Tampereen pikaratikka: tunneliin vai maan päälle?

Mutta miksi tuoda ratikka jo ennestään ahtaalle kadulle, kun pinnan alla on tilaa yllin & kyllin ?
...sekä keskustelijan muut viestit tässä ketjussa.

On se vaan niin kumma, että joku jaksaa joukkoliikennefoorumilla noin paljon tukea yksityisautoilua ja väkisin yrittää saada oman joukkoliikennevastaisen näkemyksensä esiin.

Katu täyttyy 80 autosta enemmän kuin yhdestä ratikasta. Ratikka on joukkoliikenneväline ja sinne mahtuu helposti satakunta matkustajaa, joka Suomessa tarkoittaa noin 80:aa autoa vähemmän kadulla.

Maanalaiselta pysäkiltä tai asemalta on ajallisesti pitempi matka katutasossa olevaan kohteeseen kuin ratikkapysäkiltä, joka sijaitsee muutaman metrin päästä etuovelta.

Kai tässä täytyy ruveta vääntämään rautalangasta...
 
Jaywarpin arvio oli hänen henkilökohtainen arvionsa siitä, miten ihmiset matkustavat välin esimerkiksi Rautatieasema - Sörnäinen, ei tieto siitä, mitkä todellisuudessa ovat ihmisten valinnat.

Täytyy tunnustaa ettei minulla ole Tampereen ratkaisuista mielipidettä puolesta eikä vastaan, pikemminkin päin vastoin.

Pintaratkaisun puolesta alkoi vain olla jo minun kokemukseni vastaisia mielipiteitä. Tunneli ei ole vain varmasti huono vaihtoehto tutkimatta eikä pintavaihtoehto parempi. Asiastahan päättänee Tampereen valtuusto, jonka kannataisi tutkituttaa kunnolla eri vaihtoehdot jotta se voisi tehdä päätöksen muutenkin kuin ennakko asenteiden pohjalta.

Samoin olisi mielenkiintoista tietää Sörnäinen-Rautatieasema välin kulkeneiden määrät eri välineiden välillä. Ei tarvitsisi väitellä vain omien mielipiteiden pohjalta.
 
Sopii ottaa huomioon, että Helsingin tunnelimetro on äärimmäisen nopea asemien välillä mutta asemat ovat huonoiten saavutettavia kaikista kulkuneuvoista, yleensä jopa henkilöautoihin verrattuna. Kulkuvälineessä vietetään kuitenkin vähemmän aikaa, ja se tuntuu nopealta; asemalta ja asemalle kulkeminen hidastaa kokonaismatka-aikaa odotettavasti enemmän kuin miltä se tuntuu: siksi metroa käytetään, vaikka kaikkiin kulkuvälineisiin mahtuisi (eli kapasiteetti ei yksin tuo ihmisiä metroon pakosta). Konkreettisen hyödyn osalta matkustajalle kokonaismatka-ajalla on väliä, ei matkan maksiminopeudella.

Yhteiskunnalle ratkaisun hinnalla ja keskimääräisellä parannuksella on väliä. On hyväksyttävää heikentää marginaalisen ryhmän palvelua kun suurin osa hyötyy. On hyväksyttävää tehdä hitaampi ratkaisu, kun nopeuttaminen on naurettavan kallista. Kalleus on OK, mutta liian kalliit yksittäisratkaisut hidastavat ratkaisujen toteuttamista, sillä investoinnin määrällä on rajoituksensa.

Maanalainen metro voi hyvinkin olla nopeampi, mukavampi ja tehokkaampi, mutta se ei ole kaikki. Maanalainen rakentaminen on myös erittäin kallista (esim. 2-3x kalliimpaa kuin vastaava verkko pinnalla), ja vaikka maan päällä ollaan hitaampia on selkeästi kokonaishyödyllisempää rakentaa vaikka se katurataverkko nyt ja säästää tunnelin välttämisestä säästyneet rahat laajempaan verkkoon tai muihin tarkoituksiin (esim. terveydenhuoltoon tai parkkiluoliin).

