Tampereen pikaratikkahanke

Toisaalta siihen yhteen 5 minuutin välein kulkevaan ratikkaan mahtuu helposti kolme kertaa enemmän matkustajia kuin bussiin, eli se on per matkustajapaikka halvempi. Tästä johtuen ratikka voi vastaavalla reitillä liikennöidä suuremmalla vuorovällllä tai paremmin yhdellä ratikkalinjalla voidaan korvata useita bussilinjoja. Ja yleensä tämä on taas halvempaa kuin bussiralli.

Tampereen tapauksessa 5 minuutin välein kulkeva ratikka tarkoittaisi kyseisen linjan kysynnän moninkertaistumista ja tämän toteutumiseen on kovin vaikea uskoa. Toisaalta ratikan vuoroväli ei oikein voi olla yli 10 minuuttia, vaikka matkustajakapasiteetti sen sallisikin. Täälläkin on usein kirjoitettu, että yhdellä ratikkalinjalla voidaan korvata useita bussilinjoja. Onkohan noin?. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä ihan vaikkapa vain Hervannan osalta jonkun esitys siitä, kuinka paljon lähiön bussilinjastoa voisi supistaa jos alueella kulkisi ratikka. Epäilen että supistamisvara ei ole kovin suuri jos ei lähdetä tinkimään palvelutasosta tai siirrytä liityntäjärjestelmään.
 
Tampereen tapauksessa kysynnän moninkertaistuminen onrealismia. Se tarkoittaisi vain joukkoliikenteen käytön nousua eräiden saman kokoisten ja kaltaisten kaupunkien tasolle. Voi taas aina toistaa: Strasbourg, Freiburg, Linz, Salzburg, Rostock jne. On monia kaupunkeja, missä vastaavan raitiotien toteuttamisen jälkeen joukkoliikenteen käyttö on kaksinkertaistunut entisestä, varsinkin Ranskassa jo monta. Käytännön kokemukset myös Helsingistä ja Saksasta ovat käytön lisäys 20-80%.

Lisäksi kannattaa muistaa, että raitiotie on varsinkin ruuhka-aikaan bussia nopeampi eli tarvitaan vähemmän vaunuja hoitamaan sama vuoroväli. Lisäksi ruuhka-ajan tuplavuorot jäävät pos.

Esimerkiksi Hervannan osalta raitiotie korvaisi kokonaan linjat 23 ja 30. Lisäksi on myös niin, että vaikka jollekin suunnalle tarvittaisiin edelleen bussilinja, niin raitiotien hoitaessa pääkysynnän, voidaan esimerkiksi ruuhkavuorot jättää pois tai jopa harventaa vuoroväliä.
 
Tampereen tapauksessa kysynnän moninkertaistuminen onrealismia. Se tarkoittaisi vain joukkoliikenteen käytön nousua eräiden saman kokoisten ja kaltaisten kaupunkien tasolle. Voi taas aina toistaa: Strasbourg, Freiburg, Linz, Salzburg, Rostock jne. On monia kaupunkeja, missä vastaavan raitiotien toteuttamisen jälkeen joukkoliikenteen käyttö on kaksinkertaistunut entisestä, varsinkin Ranskassa jo monta. Käytännön kokemukset myös Helsingistä ja Saksasta ovat käytön lisäys 20-80%.

Onhan noita esimerkkejä. Tuntematta sen paremmin esimerkkikaupunkeja saattaisi kuitenkin olettaa että Tampere on rakenteeltaan jonkin verran hajanaisempi ja yksityisautoilua suosivampi, joten aivan yhtä suurta odotusarvoa en ratikan vaikutukselle joukkoliikenteen kysyntään laskisi.

Lisäksi kannattaa muistaa, että raitiotie on varsinkin ruuhka-aikaan bussia nopeampi eli tarvitaan vähemmän vaunuja hoitamaan sama vuoroväli. Lisäksi ruuhka-ajan tuplavuorot jäävät pos.

Tampereella näitä ongelmia ei bussien kanssa ole ainakaan Hervannan suuntaan. Lentsun suuntaan ratikka tosin saattaisi ruuhka-aikaan nopeuttaa jl-yhteyksiä.

