Tampere - Pietari -yhteys

Lentoliikenteen hinta- ja reittisuunnittelu

Finnair tarjoaa niin tiheät yhteydet Helsinkiin, että niiden kanssa on vaikea kilpailla. Hinnat kyllä ovat sitten aika suolaisia. Helsinki-Oulu -reitti onkin Finnairin ykkösreitti Suomessa, ja jotain sellaista mistä pitävät kiinni kynsin hampain. Silti muistini mukaan Oulusta on ainakin joskus päässyt Blue1:n kyydissä vähintäänkin Tukholmaan. Kööpenhaminasta en ole varma

Oulu - Helsinki -välillä Blue1 kilpailee hinnalla Finnairin kanssa. Kuulee sanottavan, että halvat alkaen-hintaiset liput myydään joko kauan ennen lennon ajankohtaa tai sitten epämukavina aikoina tapahtuville lennoille. Olen aikeissa olla pääsiäisenä Espoossa ja Blue1 myi edestakaiselle matkalle 99,21 e maksavan lipun. Tästä hinnasta lennot on vain 27 e, internet-palvelumaksu 5 e ja loput veroja. Kattaako 27 e Blue1:n kulut edestakaiselta OUL-HEL -matkalta? Mielestäni matkustusajankohdat eivät ole huonot, kun lähdöt ovat OUL 16.15 ke ja HEL 19.45 ti. Jonkin kokoisen riskin olen ottanut siinä, kun olen yli kaksi kuukautta ennen matkaa lunastanut sellaisen lipun, jota ei voi mitenkään muuttaa.

Nyt on tulossa toinen kerta, kun nousen lentokoneeseen Oulunsalossa. Ensimmäinen kerta oli toissa joulun alla, kun yhdensuuntaisen lipun hinta oli viitisenkymppiä. Muut Oulu - Helsinki - Oulu -matkani olen tehnyt kerran reittibussilla, kerran tilausbussilla, kerran pakettiautolla (pieni muuttokuorma) ja kaikki muut noin sata kertaa junalla. Ennen vanhaan taisivat kaikki lentoliput olla selvästi junalippuja kalliimpia. Nykyään Liikenneviraston pääjohtaja suosittelee lentokonetta yli 450 km matkalle. Pitäisiköhän muuttaa tottumuksia?

Muistelen, että yhteen aikaan Oulusta lensi Tukholmaan sekä Finnair että Blue1. Jompikumpi teki reittiä tunnetuksi myymällä muutaman lipun hintaan tre kronor. Finnair lopetti ensin ja Blue1 myöhemmin. Ennen tätä Blue1 lensi jonkin aikaa Kööpenhaminaan. OUL-CPH -aikataulu oli sellainen, että keskellä päivää oli kaksi konetta yhtä aikaa ilmassa tällä reitillä. Ei tainnut sopia illaksi kotiin -matkustajille. Ehkä koneiden työllistäminen oli tehokasta, kun olivat ilmassa myös keskellä päivää.
 
Vs: Lentoliikenteen hinta- ja reittisuunnittelu

Kattaako 27 e Blue1:n kulut edestakaiselta OUL-HEL -matkalta?[...] Nykyään Liikenneviraston pääjohtaja suosittelee lentokonetta yli 450 km matkalle. Pitäisiköhän muuttaa tottumuksia?

Vaikea sanoa mitään varmaa Blue1:n kustannusrakenteesta, kun ei tiedä. Tehokkaampi se kuitenkin lienee kuin Finnair (vaikka Finnair on taas paljon tehokkaampi kuin Blue1:n emoyhtiö SAS). Eikä itse asiassa yksittäisen lipun tarvitse välttämättä kattaa kuin välitön rajakustannus: lentokoneen lennättäminen maksaa aika paljon jo sinänsä, ja muutama lisämatkustaja ei paljon tunnu kustannuksissa. Siispä kunhan saa edes jonkin verran hyvän hinnan maksavia asiakkaita, niin loput kannattaa lennättää vaikka kuinka pienellä hinnalla tahansa, koska se on kaikki puhdasta tuottoa kotiinpäin.

En muuten suosittelisi muuttamaan tottumuksia. Pitkällä aikavälillä en usko että tämä hintataso voi olla kestävä. Lentohintoihin vaikuttaa rajusti polttoaineen hinta, ja uskoakseni tulevaisuudessa siihen tulee kohdistumaan melkoinen nousupaine. Junat sen sijaan kulkevat sähköllä, jota voidaan tuottaa monella menetelmällä ja jonka hinta pysynee paremmin kurissa. Trendi maailmassa on että juna on koko ajan kilpailukykyisempi entistä pidemmillä matkoilla, varsinkin jos matka-aikaa saadaan nopeutettua.
 
