai sitten se tarkoittaa metrolle esteetöntä kulkua asemalta toiselle? Pintaliikenteellehän sitä ei Helsingissä ole kuin joidenkin unelmissa (joita tälläkin foorumilla esitetään) ja tilanne tuskin muuttuu meidän elinaikanamme.
Ja mikäköhän se vaihtoehto on? Se että olisi jonkinlainen kattava tunnelijunaverkosto on täysin todellisuuspakoista, siihen ei yksinkertaisesti ole varaa. Siis ei ole varaa tyyliin sen hintalapussa on yksi nolla liikaa eikä niin että valtiolta pitäisi saada vähän lisää rahaa.

Vastaesimerkkinä raitiovaunuverkolle saa loputkin täysin omat kaistat joidenka vieressä ei ole pysäköintipaikkoja poistamalla noin tuhat kadunvarren pysäköintipaikkaa. Puolet vähemmän jos unohdetaan kolmosen etelälenkki ml. Bulevardi. Tuhat parkkipaikkaa hallissa maksaa noin 40 miljooonaa euroa, eli saman verran kuin yksi metroasema. Tuon voi rahoittaa vaikka nostamalla asukaspysäköintiluvan hintaa noin 80 euroa vuodessa, jonka jälkeen se maksaa peräti 50 senttiä päivä.
 
Tai sitten se tarkoittaa metrolle esteetöntä kulkua asemalta toiselle?
Esteetöntä kulkua metrojunille, kyllä. Mutta mikä on sen todellinen hyöty? Hylje kirjoitti juuri:
741K tunnilla 7 suuntaan Helsinki: Vilhonvuori (Sörnäinen) 06 Haapaniemi 08 Hakaniemi 10. Pinnalla oleva seutubussi ei ole ruuhka-aikana ruuhkasuuntaan aamulla kaupunkiin päin oleellisesti tunnelissa kulkevaa metroa hitaampi Hämeentien erikoisolosuhteissa, yhtä nopea jos odotettaisiin metrolla olevan vastaava yksi pysäkki lisää.
Mille hyvänsä matkalle voi laskea, että pintaliikenne saa olla 4–5 min. hitaampi laiturilta laiturille kuin metro. Matka-aika metrossa kun on junan kulkuaika + tasonvaihtoajat, pintaliikenteen matka-aika on vaunun kulkuaika + ei mitään. 4–5 minuuttia on paljon, jopa 20 km/h linjanopeudella se on 1,3 km. Mutta kun linjanopeuseroa ei käytännössä ole, ei ole hyötyäkään.

Ja kyllä joku järki pitää olla joukkoliikenteen kustannuksissakin. Pintaliikenteen esteettömyys eli kulku pysähtymättä pysäkiltä pysäkille maksaa etupäässä pelkän asennemuutoksen. Metron esteettömyys maksaa noin 35 M€ per asema.

Esteettä kulkeva joukkoliikenne on kyllä vaikeinta järjestää busseilla, jotka kulkevat samalla ajoradalla muun liikenteen kanssa ja joita on pienen kapasiteetin vuoksi liikaa. Curitiban ja Bogotan bussimetrot ovat osoittaneet, että muun liikenteen haitan poistaminen busseilta maksaa saman kuin raideliikenne – erillinen kaista on erillinen kaista, ajetaan sitten kumi- tai teräspyörillä. Mutta maantasoisena häiriötön joukkoliikenne on kuitenkin halvempaa kuin saman asian järjestäminen vanhanaikaisella eritasoratkaisulla.

Ja jopa Helsingistä löytyy moneen kertaan täälläkin kolutut esimerkit siitä, että jopa täkäläisin bussi- ja raitiokaistoin pintaliikenne pääsee siihen kuin sairaan kallis metromme.

Pintaliikenteellehän sitä ei Helsingissä ole kuin joidenkin unelmissa (joita tälläkin foorumilla esitetään) ja tilanne tuskin muuttuu meidän elinaikanamme.
Onko tämä juuri se asenneongelma? Monta asiaa voidaan muuttaa yön yli yhdellä hyvällä päätöksellä. Mutta jos asenne on, ettei edes viitsitä yrittää, ei välitetä selvittää, uskotaan omiin mielikuviin, niin ei kenenkään elinaikana tapahdu yhtään mitään.

Ei metrokaan olisi rakenteilla Espooseen, jos asenne olisi ollut se, mitä esität. Mutta kun metroa rakastavien asenne oli, että metro pitää saada Espooseen vaikka väkisin ja tarkoitus pyhittää keinot, niin kummasti vain kävi niin, että yhtäkkiä Espoon Kokoomus ja Vihreät olivat pro metro kaikki aiemmat lausumansa pyörtäen.

Espoossa järki ei voittanut, mutta asenne voitti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asenne voisi voittaa myös järjen kanssa. Seudulla on vireillä monta hanketta, jotka muuttaisivat tilannetta alle 10 vuodessa aivan toiseksi. Ja jopa minun elämässäni se on vielä lyhyt aika. Sinä ehdit nähdä paljon enemmän – kunhan vain otat toisen asenteen.

Antero
 
Takaisin
Ylös