Esimerkiksi Hervannan osalta raitiotie korvaisi kokonaan linjat 23 ja 30. Lisäksi on myös niin, että vaikka jollekin suunnalle tarvittaisiin edelleen bussilinja, niin raitiotien hoitaessa pääkysynnän, voidaan esimerkiksi ruuhkavuorot jättää pois tai jopa harventaa vuoroväliä.

Kyllä siinä saa aika velho olla liikennesuunnittelijaksi, jos aikoo yhdellä ratikkalinjalla korvata sekä 23sen että 30sen. Eikä niitä muita linjoja Hervannasta ajeta pääsääntöisesti ruuhka-apuina, vaan siksi että niiden palvelu-alue on eri kuin edellämainittujen runkolinjojen.
 
Onhan noita esimerkkejä. Tuntematta sen paremmin esimerkkikaupunkeja saattaisi kuitenkin olettaa että Tampere on rakenteeltaan jonkin verran hajanaisempi ja yksityisautoilua suosivampi, joten aivan yhtä suurta odotusarvoa en ratikan vaikutukselle joukkoliikenteen kysyntään laskisi.

Tampereella hajaantuminen on kunnolla ollut käynnissä vasta 1970/80-luvuilta saakka. 1970-luvulla kaavoitettiin isoja lähiöitä kuten Hervanta ja Lentävänniemi, mutta sinne tuli kunnolliset bussiyhteydet. Näppituntumani on että autoistuminen räjähti käsiin kunnolla vasta 1980-luvulla.

Nyt hajaantumista yritetään suitsia täydennyskaavoittamalla kantakaupungin ja lähiöiden välisiä alueita ynnä muita eri syistä tyhjiksi jääneitä maaplänttejä kaupunkirakenteen sisällä. Lisäksi tulossa on Vuoreksen alue, jonka joukkoliikennettä on korkea aika miettiä viimeistään nyt.

Tuo täydennyskaavoitus tuo nykyisten liikennekorridorien varten tuhansia asukkaita per pläntti, en edes muista kuinka paljon yhteensä kun pelkkään Niemenrantaan (Lielahden ja Lentävänniemen välimaastoon järven rannalle entiselle tehdasalueelle) on tulossa kodit ainakin 4000 asukkaalle. Lisäasutus tuo lisäkysyntää joukkoliikenteelle, varsinkin raideliikenteelle. Ja raideliikenne tekisi noista kohteista haluttuja asuinalueita.

Tampereella näitä ongelmia ei bussien kanssa ole ainakaan Hervannan suuntaan. Lentsun suuntaan ratikka tosin saattaisi ruuhka-aikaan nopeuttaa jl-yhteyksiä.

Länteen ratikka tarvitaan jo väyläkapasiteetinkin vuoksi (tosin ohitusmoottoritie on hetkeksi helpottanut rantaväylän ja Pispalan valtatien ruuhkia), mutta Hervannan suunnassa sillä on mahdollista tuottaa kapasiteettia edullisemmin kuin busseilla.

Lisäksi jos Hämeensiltaa ajaa nyt ruuhkatunnin aikana 130 bussivuoroa niin aika vaikea sinne on ahtaa niitä enää lisää, kun kaupungin kasvaessa paineet liikenteen lisäämiseen kasvavat.

Kyllä siinä saa aika velho olla liikennesuunnittelijaksi, jos aikoo yhdellä ratikkalinjalla korvata sekä 23sen että 30sen. Eikä niitä muita linjoja Hervannasta ajeta pääsääntöisesti ruuhka-apuina, vaan siksi että niiden palvelu-alue on eri kuin edellämainittujen runkolinjojen.

Eikä pelkästään linjat 23 ja 30 vaan myös 20 ja 39. (Tämän lisäksi Hervantaan ajetaan vielä linjalla 13, mutta sen reitti on hieman eri. Kenties kuitenkin sieltäkin saattaisi tulla jonkin verran siirtymää.) Näillä on yhdessä aika hirveästi matkustajia ja vuoroja. Mielipidekirjoitusta varten laskeskelimme, että bussivuoroja näillä on päivässä yhteensä 425, jotka voitaisiin korvata 285 ratikkavuorolla. Ja tämä hyvällä vuorovälillä ja heikentämättä palvelutasoa, eli pelkästään purkamalla päällekäisyyttä eli vuorojen ajamista letkassa (teoreettisesti hyvin lyhyellä keskimääräisellä vuorovälillä) ruuhka-aikoina.