Jos joukkoliikenteeseen upotetaan saman verran rahaa tehtiin tunneli tai ei, kokonaisuudelle on parhaasta päästä rakentaa se 2x-3x pidempi katurataverkko, jolla voidaan korvata potentiaalisesti suuri osa keskustan bussiliikenteestä. Yksittäinen ratikkalinja voi olla kuormansa takia kannattava, mutta vasta laajempi ratikkaverkko kykenee korvaamaan bussiliikennettä kokonaan. Tällöin päällekkäisyys vähenee ja ratainfran kannattavuus nousee. Lisäksi dieselbussiliikenteen vähentäminen keskustasta parantaa ilmanlaatua: dieselin pienhiukkaspäästöt eivät ole merkityksettömiä. Vaihtoehtonahan ajaa (jäljellejäävät) bussit maakaasukalustolla. Lisäksi valmiiksi laaja ja saavutettava ratikkaverkko madaltaa kynnystä tuoda yhä useampia bussilinjoja raiteille, koska suurempi osa matkasta taittuu olemassaolevilla raiteilla. Sanokaapa minulle, miksei kannata rakentaa laajaa katurataverkkoa?
 
Jos joukkoliikenteeseen upotetaan saman verran rahaa tehtiin tunneli tai ei, kokonaisuudelle on parhaasta päästä rakentaa se 2x-3x pidempi katurataverkko, jolla voidaan korvata potentiaalisesti suuri osa keskustan bussiliikenteestä.

Jotta totuus ei kuitenkaan unohtuisi, niin nähdäkseni harvalukuinen mutta äänekäs "Tampereen tunneliratikkapuolue" on ehdottanut tunnelia kuitenkin vain keskustaan n.1-2 km:n matkalle. Joten kustannusarviosi mukaan katuratikkaverkkoa voitaisiin tunnelin hinnalla laajentaa huimat 2-6 km. Tällä tuskin vielä voitaisiin korvata kovinkaan suurta osaa keskustan bussiliikenteestä.

Sanokaapa minulle, miksei kannata rakentaa laajaa katurataverkkoa?

Ratikka on investointina kuitenkin niin kallis, että ihan jokaista mummojen bingobussilinjaa ei kannata kiskoistaa.
 
Eipä tullut ajatelluksi tuota asiaa että olisi tajunnut ottaa asiasta selvää. Tehdäänpä korjausliike: 2-6km on sekin kuitenkin kaupunkirakenteessa aika pitkä matka. Sillä saanee jopa toisen linjahaaran tehtyä tai pääsee keskustassa valuma-aluetta laajentamaan merkittävästi.

Yllämainitusta asiavirheestä huolimatta bussiliikennettä voidaan korvata kokonaan vasta riittävän laajalla ratikkaverkolla, joka on käytännöllistä lähinnä ruuhkaantuneessa keskuksessa. Pysäkkivälin takia nimenomaan katuratikkaverkolla. Runkolinjat ovat luonnollisesti ratikointilistan nokassa, mutta ennen pitkää (50v?) myös bingolinjoja on taloudellista pistää raiteille: väestöpohja on entistä suotuisampi, pienet osuudet uutta rataa ovat tarpeen myös mm. vara- ja varikkoreitteinä, jaetut radat ovat vain yhden runkolinjan käytössä, varikoille mahtuu, lisäkalusto on mukavan pienilukuista tai täytettävissä poistokalustosta, jota ei kannata ajaa runkolinjoilla...
 
Yllämainitusta asiavirheestä huolimatta bussiliikennettä voidaan korvata kokonaan vasta riittävän laajalla ratikkaverkolla

Raitiovaunu ei ole taloudellinen pienillä matkustajamäärillä. Pääkaupunkiseudun Jokeri on yksi Suomen vilkkaimmista bussilinjoista ja silläkin on arvioitu, että liikennöinti bussina on edullisempaa kuin pikaraitiotienä. On siis aivan turha kuvitella, että Tampereella kannattaisi korvata läheskään kaikkia bussilinjoja ratikoilla.

Lisäksi linjaston laajentamisesta tulee ongelma verkoston yhteisellä osuudella: sen kapasiteetti ei riitä, jos sinne tulee kovin paljon eri linjoja. Kapasiteettiongelman ratkaisemiseksi olisikin sitten tehtävä se tunneli keskustaan...
 
On se vaan niin kumma, että joku jaksaa joukkoliikennefoorumilla noin paljon tukea yksityisautoilua ja väkisin yrittää saada oman joukkoliikennevastaisen näkemyksensä esiin.
En tue yksityisautoilua, vaan nimenomaan toimivaa joukkoliikennettä. Joudun nykyisin käyttämään yksityisautoa siksi, että joukkoliikenne ei toimi.
 
Raitiovaunu ei ole taloudellinen pienillä matkustajamäärillä. Pääkaupunkiseudun Jokeri on yksi Suomen vilkkaimmista bussilinjoista ja silläkin on arvioitu, että liikennöinti bussina on edullisempaa kuin pikaraitiotienä. On siis aivan turha kuvitella, että Tampereella kannattaisi korvata läheskään kaikkia bussilinjoja ratikoilla.

Sekä samaa että eri mieltä.

Foorumilla on aiemmin keskusteltu Jokerin laskelmista. Käytetyt laskentakäytännöt eivät välttämättä ole yhdenmukaiset vaihtoehdoille ja lienevät luontojaan vinoutuneet osoittamaan bussin edullisemmaksi. Mutta vaikka näin ei olisikaan, niin ei vaadi ihmeellistä mielikuvitusta nähdä, että tulevalla öljyn hintakehityksellä on aivan ratkaiseva vaikutus siihen, kumpi vaihtoehdo on edullisempi ja kuinka paljon. Mitä vähemmäksi öljyvarat käyvät, sitä kalliimpi on öljyn hinta (noin periaatteessa, poislukien muut hintaan vaikuttavat satunnaisemmat tekijät) ja sitä edullisempaa on liikennöidä sähkökäyttöisellä raitiovaunulla. Yleisesti lienee melko selvää, että -- verrattuna toisiinsa -- tulevaisuudessa polttomoottorikäyttöinen bussiliikenne tulee kallistumaan ja sähkökäyttöinen raitiotieliikenne edullistumaan nykytasosta, eli raitiotie tulee tulevaisuudessa olemaan kannattava yhä useammassa tapauksessa.

Samaa mieltä olen siitä, että tuskin kaikkia bussilinjoja ikinä korvataan raitiotiellä. Osalla matkustajamäärät ovat melko vähäiset. Kaikki tärkeimmät runkolinjat kannattaisi toki korvata raitiotiellä, ja jäljelle jäävä täydentävä liikenne tulisi hoitaa sähkökäyttöisillä akkubusseilla, sitten kun sellaisia on saatavilla. En ole oikein innostunut mistään vety- tai maakaasubusseista, sillä olen ymmärtänyt (ja korjatkaa jos olen väärässä), että sähkömoottori on hyötysuhteensa kannalta (siis huomioiden energian muuntaminen muodosta toiseen mm. sen kuljettamista ja annostelua varten) aivan radikaalisti tehokkaampi kuin mikään näistä polttomoottoritekniikoista. Siksi sähköauto on järkevämpi kuin vaikka vetyauto, ja olettaen että sama pätee myös suuremmassa mittakaavassa, oletan että akkubussi tulee olemaan järkevämpi kuin vetybussi. Tämä tietenkin edellyttää vielä akku- ja lataustekniikan kehittämistä nykyistä paremmaksi.

Lisäksi linjaston laajentamisesta tulee ongelma verkoston yhteisellä osuudella: sen kapasiteetti ei riitä, jos sinne tulee kovin paljon eri linjoja. Kapasiteettiongelman ratkaisemiseksi olisikin sitten tehtävä se tunneli keskustaan...