Tekniikka&Talous 11.3.2011: Tampereellekin halutaan Allegro.

- Tampereen kauppakamari vaatii yhdessä 12(/19) muun kauppakamarin kanssa suoraa Allegro yhteyttä Pietarista Tampereelle.

- Kauppakamarin mukaan VR:n tilastot vääristelevät todellista kysyntää Suomen ja Venäjän välillä helsingin eduksi. VR (Jaatinen) luonnollisesti tyrmää väitteen.

- Kauppakamarin mielestä vähintään yksi, mieluummin kaksi, päivittäisistä neljästä vuorosta tulisi ajaa Tampereelle.

- Riihimäen kolmioraide myös toivomuslistalla.

- Lentoliikenteen surkeat yhteydet Pietariin helsingin ulkopuolelta alleviivaavat myös kauppakamarin mielestä suoran Allegron tarvetta sisämaasta Pietariin.
 
Viimeksi muokattu:
Tekniikka&Talous 11.3.2011: Tampereellekin halutaan Allegro.

- Tampereen kauppakamari vaatii yhdessä 12(/19) muun kauppakamarin kanssa suoraa Allegro yhteyttä Pietarista Tampereelle.

- Kauppakamarin mukaan VR:n tilastot vääristelevät todellista kysyntää Suomen ja Venäjän välillä helsingin eduksi. VR (Jaatinen) luonnollisesti tyrmää väitteen.

- Kauppakamarin mielestä vähintään yksi, mieluummin kaksi, päivittäisistä neljästä vuorosta tulisi ajaa Tampereelle.

- Riihimäen kolmioraide myös toivomuslistalla.

- Lentoliikenteen surkeat yhteydet Pietariin helsingin ulkopuolelta alleviivaavat myös kauppakamarin mielestä suoran Allegron tarvetta sisämaasta Pietariin.

Mun mielestäni yhteys Tampereelta Pietariin voitaisin toteuttaa niinkin että Allegro-vuoroihin syöttäisi erillinen pendolino-vuoro Tampereelta Riihimäen kautta Lahteen, tai jos pendo on liian järeä, Sm4 johon laitetaan kaukojunan istuimet. Moottorivaunujuna joka tapauksessa jotta suunnanvaihtoon ei menisi aikaa hukkaa.

t. Rainer
 
Mun mielestäni yhteys Tampereelta Pietariin voitaisin toteuttaa niinkin että Allegro-vuoroihin syöttäisi erillinen pendolino-vuoro Tampereelta Riihimäen kautta Lahteen, tai jos pendo on liian järeä, Sm4 johon laitetaan kaukojunan istuimet. Moottorivaunujuna joka tapauksessa jotta suunnanvaihtoon ei menisi aikaa hukkaa.

Tämä tuli itsellekin ensimmäisenä mieleen, sillä kolmioraiteella lisättynä. Homma edellyttäis tietysti, että VR:ltä onnistuu vaihtoyhteyden järjestäminen täsmällisesti, mikä taitaa olla liikaa vaadittuna.
 
Tämä tuli itsellekin ensimmäisenä mieleen, sillä kolmioraiteella lisättynä. Homma edellyttäis tietysti, että VR:ltä onnistuu vaihtoyhteyden järjestäminen täsmällisesti, mikä taitaa olla liikaa vaadittuna.

Tai sit tilataan 2 Flirttiä sitävarten, paremmilla penkeillä. Ei millään Sm4 rohjolla voi sivistyneitä ihmisiä kuljettaa, herranen aika.
 
Norjalaisethan tilaavat Flirtejä Sn 200 km/h IC-liikenteeseen. Niitä samoja Suomeenkin joustavaan poikittaisliikenteeseen ja korvaamaan siniset junat!

Kannatettava idea nimenomaan liityntäjunaa ja vastaavia muita poikittaisyhteyksiä ajatellen. Toinen vaihtoehto olisi käyttää sinistä kalustoa, modernisoida sitä ja rakentaa osasta ohjausvaunuja, jolloin saadaan moottorijunan pääasialliset edut veturivetoisellekin junalle.