Ystävämme Jawahl on myös piirtänyt luonnoksenomaisesti aika hyvän kaksihaaraisen reitityksen Hervantaan, jolla katetaan kaupunginosa paremmin kuin niillä busseilla, jotka aiotaan korvata. Tämä on jo saanut jonkin verran positiivista huomiota (sana "fantastinen" tulee mieleen jostain kommentista) ja toisaalta viralliset tahot ovat luvanneet ottaa huomioon kansalaisaktivismin tuloksena syntyneitä ehdotuksia varsinaisen suunnittelun pohjaksi.

Mutta Kouvo-hyvä, liitypä toki Facebookissa ryhmään Ratikka Tampereelle niin saat helposti lisätietoa hankeesta ja linkkejä siihen liittyviin uutisiin. Tänään on mennyt 1400 jäsentä rikki eli aika paljon kiinnostuneita on mukana. :D
 
Tuntematta sen paremmin esimerkkikaupunkeja saattaisi kuitenkin olettaa että Tampere on rakenteeltaan jonkin verran hajanaisempi ja yksityisautoilua suosivampi, joten aivan yhtä suurta odotusarvoa en ratikan vaikutukselle joukkoliikenteen kysyntään laskisi.

No, ainakin linjojen varren asukastiheydellä Tampereen väkimäärät ovat samaa luokkaa kuin ko. kaupunkien. Suomessa on aina kovin suuret kuvitelmat täkäläisten kaupunkien hajanaisuudesta. Meillä on toki hyvin hajanaista asutusta mm. ympäristökunnissa, mutta ei ydin- ja lähiöalue ihan niin hajanaista olla kuin usein luullaan. Lisäksi rakenne, jossa on suuria lähiöitä kuten Tampereella, itse asiassa lisää joukkoliikenteen kysyntää verrattuna "tasaisempaan" rakenteeseen.

Tampereella näitä ongelmia ei bussien kanssa ole ainakaan Hervannan suuntaan.

Joka tapauksessa raitiotie on laskettu busseja nopeammaksi. Vuorovälin ollessa 5 min, niin linjan ajoajan päästä keskustaan ollessa 25 min tarvitaan 10 vaunua, ja ajoajan ollessa 20 min tarvitaan 8 vaunua. Tämän kokoluokan eroista Tampereella (ja Turussa) puhutaan eli 10-20% nopeammista matka-ajoista = pienemmästä vaunutarpeesta.

Kyllä siinä saa aika velho olla liikennesuunnittelijaksi, jos aikoo yhdellä ratikkalinjalla korvata sekä 23sen että 30sen.

Kannattaa nyt muistaa sekin, että Tampereen keskustan ja Hervannan välissä on paljon muutakin bussilinjastoa, mm. siksi, että Hervannasta tulevista autoista ei riittäisi ko. alueen väelle kapasiteettia, (olisiko ainakin 12, 21 ja 15). Koko linjasto tietysti tarkistetaan raitiotien toteutuessa, jolloin linjastoa voidaan muuttaa myös monella muulla tavalla.

Joka tapauksessa, Tampereella ei ole oleellista se, miten nykyinen joukkoliikenten käyttäjämäärä hoidetaan, vaan miten hoidetaan ja houkutellaan merkittävästi nykyistä suurempi joukkoliikenteen käyttäjämäärä.
 