En näe kapasiteettilähtöistä tarvetta tunnelille, vaikka sitten kaikki Tampereen sisäiset bussilinjat korvattaisiin raitioteillä (mikä olisi mielenkiintoinen ajatus ja jonkun varmaan kannattaisi suunnitella tällainen verkosto ihan vain argumentoinnin pohjaksi -- ajatuksena miten olisi jos elettäisiin ideaalimaailmassa). Tämän voisi varmasti todistaa detaljeita myöten korrektien laskelmien kautta, mutta tehdään sen sijaan muutama suuntaa-antava yleisluontoinen oletus:

  • noin 30 bussilinjaa
  • jokainen ratikkalinja pystyisi hyvin suunniteltuna korvaamaan kaksi bussilinjaa (koska bussilinjoilla on paljon päällekäisyyksiä)
  • bussilinjoista 20 olisi itä-länsi -heilureita ja 10 keskustasta pelkästään itään / etelään suuntautuvia
  • tarvittaisiin 10 heiluriraitiotielinjaa ja lisäksi 5 linjaa keskustasta itään / etelään
  • kaikilla raitiotielinjoilla olisi tasainen 10 minuutin vuoroväli
  • minimi aikataulunmukainen vuoroväli runko-osuuksilla olisi 2 minuuttia
  • eri linjat aikataulutettaisiin lomittumaan tasaisesti runko-osuudella

Yksi itä-länsi -suuntainen korridori (kaksi raidetta, yksi kumpaankin suuntaan) vetäisi tällöin tasan 5 linjaa. Jokainen linja saisi siis yhden vuoron kymmenen minuutin aikaikkunaa kohti kahden minuutin välistyksellä muihin. Tuntia kohden jokaisella linjalla olisi 6 vuoroa. Eli tunnissa rataa pitkin kulkisi kumpaankin suuntaan 5 x 6 = 30 vuoroa, sillä mainitulla tasaisella kahden minuutin välistyksellä.

Jos heilurilinjoja tarvittaisiin 10 kpl, niin se edellyttäisi tasan kahta tällaista 5 linjaa vetävää korridoria. Toinen voitaisiin tehdä Hämeenkadulle muuttamalla se kävely-/raitiotiekaduksi ja toinen voitaisiin erottaa Satakunnankadusta niin, että siihen jäisi vielä yksi kapea kaista kumpaankin suuntaan autoille. Kadunvarsipysäköinti poistettaisiin, ja henkilöautoilu vähenisi radikaalisti, kun autoilun tila kadulla pienenisi ja ruuhkat pahenisivat hetkellisesti ennen kuin ne aiheuttaisivat siirtymää joukkoliikenteeseen yksityisautoilusta.

Niin, ja ne 5 pelkästään itään / etelään menevää linjaa voitaisiin sijoittaa Hatanpään valtatielle ja Hämeensillalle siten että Keskustorin nykyisen bussiterminaalin kohdalla olisi keskustaan päättyvän raitiotieliikenteen terminaali. Hämeensilta on niin leveä, että jos siitä poistettaisiin yksityisautoilu ja bussit kokonaan, niin siihen mahtuisi todennäköisesti tarvittavat neljä raitiotieraidetta.

Tässä skenaariossa täytyisi toki bussiliikennettäkin jo rajoittaa, mutta toisaalta jos kaikki kaupungin sisäiset linjat olisi korvattu raitioteillä, niin busseja olisi paljon vähemmän liikkeellä. Varsinkin kun kaupungin sisäisiä raitiotielinjoja voisi hyvin jatkaa naapurikuntiin ja korvata näin myös bussipohjaista seutuliikennettä. Jäljelle jäävät bussilinjat voisivat ajaa esimerkiksi linja-autoasemalle. Ainakin idästä ja etelästä tullessa tämä olisi luonnollinen päätepysäkki, mistä pääsisi raitiotiellä jatkamaan edelleen joka suuntaan. Lännestä tullessa päätepysäkkiä voisi harkita Pyynikintorille, mutta toisaalta samalla vaivalla nuokin bussit voisivat jatkaa joko Pirkankatu - Hämeenpuisto tai Mariankatu - Satamakatu - Hämeenpuisto -reittiä Ratinan sillalle ja edelleen linja-autoasemalle.
 
En tue yksityisautoilua, vaan nimenomaan toimivaa joukkoliikennettä. Joudun nykyisin käyttämään yksityisautoa siksi, että joukkoliikenne ei toimi.

Kyllä siinä haiskahtaa vahva autoilun ihannointi, jos halutaan joukkoliikenne piiloon kalliilla rahalla ja hyötyjä menettämällä. Ja etenkin, jos halutaan autojen jäävän pakokaasuineen katuja tukkimaan.

Joukkoliikenne toimii, kun se on ihmistä lähellä ja autot eivät ole sitä haittaamassa. Eli kadulla jalankulkijain ulottuvissa väylillä, joilla kulku on jotakuinkin vapaa. Näin se toimii muuallakin, miksei Tampereella? Koska yksityisautoilijat on kingejä!
 
Kyllä siinä haiskahtaa vahva autoilun ihannointi, jos halutaan joukkoliikenne piiloon kalliilla rahalla ja hyötyjä menettämällä. Ja etenkin, jos halutaan autojen jäävän pakokaasuineen katuja tukkimaan.
Jos haiskahtaa, niin kumotaan se sitten saman tien. Kannatan nimenomaan toimivaa joukkoliikennettä enkä ratikkaa vain turistinähtävyydeksi. Joukkoliikenne voi toimia myös piilossa, kuten monessa muussakin kaupungissa.

Joukkoliikenne toimii, kun se on ihmistä lähellä ja autot eivät ole sitä haittaamassa. Eli kadulla jalankulkijain ulottuvissa väylillä, joilla kulku on jotakuinkin vapaa. Näin se toimii muuallakin, miksei Tampereella? Koska yksityisautoilijat on kingejä!
Joukkoliikenne voi toimia myös maan alla, kuten Helsingissä. Minulla ei valitettavasti ole käytössäni tietoa Helsingin metron matkustajamääristä, mutta tuskin ne tyhjänäkään ajelee ?
Helsingissä matkustaja voi lukemani perusteella myös valita tietyn yhteysvälin ratikalla tai metrolla. Olisi mielenkiintoista nähdä noita matkustajalukuja. Kumpi noista on suositumpi, metro vai ratikka ?
 
Joukkoliikenne voi toimia myös maan alla, kuten Helsingissä. Minulla ei valitettavasti ole käytössäni tietoa Helsingin metron matkustajamääristä, mutta tuskin ne tyhjänäkään ajelee ?

Ei tietenkään ajele, koska Itä-Helsingistä, jossa asuu 130000 ihmistä, ei pahemmin ole muita vaihtoehtoja päästä kantakaupunkiin tai keskustaan vaihtoyteyksien pariin. Lisäksi metro tarvitsee isot kasat syöttöliikennettä ja ilman tätä se olisikin aikalailla tyhjä monena vuorokaudenaikana. Ja aika tyhjähän se nytkin on, eikä ihme, kun nelikaistainen autotie kulkee rinnalla!

Helsingissä matkustaja voi lukemani perusteella myös valita tietyn yhteysvälin ratikalla tai metrolla. Olisi mielenkiintoista nähdä noita matkustajalukuja. Kumpi noista on suositumpi, metro vai ratikka ?

Tämä tietty yhteysväli on sellainen, jonka kävelin viitenä päivänä viikossa töihin parin vuoden ajan eli ei mikään huima väli. Itsekin kaipaisin tilastoa, koska aika varmasti voisin kuvitella välillä Sörnäinen-Kaisaniemi metron häviävän matkustajamäärissä. Sen sijaan välillä Sörnäinen-Rautatientori metro saattaisi ihan hyvin olla suositumpi. Ja vaikka olisinkin väärässä tässä (ja toivottovasti olen), tiedän syyn sille, miksi metro on niin suosittu: turha autoliikenne ja puuttuvat etuisuudet jokkoliikenteessä, jolloin maanpäällinen liikenne on harvinaisen epäluotettavaa!
 
Sen sijaan välillä Sörnäinen-Rautatientori metro saattaisi ihan hyvin olla suositumpi. Ja vaikka olisinkin väärässä tässä (ja toivottovasti olen), tiedän syyn sille, miksi metro on niin suosittu: turha autoliikenne ja puuttuvat etuisuudet jokkoliikenteessä, jolloin maanpäällinen liikenne on harvinaisen epäluotettavaa!
Miksi siis rakentaa epäluotettavaa joukkoliikennettä maan päälle, kun tunnelissa sillä ei ole mitään häiriötekijöitä. Ei pahemmin risteyksiä eikä liikennevaloja. Eikä myöskään mitään erillisiä liikennevaloetuuksia tarvita. Lumikaan ei haittaa talvella.
 
Miksi siis rakentaa epäluotettavaa joukkoliikennettä maan päälle, kun tunnelissa sillä ei ole mitään häiriötekijöitä.

On huomattavasti halvempaa toteuttaa raitiotielle täydelliset etuudet pintaan kuin rakentaa tunnelia. Tästä on esimerkkinä kymmeniä Tampereen kokoluokan raitiotiekaupunkeja ympäri mm. Saksaa, Ranskaa, Itävaltaa ja Sveitsiä, joissa raitiotiellä on maantasossa toimivat etuudet. Esimerkiksi Freiburg, Linz, Rostock, Strasbourg, Basel.
 
On huomattavasti halvempaa toteuttaa raitiotielle täydelliset etuudet pintaan kuin rakentaa tunnelia.
Nyt pitäisi ajatella laatua eikä hintaa. Se, mitä saa halvalla ei ole välttämättä se paras vaihtoehto. Valmis tunneli halventaa huomattavasti tunnelin hintaa, ja kyllä se samaan tunneliin sopii autojen kanssa. Ratikka ei kipinöi lämpöasteilla eivätkä autot syty pienestä kaukana olevasta kipinästä.

Onhan noita ratikkakaupunkeja maailmalla pilvin pimein, mutta on myös metrokaupunkeja.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt pitäisi ajatella laatua eikä hintaa. Se, mitä saa halvalla ei ole välttämättä se paras vaihtoehto.

Pintaan rakennettu raitiotie on Tampereelle laadullisesti paljon parempi ratkaisu kuin tunneli, syistä, jotka on käyty tässä ketjussa jo kymmeniä kertoja läpi, ja joille sinulle ei ole ollut esittää mitään asia-argumenttia vastaan. Tunnelin teoreettisen aikahyödyn keskustan läpi kulkijoille kumoaa keskustaan tuleville tuleva aikatappio.

Valmis tunneli halventaa huomattavasti tunnelin hintaa, ja kyllä se samaan tunneliin sopii autojen kanssa.

Ei ole millään tavalla osoitettu, että P-Hämpin tunneli edes geometrisesti tai muuten soveltuisi järkevästi raitiotielle. Ei myöskään ole todennäköistä, että tunneli saataisiin "puoli-ilmaiseksi" käyttöön. Lisäksi tunnelin geometria tai muut ratkaisut voivat olla sellaiset, että esimerkiksi raitiotien ramppitunnelit maksavat enemmän kuin kokonaan uuden tunnelin louhinta.

Samaan tunneliin autojen kanssa raitiotietä ei ole paloturvallisuussyistä mahdollista laittaa. Ongelmat ovat ratkaisemattomia etkä ole edes yrittänyt esittää niihin ratkaisuja.

Onhan noita ratikkakaupunkeja maailmalla pilvin pimein, mutta on myös metrokaupunkeja.

Raitiotiekaupunkeja on merkittävästi enemmän. Lisäksi Tampereen kokoluokassa (noin 350-250 000 asukasta seudulla) on kymmeniä, jollei satoja raitiotiekaupunkeja, mutta vain noin kolme "metro" kaupunkia (Rennes, Lausanne ja Perugia) ja vain yksi tunneliraitiotiekaupunki (Bielefeld). Lisäksi on joitakin kaupunkeja, joissa raitiotiellä on yksittäisiä tunneliasemia esim. rautatieaseman alituksen vuoksi (Linz, Rostock, Strasbourg).

Olen lisäksi itse käynyt tutustumassa noin kymmenen Tampereen kokoisen kaupungin raitioteihin ja voin itse omaan käytännön tutustumiseeni perustuen vakuuttaa, että pintaraitiotie on tehokkain ja houkuttelevin ratkaisu Tampereen kokoiseen ja rakenteiseen kaupunkiin.
 
Takaisin
Ylös