Jos taas ajatellaan pelkkiä Tampere-Pietari -vuoroja, niin eihän niitä varten oikeasti tarvita uutta kalustoa, kunhan kalustokierto suunnitellaan oikein. Jos taas oletetaan, että Allegro-kalusto on laadullisesti niin surkeaa, että muutamaa Helsinki-Pietari -vuoroa varten tarvitaan 2 runkoa ja 2 vararunkoa (100 % varakalustokerroin!) niin sitten joku voisi kertoa miksei vanhaa Sibeliusta kaiveta naftaliinista ja oteta tämän Tampere-Pietari -reitin käyttöön? Toki se vaatisi veturinvaihtoja, mutta ehkä senkin kanssa voisi elää.

Ja toisaalta parista rungon vaunusta voisi tehdä ohjausvaunut: toiseen päähän venäläisen veturin ohjausvaunu, toiseen suomalaisen. Veturit sitten kiinnitettäisiin aina ohjausvaunua vastakkaiseen päähän. Esimerkiksi niin, että Tampereelta lähdettäessä veturi vetäisi runkoa jonka ensimmäisenä vaununa on venäläisen veturin ohjausvaunu ja viimeisenä vaununa suomalaisen veturin ohjausvaunu. Riihimäellä suunta kääntyisi niin, että veturi työntää runkoa suomalainen ohjausvaunu etupäässään aina rajalle saakka, missä siihen kiinnitettäsiin eteen venäläinen veturi ja suomalainen irrotettaisiin. Venäläinen veturi sitten vetäisi junan Pietariin ja työntäisi sen takaisin rajalle venäläinen ohjausvaunu edellä, jonka eteen kiinnitettäisiin uudelleen suomalainen veturi. Jne. Runko pysyisi koko ajan vakiokokoonpanossa ja voisi kummallakin puolella rajaa ajaa ilman veturinvaihtoa kumpaan tahansa suuntaan. Ja sitten kun Riihimäen kolmio saadaan, ainoa muutos olisi että Tampereelta lähdettäisiin veturin työntämänä eikä vetämänä, kun ei olisi suunnanvaihtoa Riihimäellä.
 
Ja toisaalta parista rungon vaunusta voisi tehdä ohjausvaunut: toiseen päähän venäläisen veturin ohjausvaunu, toiseen suomalaisen. Veturit sitten kiinnitettäisiin aina ohjausvaunua vastakkaiseen päähän. Esimerkiksi niin, että Tampereelta lähdettäessä veturi vetäisi runkoa jonka ensimmäisenä vaununa on venäläisen veturin ohjausvaunu ja viimeisenä vaununa suomalaisen veturin ohjausvaunu. Riihimäellä suunta kääntyisi niin, että veturi työntää runkoa suomalainen ohjausvaunu etupäässään aina rajalle saakka, missä siihen kiinnitettäsiin eteen venäläinen veturi ja suomalainen irrotettaisiin. Venäläinen veturi sitten vetäisi junan Pietariin ja työntäisi sen takaisin rajalle venäläinen ohjausvaunu edellä, jonka eteen kiinnitettäisiin uudelleen suomalainen veturi. Jne. Runko pysyisi koko ajan vakiokokoonpanossa ja voisi kummallakin puolella rajaa ajaa ilman veturinvaihtoa kumpaan tahansa suuntaan. Ja sitten kun Riihimäen kolmio saadaan, ainoa muutos olisi että Tampereelta lähdettäisiin veturin työntämänä eikä vetämänä, kun ei olisi suunnanvaihtoa Riihimäellä.

Muuten hyvä idea mutta kuka ryhtyy toteuttamaan sellaista? VR tilaa kyllä ohjausvanuja 2-kerros IC -juniin mutta ne eivät tule oleman yhteensopivia muiden junien kanssa. VR:n vanhoja 1-kerrosvaunuja ei tulla kytkemän ohjausvaunuihin koska niissä ei ole siihen tarvittavaa kaapeloitia ja puskimet ovat vääränmalliset. Siitä ei ole minulla tietoa onko Venäjän rautateillä ohjausvaunuja.

t. Rainer
 
Muuten hyvä idea mutta kuka ryhtyy toteuttamaan sellaista?

Ei varmaan kukaan niin kauan kuin VR:llä on monopoli junaliikenteeseen. Mutta sopinee kysyä miksi ei. Onko Suomen etu, että kaikenlainen rautatieliikenteen kehittäminen on jäissä, kun monopolia ei kiinnosta -- rahastaminen kun onnistuu helpomminkin kuin toimintaa kehittämällä?
 
Ei varmaan kukaan niin kauan kuin VR:llä on monopoli junaliikenteeseen. Mutta sopinee kysyä miksi ei. Onko Suomen etu, että kaikenlainen rautatieliikenteen kehittäminen on jäissä, kun monopolia ei kiinnosta -- rahastaminen kun onnistuu helpomminkin kuin toimintaa kehittämällä?