Täälläkin on usein kirjoitettu, että yhdellä ratikkalinjalla voidaan korvata useita bussilinjoja. Onkohan noin?. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä ihan vaikkapa vain Hervannan osalta jonkun esitys siitä, kuinka paljon lähiön bussilinjastoa voisi supistaa jos alueella kulkisi ratikka. Epäilen että supistamisvara ei ole kovin suuri jos ei lähdetä tinkimään palvelutasosta tai siirrytä liityntäjärjestelmään.
Itse olen ollut mukana auttamassa Jawahlia tuon Hervannan reitityksen suunnittelussa ja silloin on tarkkaan mietitty muutoksia bussiliikenteessä. On sikäli ollut virhe että ne on jätetty aina kartoissa ulkopuolelle, mutta pitää ruveta varmaan jatkossa nekin lisäämään. Itselläni on aikojen kulussa ollut Google mapsissa kaksi tai kolme eri versiota Hervannan joukkoliikenteen hoitamisesta, mutta nyt olen jälleen tehnyt uuden version näiden päivitettyjen raitiotielinjausten pohjalta. Siinä näkyy myös bussiliikenteen mahdollinen hoitaminen. Kaikilta asuinalueilta on edelleen suorat yhteydet niin busseilla kuin ratikoillakin keskustaan.

Tuossa kartassa lähtökohtaisesti on ratikoilla korvattu linjat 6, 23, 30 & 39. Sen verran pitää Hervannan ulkopuolisista muutoksista mainita, että linja 13 korvaisi ex 30:sen reittiä Iidesrannassa ja suunniteltu uusi linja 38 taas täyttäisi kuutoselta jäävät idän puolen katvealueet. Linja 20 siirtyisi taasen kulkemaan ex 23:sen reittiä Keskustorille. Tälläinen on siis yksi vaihtoehto.
 
Tuossa kartassa lähtökohtaisesti on ratikoilla korvattu linjat 6, 23, 30 & 39. Sen verran pitää Hervannan ulkopuolisista muutoksista mainita, että linja 13 korvaisi ex 30:sen reittiä Iidesrannassa ja suunniteltu uusi linja 38 taas täyttäisi kuutoselta jäävät idän puolen katvealueet. Linja 20 siirtyisi taasen kulkemaan ex 23:sen reittiä Keskustorille. Tälläinen on siis yksi vaihtoehto.

Ihan hyvä hahmotelma, mutta en kuitenkaan näe että noilla kahdella ratikkareitillä varsinaisesti pystyttäisiin vähentämään kumipyöräjoukkoliikennettä kovinkaan radikaalisti enemmän. Lähinnä tulee mieleen että vahvat runkolinjat 23 ja 30 on korvattu ratikalla ja muuten jatketaan aikalailla samaa menoa busseilla kuin nykyäänkin, vaikka reiteissä ja numeroissa jotain uutta onkin.

---------- Viesti lisätty kello 17:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:52 ----------

Eikä pelkästään linjat 23 ja 30 vaan myös 20 ja 39. (Tämän lisäksi Hervantaan ajetaan vielä linjalla 13, mutta sen reitti on hieman eri. Kenties kuitenkin sieltäkin saattaisi tulla jonkin verran siirtymää.) Näillä on yhdessä aika hirveästi matkustajia ja vuoroja. Mielipidekirjoitusta varten laskeskelimme, että bussivuoroja näillä on päivässä yhteensä 425, jotka voitaisiin korvata 285 ratikkavuorolla. Ja tämä hyvällä vuorovälillä ja heikentämättä palvelutasoa, eli pelkästään purkamalla päällekäisyyttä eli vuorojen ajamista letkassa (teoreettisesti hyvin lyhyellä keskimääräisellä vuorovälillä) ruuhka-aikoina.

Esittämiesi vuorojen päällekäisyys on hyvin näennäistä. Ehkäpä 39siä lukuunottamatta kaikilla on oma merkittävä palvelualueensa. Laskujenne mukainen vuoromäärän vähennys ilman palvelutasoheikennyksiä ei kyllä oikein vaikuta realistiselta.
 
en kuitenkaan näe että noilla kahdella ratikkareitillä varsinaisesti pystyttäisiin vähentämään kumipyöräjoukkoliikennettä kovinkaan radikaalisti enemmän.

Ei se nyt tässä ole oleellisin kysymys. Pääasia Tampereen pikaraitiotiessä on toteuttaa kohtuullisin kustannuksin joukkoliikennejärjestelmä, joka pystyy kuljettamaan paljon nykyisiä suuremmat matkamäärät. Jos koko rakennemallissa toteutettu raitiotiejärjestelmä toteutetaan, se korvaa jo huomattavassa määrin bussiliikennettä. Mutta ensimmäinen linjasuunta ei toki korvaa kuin 2-3 raskasta bussilinjaa. Mutta silti se voi mahdollistaa erittäin suuren joukkoliikenteen käytön kasvun.

Kohta nähdään, miten Bergenissä käy. :)
 
Noista Aamulehden kommenteista huomaa, että suurin osa vastaajista on jotenkin "mahastaan" kiinni bussiliikenteessä, kuten tämän palstan nimim. JTW. Olisikin suotavaa, että joku taho järjestäisi mielipidekyselyn aiheesta. Kysymykset voisivat olla jotenkin tähän tapaan:

1. Kuljen säännöllisesti bussilla, mutta vaihtaisin ratikkaan, mikäli mahdollista.
2. Kuljen säännöllisesti bussilla enkä vaihtaisi ratikkaan suin surminkaan.
3. Kuljen säännöllisesti omalla autolla, mutta voisin vaihtaa ratikkaan, mikäli mahdollista.

Sitä, että oman auton käyttäjä vaihtaisi bussiin, ei tarvitse edes kysyä, koska sellaisia henkilöitä ei ole.

Kummallisena pidän myös sitä, että turhalle keskusareenalle löytyy kyllä kannattajia, mutta ratikka aiheuttaa ankarimman vastustuksen. Bussikuskit ovat varmaan ahkerimpia kirjoittajia noissa ratikka-asioissa.
 
Noista Aamulehden kommenteista huomaa, että suurin osa vastaajista on jotenkin "mahastaan" kiinni bussiliikenteessä, kuten tämän palstan nimim. JTW.

Taas siellä oli samat copy-paste -kommentit kuin ennenkin. Rasittavaa, mutta kertoo siitä että faktapohjaista vastustusta ei oikeastaan ole mutta sitäkin innokkaampaa agitointia harvalukuisen (ja harvenevan?) joukon toimesta...
 
Kummallisena pidän myös sitä, että turhalle keskusareenalle löytyy kyllä kannattajia, mutta ratikka aiheuttaa ankarimman vastustuksen. Bussikuskit ovat varmaan ahkerimpia kirjoittajia noissa ratikka-asioissa.

Turhalle ja turhalle. Mikäli keskusareena + sitä ympäröivä kompleksi toteutuu nyt julkisuudessa olevien tietojen mukaisesti kaupunki saa 20-30 M€:n panostuksella 400 M€:n yksityisen investoinnin Tampereelle. Saattaisipa jopa käydä niin, että kyseinen rakennelma generoisi porukkaa myös ratikoihin ja sähkäreihin.
 
Mikäli keskusareena + sitä ympäröivä kompleksi toteutuu nyt julkisuudessa olevien tietojen mukaisesti kaupunki saa 20-30 M€:n panostuksella 400 M€:n yksityisen investoinnin Tampereelle. Saattaisipa jopa käydä niin, että kyseinen rakennelma generoisi porukkaa myös ratikoihin ja sähkäreihin.
Ehkä niin, mutta hallihanke on silti nyt ehdotetussakin muodossa turha. Jääkiekon pelaamiseen, harjoitteluun ja lajin seuraamiseen on Tampereella jo nyt erinomaiset olosuhteet. Lisäksi Tullin/Yliopiston alue on jo rakennettu niin tukkoon rumia rakennuksia (Technopolis, Tulli Business Park ym.) ettei sinne mahdu mielestäni yhtään enempää. Se, että esimerkiksi jalkapallon harjoitteluolosuhteet ovat surkealla tolalla ja kaupunki on myöntänyt satsaavansa nyt yhteensä 46 miljoonaa (kansi + kunnallistekniikka) tähän hankkeeseen, osoittaa että tässä ollaan nyt nöyristelemässä tamperelaisen kiekkomafian edessä. Miten tämä hanke muka voi olla niin korkealla tärkeysjärjestyksessä, kun muut vastaavan kokoiset hankkeet ovat edenneet huomattavasti hitaammin? Hallia emme tarvitse, se hyödyttäisi vain pienen, mielestäni elitistisen ryhmän etuja. Ratikka ja lähijunat ym. joukkoliikennejärjestelmä sen sijaan hyödyttää kaikkia, etenkin jos se on hyvin toteutettu.
 
Taas siellä oli samat copy-paste -kommentit kuin ennenkin. Rasittavaa, mutta kertoo siitä että faktapohjaista vastustusta ei oikeastaan ole mutta sitäkin innokkaampaa agitointia harvalukuisen (ja harvenevan?) joukon toimesta...
En edes jaksa enää vastata, kun suurin osa kommenteista on nähty jo viime vuoden puolella. Ehkä aiemminkin.

Lisäksi Tullin/Yliopiston alue on jo rakennettu niin tukkoon rumia rakennuksia (Technopolis, Tulli Business Park ym.) ettei sinne mahdu mielestäni yhtään enempää.
Tulli Business Park on kyllä susiruma 70-luvun zombi, eikä siinä ole muuta hienoa kuin sisäaula ja kävelyreitti rakennuksen läpi, joka oikaisee reittiä Sorin sillalta alas Ratapihankadulle/Åkerlundinkadulle. Technopolis sen sijaan on upea uusfunkistalo, aivan mieletön suorastaan!
 
Ehkä niin, mutta hallihanke on silti nyt ehdotetussakin muodossa turha. Jääkiekon pelaamiseen, harjoitteluun ja lajin seuraamiseen on Tampereella jo nyt erinomaiset olosuhteet. Lisäksi Tullin/Yliopiston alue on jo rakennettu niin tukkoon rumia rakennuksia (Technopolis, Tulli Business Park ym.) ettei sinne mahdu mielestäni yhtään enempää. Se, että esimerkiksi jalkapallon harjoitteluolosuhteet ovat surkealla tolalla ja kaupunki on myöntänyt satsaavansa nyt yhteensä 46 miljoonaa (kansi + kunnallistekniikka) tähän hankkeeseen, osoittaa että tässä ollaan nyt nöyristelemässä tamperelaisen kiekkomafian edessä. Miten tämä hanke muka voi olla niin korkealla tärkeysjärjestyksessä, kun muut vastaavan kokoiset hankkeet ovat edenneet huomattavasti hitaammin? Hallia emme tarvitse, se hyödyttäisi vain pienen, mielestäni elitistisen ryhmän etuja. Ratikka ja lähijunat ym. joukkoliikennejärjestelmä sen sijaan hyödyttää kaikkia, etenkin jos se on hyvin toteutettu.

Kyseessähän on monitoimihalli, jossa ainoastaan osa tapahtumista on jääkiekkoa. Hakametsä on ihan hyvä halli, mutta en nyt kuitenkaan sanoisi sitä olosuhteiltaan erinomaiseksi, lisäksi hallijäistä on muutenkin Tampereella pulaa, kun talvet ovat nykyään mitä nyt ovat (pl. tämä talvi). Ratapihan aluetta ei voi nykyään kyllä sanoa miksikään silmäniloksi, joten tuskin sen päälle rakentamisella ainakaan huonompaan suuntaan mennään.

Tampereen jalkapalloväki saa kyllä syyttää ihan itseään siitä, että olosuhteet ovat heikot, turha yrittää vierittää syytä minkään kuvitteellisen "kiekkomafian" niskaan. Sielläkin puolella voitaisiin joskus tehdä jotain ihan itsekin, eikä odotella että kunta hoitaa kaiken valmiiksi eteen kuin Manulle illallisen.

Tämä hanke on prioriteettilistalla sen takia korkealla, että siihen on tulossa merkittävä yksityinen rahoitus, toisin kuin moniin muihin hankkeisiin, jotka ovat puhtaasti julkisrahoitteisia. Huomionarvoista on myös se, että kunnan panostus kohdistuu koko 400 M€:n hankkeeseen, josta monitoimihallin osuus on vain murto-osa.

Mielestäni myöskään konsertit, messut, jääkiekko, ym. hallin tapahtumat eivät ole mitään elitistien juttuja, vaan ihan tavalliselle kansalle suunnattuja.
 
Takaisin
Ylös