Koska VR on nyt vakavisaan tilaaamassa ohjausvaunuja, Rautatietekniikka lehden mukaan nyt ensin 12 kpl ja myöhemin 13. Kuvittelisi että jos ne kaikki pyörsivät etelä-Suomen IC junissa, että pari sekllaista runkoa voisi sahata Tampere-Lahti väliä korvaamasa nykyisiä sm-junia ja toisaalta Tikkurilassa vaihtoa.

t. Rainer
 
Norjalaisethan tilaavat Flirtejä Sn 200 km/h IC-liikenteeseen. Niitä samoja Suomeenkin joustavaan poikittaisliikenteeseen

Hyvä idea, mutta ehdottomasti vanhoilla kunnon sinisten penkeillä kiitos:smile:

---------- Viesti lisätty kello 23:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:20 ----------

Ei varmaan kukaan niin kauan kuin VR:llä on monopoli junaliikenteeseen. Mutta sopinee kysyä miksi ei. Onko Suomen etu, että kaikenlainen rautatieliikenteen kehittäminen on jäissä, kun monopolia ei kiinnosta -- rahastaminen kun onnistuu helpomminkin kuin toimintaa kehittämällä?

Rautatieliikenteen kehittäminen toki suotavaa, mutta tuo esitetty ohjausvaunu-kuvio kuulostaa kohtuullisen haastavalta kehitettävältä. Siis teknisessä mielessä tuskin mitenkään mahdoton, mutta taloudelliselta puoleltaan nähdäkseni kyllä.
Yhdistettynä liikennöinnin ja yläpidon muihin kustannuksiin saisi Sibbellä olla täysi poka pisnis-miehiä joka reissulla hamaan tulevaisuuteen. Oli monopoli tai ei.
 
Rautatieliikenteen kehittäminen toki suotavaa, mutta tuo esitetty ohjausvaunu-kuvio kuulostaa kohtuullisen haastavalta kehitettävältä. Siis teknisessä mielessä tuskin mitenkään mahdoton, mutta taloudelliselta puoleltaan nähdäkseni kyllä.
Yhdistettynä liikennöinnin ja yläpidon muihin kustannuksiin saisi Sibbellä olla täysi poka pisnis-miehiä joka reissulla hamaan tulevaisuuteen. Oli monopoli tai ei.

Paitsi että tätähän ei voi kukaan tietää, kun VR ei julkaise kustannuksiaan. Ohjausvaunukuviohan on olennainen vain jos halutaan vähentää veturinvaihtojen aiheuttamia kustannuksia ja ajanhukkaa. Mikään välttämätön edellytys se ei ole.

Muistutan vielä että Allegro-kalustoa on riittävästi jotta kalustokierron näkökulmasta voidaan neljän Helsingin-vuoron lisäksi ajaa pari vuoroa Tampereelle. Siis sen sijaan että makuutetaan kalustoa turhan panttina eli ei tienaamassa. Allegro-vuorot Tampereelle eivät toisi kustannuksia kuin hieman lisää (lähinnä veturinkuljettajien ja konduktöörien palkat, vähän kaluston kulumista jne.), mutta selkeästi lisää tuloja. Se olisi kokonaisuutena tarkastellen kannattavaa liikennettä hyvinkin kevyellä matkustajakuormituksella.

Sibelius-kalusto puolestaan tulee kyseeseen tämän vaihtoehtona, jos Allegroa ei tuohon liikenteeseen liikene. Sibelius on periaatteessa edullista kalustoa, koska suuri osa sen kirjanpidollisista poistoista lienee jo tehty, siitä huolimatta että oikeasti teknistä käyttöikää lienee jäljellä vielä ainakin parikymmentä vuotta. Jos edulliseen kalustoon rakentaa pieniä virityksiä, joilla siitä saadaan tehokasta käyttöä irti vielä pitkään, niin tuskin se kustannuksiin voi kaatua.

VR:llä olisi vielä paljon oppimista kaluston tehokkaasta käytöstä, myös siinä mielessä että vanhaa toimivaa kalustoa kunnostettaisiin romuttamisen sijaan. Jonkun selkeästi kannattavan junavuoron ajamatta jättäminen kalustopulaan vedoten on aika tekopyhää, jos samaan aikaan vanhaa mutta matkustajien suosiossa olevaa kalustoa (=esim. sinisiä vaunuja) romutetaan. Niille olisi kyllä käyttöä esimerkiksi poikittaisyhteyksillä ja vastaavilla syrjäisemmillä reiteillä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös